Numero 1/2004,  4. helmikuuta


Tuoretuotteiden kehitysohjelma merkitsee mittavaa ponnistusta ohjelman suunnittelijoille ja toteuttajille, mutta myös muutosten puristuksessa tuotantoa pyörittävälle henkilökunnalle. Valion Riihimäen meijerillä maitoa kärrätään kylmävarastoon väliaikaista siltaa pitkin.
Kuva Kimmo Haimi


Ruokavalion keventäminen on ajankohtaista vuoden vaihteen herkutteluviikkojen jälkeen. Kaloreista ei kannata tinkiä maun kustannuksella. Hyvältä näyttävät ja maistuvat ateriat houkuttelevat kuin itsestään pitäytymään kevennetyssä ruokavaliossa uuden vuoden lupauksia pitempäänkin.

S i s ä l t ö

Idän Maidon esimerkki
Osuuskunta Idän Maito päätti lähettää neuvojan laatukäynnille jokaiselle maitoa lähettävälle tilalle.
   Laadun merkitys kilpailutekijänä ei ole pelkkää puhetta, kirjoittaa Aino Murtomaa-Niskala ja soisi menettelyn laajenevan.

Rypsi kuittaa soijan tuonnin
Alkuperältään helposti todennettavissa olevat rypsi ja rapsi korvaavat hyvin lypsylehmän ruokinnassa kaukomailta tuotavan soijan, kirjoittaa Valion alkutuotantojohtaja Eeva Brofeldt. Osa kuluttajista on varuillaan geenimuunnellun soijan suhteen.
    Lisäksi hyvä säilörehu kattaa puolet lehmän valkuaisaineen tarpeesta, Brofeldt jatkaa.

Valio lisensioi laktoosittoman Sveitsiin
Ensimmäinen laktoosittoman maitojuoman valmistusta koskeva sopimus syntyi Valion ja sveitsiläisen meijeriyhtiö Emmin kesken: Valio lisensioi kehittämänsä menetelmän Emmin kanssa.
   Sopimus koskee myös markkinointia. Emmi sai myös vientioption.

Muovikenno korvaa pahvilaatikon
Valio korvaa puulavoja ja pahvilaatikoita tuotteiden kuljetuksessa muovialustoilla. Kauppias vapautuu pahvilaatikoiden hävittämisestä ja saa tuotteet hyllyyn siististi suoraan kuljetusalustalla.

Kehitysvauhti on kova
Euromiljoonat vilisevät Valion tuotantorakenteen virittämisessä entistä parempaan kilpailukuntoon. Tämä vuosi on investoinneissa kriittisintä aikaa. Nyt itse tekijät kertovat Maito ja Me -lehdessä, mitä eri toimipisteissä tapahtuu ja mihin ne varautuvat.

Maidontuotanto   


Petri Kärkkäinen ja Tarja Ek tuottavat maitoa Kangaslammilla. -Ajatteleminen on
tuotannon pyörittämisessä entistä tärkeämpää, sanoo laatukurssilla ollut
Tarja. Kuva Aino Murtomaa-Niskala

Laatukäynti joka tilalle
Kahden päivän koulutus ja neuvojan käynti tilalla odottaa jokaista Idän Maidon tuottajaa. Heidät on otettu Maitoraitti-koulutukseen keräilyreiteittäin.
   Tarja Ek Kangaslammilta innostui ja aikoo lähteä myös viisi päivää kestävälle jatkokurssille.

Robotti vaatii tuottajalta osaamista
Stressinsä robotillakin: automaattilypsykurssilla kerrottiin, että robotin pitäisi saada lypsettyä 1600 litraa maitoa päivässä, jotta se pääsisi taloudellisesti plussalle.
   Käyttöönoton onnistumisella on iso merkitys robotti-investoinnin kannattavuudelle.

Itse tehty ja toimii
Isäntäväki sekä piirsi että pääosin rakensi uuden 25 lehmän pihaton. Antero ja Helena Suonpää kehittivät monia omia ratkaisuja, jotka ovat teknisesti yksinkertaisia ja toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltuja.

Alvajärvi puristaa omat pelletit
Yhteisestä kuivurista Pihtiputaalla tuli myös kyläläisten täysrehupellettien puristamo. Pelletöinti lyö leiville taloudellisesti, se on laskettu. Lisäksi rehun komponentit jakautuvat tasaisesti ja pelletit juoksevat hyvin ruokintalaitteissa.

Maitotilan eläinlääkäri   

Sorkkahoidossa varoaikoja?
Eläinlääkäri Kalevi Heinonen arvioi, että lehmä ei tykkää sorkkien leikkaamisesta juuri ennen poikimista, ja leikkaamisen aiheuttama pieni stressi Heinosen mukaan pudottaa maitotuotosta 1-2 päivänä. Varoajat ovat hänestä tarpeettomia.

Lystikki   

Lystikin automaatiopainajainen

Navetan nimipäivät   

Minkä lehmän nimipäivä on tänään?
 

 alkuun Maito ja Me | Toimitus | Edelliset numerot