Vauvan ruokailu 0−6 kk

Vauvan ruokailu 0−6 kk

Äidinmaito on parasta ravintoa imeväisikäisille ja sen kautta lapsi pääsee myös tutustumaan makujen maailmaan. Mainitut ikäsuositukset ovat suuntaa-antavia ja koskevat terveitä, normaalipainoisina syntyneitä vauvoja. Kysy neuvolastasi soveltavia ohjeita, jos vauvasi on syntynyt etuajassa tai olet huolissasi hänen kasvustaan ja tyytyväisyydestään.

0–3 kk vauvan ravinto ja kehitys

Vastasyntyneelle maailma on ihmeellinen ja jännittävä paikka. Hän tarvitsee turvallisuutta, hoivaa ja läheisyyttä tutustuessaan uuteen ympäristöön ja perheeseensä. Vauva rauhoittuukin helpoiten hoitajansa sylissä. Eikä sieltä ole yhtään hullumpaa tarkkailla maailmaa – nähdä ja kuulla kaikkea uutta.

Vauvaperheen ensimmäiset kuukaudet voivat olla kiireistä, uusien rutiinien opettelemisen aikaa. Vaikka vauva on syntyessään valmis oppimaan kaikkea uutta ympärillä olevasta maailmasta, nauttii hän ensimmäisinä viikkoina mielellään vain rauhallisesta yhdessäolosta ja läheisyydestä. Imetyshetket antavatkin siihen ainutlaatuisen tilaisuuden.

Äidinmaito sisältää kaikkia vauvan tarvitsemia vitamiineja ja kivennäisaineita D-vitamiinia lukuun ottamatta. Kahden viikon iästä alkaen vauvalle suositeltava päivittäinen D-vitamiiniannos on 10 μg (400 IU) riippumatta siitä, minkälaista maitoa lapsi saa. Tarkista aina D-vitamiinivalmisteen pakkauksesta, kuinka monesta tipasta suositus täyttyy. 

Äidinmaito sisältää kaikkia vauvan tarvitsemia vitamiineja ja kivennäisaineita D-vitamiinia lukuun ottamatta. 

4-6 kk  vauvan ravinto ja ruokavalio

Äidinmaito riittää useimmille lapsille ainoaksi ravinnoksi kuuden kuukauden ikään saakka. Noin 4–6 kuukauden iässä lapsi alkaa olla kehitykseltään ja motorisilta taidoiltaan valmis syömään kiinteää ruokaa. ”Lusikkaharjoitukset” ja soseisiin totuttelun voi aloittaa pienillä makuannoksilla yksilöllisen tarpeen mukaan 4–6 kuukauden iässä. Maisteluannokset annetaan vasta imetyksen jälkeen, jolloin ne eivät syrjäytä lapsentahtista imetystä. Viimeistään puolivuotiaana vauvan tulisi saada maidon lisäksi muutakin ravintoa. Jos lapsi ei saa lainkaan äidinmaitoa, kiinteä ruoka aloitetaan 4–6 kuukauden iässä. Ensilusikalliset ovat tavallisesti kasviksia (perunaa tai porkkanaa), hedelmiä tai marjoja hienojakoisina soseina. Aloita teelusikallisella ja suurenna annosta vähitellen.

Uusia ruoka-aineita suositellaan tarjoamaan vauvalle alusta lähtien monipuolisesti. Ruokavaliota laajennetaan lisäämällä siihen puuroja, muita viljavalmisteita sekä kalaa, kanaa ja lihaa. Minkään ruoka-aineiden, kuten esimerkiksi kalan tai kananmunan, kokeilemista ei tule viivästyttää mahdollisten allergioiden pelossa.

Pienelle vauvalle voit antaa makuannoksia mihin aikaan päivästä tahansa. Lounasaika on yleensä siinä mielessä sopiva, että vauvat ovat tavallisesti tähän aikaan pirteitä ja hyvällä tuulella. Pienikokoinen lusikka auttaa syöttämisessä. Älä työnnä väkisin lusikkaa suljettuun suuhun, mutta voit koskettaa lusikalla hieman alahuulta, jolloin vauva avaa suunsa tai ainakin saa maistaa ruokaa nuolaisemalla huuliaan.

Uusiin ruokiin tutustuminen

Vaikka lapsi on luontaisesti utelias uusia ruokia kohtaan, hän saattaa suhtautua niihin myös varautuneesti. Paras tapa totutella vauvaa uusiin ruoka-aineisiin on tarjota hänelle pieniä makuannoksia useita kertoja saman viikon aikana. Uuden maun hyväksyminen saattaa vaatia 10–15 maistamiskertaa. Jos ruoka ei tunnu pysyvän suussa, se ei kuitenkaan yleensä tarkoita, etteikö vauva pitäisi ruoasta. Hän ei vain vielä osaa käsitellä koostumukseltaan uudenlaista ruokaa. Harjoittelu tekee mestarin!

Jatka imetystä, sillä äidinmaito on vielä lisäruokien aloittamisen jälkeenkin vauvan tärkein ravinnonlähde. Runsas varhainen lisäruoan antaminen voi johtaa aikaiseen vieroittumiseen. Osittaista imetystä suositellaan jatkettavaksi ainakin siihen saakka, kunnes lapsi täyttää yhden vuoden. Imetystä voi jatkaa vielä yhden ikävuoden jälkeenkin niin pitkään kuin se äidille ja lapselle sopii.

Uuden maun hyväksyminen saattaa vaatia 10–15 maistamiskertaa

5-6 kk vauvan ravinto ja ruokavalio

Yksilöllisesti 5–6 kuukauden iässä vauvan ruokavalioon voi lisätä viljapohjaiset puurot tai vaihtoehtoisesti liharuoat. Alle vuoden ikäisille suunnatuissa kaupan käyttövalmiissa viljapohjaisissa lastenruoissa (puuroissa ja velleissä) maitopohja vastaa koostumukseltaan äidinmaidonkorviketta. Puolen vuoden iästä lähtien lapsen ruokavaliossa on tarpeen olla mukana raudan lähteitä, joita ovat liha, kala sekä täysjyvävilja. 

Imettäessä ei voi tarkasti tietää, kuinka paljon vauva syö. Ruokahalu voi vaihdella päivä- ja ateriakohtaisesti tai mielialan ja terveydentilan mukaan. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun vauvalle tarjotaan kiinteitä ruokia – syödyt ruokamäärät voivat vaihdella.

 

Vauvan vatsa kovalla

Täysimetetyllä vauvalla on harvoin ummetusta, sillä äidinmaidon laktoosi pitää ulosteen pehmeänä. Äidinmaidonkorviketta saavalla vauvalla ulosteet ovat yleensä kiinteämpiä kuin rintaruokituilla. Lisäruoan aloittaminen voi edistää vatsan toimintaa – tai päinvastoin. Tarvittaessa vauvan kovaa vatsaa voi tavanomaista runsaamman kuidunsaannin sijaan helpottaa esimerkiksi luumusoseella, luumumehulla tai apteekista ostettavalla mallasuutteella. Vältä kuitenkin niitä ruoka-aineita, joita lapsi ei ikänsä puolesta saa vielä syödä. Jos ongelma ei poistu, ota yhteyttä neuvolaan.


Vastaa kyselyyn!

Auta meitä kehittämään Valio.fi-verkkopalvelua vastaamalla lyhyeen kyselyyn.

Osallistu Ei kiitos

Energiatarpeesi