Lapsen makukoulu

Ruokaa lähestytään turhan usein terveysnäkökulmasta, mikä ei usein ole etenkään lapsille toimivin ja motivoivin lähestymistapa.

Alle kouluikäisten lasten makukoulussa painotetaan kokemuksia, joita lapset saavat tutkiessaan erilaisia ruokia ja makuja aistiensa avulla. Makukoulu, jota kutsutaan myös Sapere-menetelmäksi, antaa mahdollisuuksia muun muassa tutkimiseen, luoviin kokeiluihin, leikkiin, ilmaisuun, liikuntaan, retkeilyyn ja ruoanvalmistukseen. Myös ennakkoluulot uusia ja vieraita makuja kohtaan saattavat makukoulun avulla vähentyä.

Mitä makukoulussa opitaan?

Makukoulussa on tarkoitus, että lapsi rohkeasti ja ennakkoluulottomasti tutkii, kokeilee, haistelee ja maistelee erilaisia ruoka-aineita. Omien kokeilujen ja havaintojen kautta lapselle kehittyy aikaa myöten myönteinen ja luonnollinen suhde ruokaan ja syömiseen. Menetelmä ei arvota ruokia ensisijaisesti niiden terveellisyyden tai epäterveellisyyden mukaan, vaan ruoka-aineet ovat pedagoginen väline, johon lapsi tutustuu aistiensa kautta. Tavoitteena on kannustaa lapsia myös kielelliseen, ruokaan liittyvien aistikokemusten ilmaisuun ja toisten kokemusten arvostamiseen.

Menetelmän käyttö edistää lasten halua suosia monipuolisempaa ruokavaliota. Aistiharjoitteita tehneet lapset tunnistavat tuoksuja ja makuja aikaisempaa enemmän ja paremmin sekä kykenevät sanallisesti kuvailemaan kokemuksiaan monipuolisemmin. Uusiin ruokiin kohdistuvien ennakkoluulojen on todet-tu vähentyvän, kun lapsilla on mahdollisuus omia aistejaan käyttäen tutustua eri ruoka-aineisiin.

Makukoulussa ei ole ikärajaa

Makukoulun edellytyksenä on omatoimisen syömisen onnistuminen – ei ikä. Makukoulun juuret johtavat Ranskaan, jossa Sapere-menetelmän uskotaan auttavan kasvattamaan lapsista rohkeita ja omasta terveydestään huolehtivia tietoisia kuluttajia. Makukoulu ei myöskään edellytä tavallista kotikeittiötä kummoisempaa tilaa. Eri ruokiin voi tutustua lapsen kanssa kahden tai pienryhmissä esimerkiksi muita perheitä tavattaessa. Toisten lasten seura saattaa rohkaista arempia maistajia mukaan makuelämysten pariin.

Lisätietoa:
http://www.sre.fi/ruoka.fi/www/fi/aisti_ja_ilmaise/vanhemmille.php

http://www.opinkirjo.fi/fi/opettajat_ja_ohjaajat/makukoulu

Ideoita omien makukoulukokeilujen toteuttamiseen

Makukoulussa voi ja saa käyttää kaikkia aisteja. Tässä muutama idea, jolla ihan pientenkin maistelijoiden kanssa voi aloittaa matkan erilaisten makukokemusten pariin.

Näkeminen: Erilaisia ruoka-aineita katselemalla voi havaita monia asioita. Tutki lapsen kanssa esimerkiksi banaaneja. Mitä ulkoisesti havaittavaa eroa on tavallisessa ja ylikypsässä banaanissa? Mitä banaani kertoo ulkonäöllään, hajullaan, muodollaan? Anna lapsen haistella kuorimatonta ja kuorittua banaania, tunnustella hedelmälihaa ja tehdä havaintoja.

Haistaminen: Hajut ovat merkittävä osa makuhavaintoa. Tukkoisella nenällä ei tunnetusti edes maista kunnolla. Vertailla voi vaikkapa sipulien tuoksuja. Tavallinen sipuli ja valkosipuli tuoksuvat nenään ihan erilaiselta kuorimattomana ja kuorittuna. Pohtikaa yhdessä, mitä haju kertoo sipulista? Tai kokeilkaa saman ruoka-aineen erilaisia ulottuvuuksia: appelsiinin kuoria, appelsiinimehua ja appelsiinimarmeladia. Erilainen haju kertoo aina jotakin haistelun kohteesta. Anna lapsen havaita ja kertoa.

Kuuleminen: Keittiö on lapselle mielenkiintoisia ääniä täynnä. Paistamisen, raastamisen, silppuamisen tai vatkaamisen äänet muodostavat osan makukokemuksesta. Aikuisellekin herahtaa vesi kielelle monista äänistä. Silmät kiinni voi vaikkapa arvata, mitä tehdään kun raastetaan porkkanaa tai vatkataan kermavaahtoa. Lapselle tämä voi olla hauska elämys!

Maistaminen: Hauska maistamisleikki syntyy erivärisistä hedelmänpaloista ja marjoista: viinirypäle (tummanpunainen), omena (valkoinen), ananas (keltainen), papaija (oranssi), karpalo (punainen), banaani (keltainen), kiivi (vihreä). Maistellaan, tunnustellaan, haistellaan ja katsellaan yhdessä, ja samalla opitaan paljon hedelmien nimiä ja makuja. Rinnalle voi tuoda myös saman hedelmän kuivattuna, jolloin voidaan pohtia, kuinka kuivattu eroaa tuoreesta, vaikkapa yksinkertaisesti viinirypäleen ja rusinan avulla. Hauska idea on myös päämakujen löytäminen ruoka-aineista: lapsi oppii ymmärtämään makean, happaman, suolaisen ja karvaan koettuaan itse niiden suutuntuman yhdistettynä maistettuun ruoka-aineeseen.

Tunteminen: Erilaiset ruoka-aineiden koostumukset niin tunnusteltaessa kuin maisteltaessa rakentavat ruokaan suhtautumista. Tottuminen erilaiselta tuntuviin ruoka-aineisiin rakentaa makukoululaisen aistimaailmaa. Kokeilkaa vaikka, miltä tuntuu kädessä pala näkkileipää ja porkkanaa? Entä miltä näkkileipä ja porkkana tuntuvat suussa? Hauskaa elämys rakentuu myös raa’an, keitetyn ja paistetun kananmunan vertaamisesta. Raakana sitä luonnollisesti voi vain tunnustella, ei maistaa.


Vastaa kyselyyn!

Auta meitä kehittämään Valio.fi-verkkopalvelua vastaamalla lyhyeen kyselyyn.

Osallistu Ei kiitos

Energiatarpeesi