Hyvät ruokailutottumukset luodaan lapsena

Vuoden mittaan on useita hetkiä juhlapyhistä syntymäpäiväkekkereihin, kun perheet kokoontuvat yhteisen pöydän ääreen nauttimaan juhlaruuista ja -herkuista. Ajoittainen herkuttelu ei uhkaa terveellistä ruokavaliota, kun arjen ruokailu on muuten kunnossa ja ateriat tasapainoisia.

Koko perheen ruokatottumukset kuntoon

Pohja hyville ruokailutottumuksille luodaan jo lapsena, jolloin lapselle muodostuu vanhempien esimerkin kautta malli terveellisestä ja monipuolisesta syömisestä. Alle vuoden ikäisen lapsen ruokavalio on usein kunnossa, sillä vauvan ruokaan ei tule lisätä esimerkiksi suolaa, mutta lapsen siirtyessä syömään samaa ruokaa muun perheen kanssa noin vuoden ikäisenä lapsen ruokavalion laatu voi heiketä. Siksi se on hyvä hetki tarkistaa koko perheen ruokailutottumukset kuntoon. Lue lisää yli 1-vuotiaan ravitsemussuosituksista.

Monipuolista ruokaa ja ateriarytmi tasaiseksi

Hyvien ruokailutottumusten perusta on säännöllinen ruokailurytmi ja monipuolinen ruokavalio. Säännöllinen ateriarytmi auttaa paitsi pitämään painon hallinnassa myös hampaat kunnossa. Lapsiperheen päivään kuuluu tavanomaisesti viisi ateriaa: aamiainen, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala.  Kun ateriat syödään tasaisin väliajoin, ei nälkä pääse niin helposti aiheuttamaan kiukkukohtauksia.

Monipuolinen arjen ruokavalio sisältää runsaasti kasviksia sekä täysjyväviljoja, rasvattomia maitotuotteita ja hyviä proteiinin lähteitä kuten kalaa, kanaa, vähärasvaista lihaa tai kasvikunnan proteiininlähteistä esimerkiksi papuja tai soijaa. Sokerin ja suolan määrään sekä rasvojen laatuun ja määrään kannattaa kiinnittää huomiota.

”Sokerin, suolan ja rasvojen laatuun ja määrään kannattaa kiinnittää huomiota.”

Pienillä lapsilla on luontainen mieltymys makeaan. Turhaa ja liiallista sokerin käyttöä on kuitenkin syytä välttää, jotta lapsi tottuu ruuan luonnollisiin makuihin. Joskus on silti perusteltua lisätä esimerkiksi välipalaan ripaus sokeria, jos se esimerkiksi auttaa lasta syömään paremmin marjoja ja hedelmiä. Hedelmissä ja marjoissa on luontaisesti myös sokeria, ja niitä voi hyödyntää esimerkiksi makeuttamaan puuroa. Esimerkiksi banaani tuo mukavasti makeutta puuron sekaan. Lisää hyödyllistä tietoa sokerista löydät täältä

Avoimin mielin uusien makujen kanssa

Vaikka lapset ovat luontaisesti uteliaita uusia ruokia kohtaan, he saattavat myös suhtautua niihin varautuneesti. Paras tapa totutella uusiin ruoka-aineisiin on tarjota lapselle pieniä makuannoksia useita kertoja. Kun myös vanhemmat suhtautuvat uusiin makuihin avoimesti ja myönteisesti, lapsikin uskaltaa kokeilla uusia ruokia helpommin. Lue myös lapsen makukoulusta.

Lapsen myönteistä suhtautumista ruokaan edistää myös lapsen ottaminen mukaan ruuanlaittoon. Näin lapsi oppii pienestä pitäen näkemään, miten ruoka syntyy. Tämä voi myös osaltaan hälventää ruokiin liittyviä epäluuloja. Ei kannata myöskään unohtaa ruokailun sosiaalista merkitystä. Ruokahetkistä on hyvä pyrkiä tekemään kiireettömiä, jolloin lapsi oppii helpommin liittämään ruokailuun myönteisiä mielikuvia.


Vastaa kyselyyn!

Auta meitä kehittämään Valio.fi-verkkopalvelua vastaamalla lyhyeen kyselyyn.

Osallistu Ei kiitos

Energiatarpeesi