Laura Kulkas

Lämmintä ja kuivaa pikkuvasikoille
Pihattojen vasikkatiloilla on korjaamista

Pihattojen vasikkatiloissa on paljon ongelmia. Vasikat ovat laihoja, ripulisia ja yskäisiä, kasvu on huonoa. Näyttää siltä, ettemme osaa tehdä hyviä olosuhteita vasikoille.

Vasikkatilojen tulee olla paitsi hyvät eläimille, myös järkeviä hoitoon tarvittavan ihmistyömäärän suhteen sekä kohtuuhintaisia.

Yleisiä tarttuvia tauteja karjoissamme ovat esimerkiksi parainfluenssa, mykoplasmat, rotavirukset, kokkiidit jne. Nämä eivät ole valtakunnallisen eikä kansainvälisen seurannan kohteena, koska niitä ei pidetä kaikkein vaarallisimpina tauteina. Kliinisiä oireita näistä taudeista tulee pääasiassa silloin, kun olosuhteet ovat huonot: ahtaat, likaiset, kylmät, märät tai vetoiset.

Vasikat sairastuvat, kun ympärillä on sairaita eläimiä. Heikko vastustuskyky, esimerkiksi niukan ternimaidon saannin takia, altistaa tartunnoille. Kun tartunta toisensa jälkeen heikentää vasikan puolustusta, on jatkuvasti jokin tauti vaivaamassa. Vasta noin 4-6 kuukauden iässä vasikat näyttävät tervehtyvän ja alkavan kunnolla kasvaa.

Erillinen vasikkatila

Ongelman hallitsemiseksi kannattaa harkita erillisen tilan eristämistä navetasta 0-6 kuukautisille vasikoille, ehkä myös muulle nuorkarjalle. Myös kokonaan erillinen rakennus tai navettarakennuksen siipi voi tulla kyseeseen. Tärkeintä on, että aikuisilla ja vasikoilla on täysin erillinen ilmanvaihto.

Pohjois-Amerikassa vasikat laitetaan pieniin koppeihin keskelle peltoa, jotta tartunnat saadaan minimoitua. Nämä ratkaisut eivät, ainakaan vielä, tunnu kovin houkuttelevilta. Jotain on kuitenkin tehtävä vasikoihin kohdistuvan infektiopaineen pienentämiseksi.

Vasikkatilat tulee olla riittävän lämpimiä ja helposti puhtaana pidettäviä. Juottovasikoille laitetaan usein karsina ulko-oven viereen, jotta karsina saadaan helposti puhdistettua oven kautta. Saman oven kautta tuodaan ehkä säilörehua navettaan kaksi kertaa päivässä ja kylmä viima puhaltaa sisään ovesta vasikoiden päälle. Pahimmassa tapauksessa vasikoita ei kuiviteta kunnolla, koska lietelanta ei siedä kuivitusta. Lisälämpöä ei ole ja karsinan seinät eivät anna vedon suojaa. Yhteen karsinaan laitetaan usein myös liikaa vasikoita, jolloin mahdollisuudet erottaa, millä vasikalla on vaivaa, heikkenevät ja tartunnat lisääntyvät.

Kunnon kuivitus

Vasikoilla tulee olla kunnolla kuivitettu, mielellään kestopehku tai vinopetikarsina. Ilman kunnon kuivitusta pikkuvasikat eivät pysy terveenä.

Pelkällä ritiläpalkkilattialla vasikat eivät voi hyvin. Lisälämpö on yleensä tarpeen, esimerkiksi säteilylämmitin, koska pikkuvasikat tarvitsevat 20 asteen lämpötilan.

Ryhmäkarsinassa eläimiä voisi olla korkeintaan 7, mutta mielellään vähemmän. Vasikoilla tulee ryhmäkarsinassa olla paljon tilaa, jotta infektiopaine pysyy kohtuullisena. Tiiviit seinät vähentävät vetoa. Karsinan paikka ei saa olla jatkuvasti avattavan ulko-oven vieressä, jos pikkuvasikkakarsinan suinkin voi laittaa muualle.

Betoniritiläpalkeista makuualustana tulee päästä eroon kokonaan vasikoiden karsinoissa, koska vasikoilla ei ole mitään mahdollisuutta säilyttää riittävää kehon lämpötilaa betonilla ja sairastumisriski nousee erittäin suureksi. Usein näiden vasikoiden ongelma näkyy selvänä huonokuntoisuutena, laihuutena ja takkukarvaisuutena. Vasta noin puolen vuoden ikäisinä betoniritiläpalkeilla olevat vasikat näyttävät kuntoutuvan normaalin näköisiksi.

Vinopeti tai makuuparret ovat suositeltavia, ainakin hiehokarjalle. Käytössä olevan betonipalkkikarsinan voi jotenkin korjata laittamalla siihen makuualustaksi kumimaton (esimerkiksi noin puoleen karsinasta), jonka päällä käytetään vähän kuivikkeita. Säteilylämmitin tai jokin muu lisälämmön lähde on tarpeen, jos vasikkakarsina on suuressa pihattorakennuksessa, koska muuten vasikoilla on liian kylmä.

Ruotsalaisessa ja tanskalaisessa alan neuvontakirjallisuudessa betonipalkkikarsinaa ei enää esiinny ollenkaan hiehojen karsinavaihtoehtona. Meilläkin niistä pitää päästä eroon, ainakin 0-6 kuukautisten vasikoiden karsinavaihtoehtona lypsykarjapuolella.

Vasikoiden kituuttaminen epäsopivissa karsinoissa ei ole taloudellisesti järkevää eikä eettisesti sopivaa. Vasikkatiloihin kannattaa panostaa kunnolla ja pitää vasikat terveenä ja hyvin kasvavina. Jatkuva vasikoiden terveyden kanssa taistelu on rasittavaa ja kallista, joten vasikoiden olosuhteiden parantaminen on myös hoitajan hyvinvointia parantavaa työtä.

Kirjoittaja on Valion neuvontaeläinlääkäri.