Aino Murtomaa-Niskala

Ensimmäiset terveydenhuoltoprojektin tulokset valmistuivat:
Keskituotos nousi, utareterveys parani

Karjakoko kasvoi, keskituotos nousi ja utareterveys parani lypsykarjojen terveydenhuoltoprojektiin osallistuneilla 150 tilalla Etelä-Pohjanmaalla. Vuoden seurantajaksolla saadut tulokset ovat ensimmäisiä Suomessa maitotilojen terveydenhuoltotyöstä, terveydenhuoltoeläinlääkäri Mervi Yli-Hynnilä kertoo.

Uraa uurtava hanke sattui tärkeään ajankohtaan, ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut professori Hannu Saloniemi totesi 16.

Terveydenhuoltohanke käynnistyi Etelä-Pohjanmaalla 1998. Ensimmäisessä vaiheessa mukaan ilmoittautui 103 Osuuskunta Maitojalosteen maidontuottajaa. Jatkorahoitusta hankkeelle saatiin 1999, jolloin mukaan tulivat myös muut Etelä-Pohjanmaalla toimivat meijerit.

Kolmen vuoden aikana toiminnassa ovat olleet mukana 150 maitotilaa, eläinlääkärit ja meijerit. Hanketta ovat rahoittaneet tuottajat, Maitojaloste ja muut meijerit, EMOTR, TE-keskus ja kunnat.

Toimintamalli selkiytyi

Kolmessa vuodessa on muodostunut käsitys sopivasta toimintamallista, terveydenhuoltohanketta vetänyt Mervi Yli-Hynnilä toteaa. Asia on tiivistynyt oleelliseen ja toistakymmentä sivua käsittävä tilakaavakekin supistui muutamaan sivuun. Sitä myöten myös tiloille koituvat kustannukset muodostuvat kohtuulliseksi.

Projektitiloille tehtiin kaksi terveydenhuoltokäyntiä noin vuoden välein. Ennen varsinaista terveydenhuoltokäyntiä meijerin neuvoja kävi aamulypsyllä ja kartoitti utareterveystilanteen ja luokitteli vetimenpäät.

Terveydenhuoltokäynnillä tilan oma eläinlääkäri, projektieläinlääkäri ja neuvoja yhdessä isäntäväen kanssa kävivät läpi karjan terveydentilan ja laativat suunnitelman tarvittavista toimenpiteistä. Pääpaino oli navettakäynnillä, jossa käytiin läpi eläinten olosuhteet: parsien mitoitus ja kunto, kuivitus, ahtaus, työtavat, ilmanvaihto, ruokinta, saivatko eläimet riittävästi vettä ja säilörehua. Karja kuntoluokitettiin.

Periaatteena oli, ettei karjan terveyden parantaminen vaadi tuotantorakennuksen korjaamista tai uuden rakentamista ja että olosuhteet täyttävät maitohygienia- ja eläinsuojelulainsäädännön vaatimukset.

Seurantakäynnillä todettiin toimenpiteiden toteutuminen ja vaikutus.

Tulosta syntyi

Hankkeeseen ilmoittautuneet tilat ovat aktiivisesti tuotantoaan kehittäviä tiloja, Yli-Hynnilä toteaa. Tuottajilla oli halu ja pyrkimys parantaa eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kautta tuotostaan.

Tuotanto-olosuhteilla on selkeä vaikutus eläinten terveydelle. Hanketilat olivat innokkaita korjaamaan puutteita, joita todettiin mm. veden saannissa ja parren mitoituksessa. Korjaustarvetta oli myös vasikkatiloissa, ilmanvaihdossa ja ahtaudessa.

Ruokintaongelmia olivat lehmien lihavuus loppulypsykaudella, tunnutuskäytäntö ja ruokintaperäiset tiinehtymishäiriöt.

Suurin ongelma projektin alkaessa oli utareterveys. Huomiota kiinnitettiin olosuhteisiin, lypsykoneeseen ja lypsykäytäntöön, rakenteeseen, eläimen yleiskuntoon ja jalkojen kuntoon.

Utareterveys parani. Utaretulehdushoitojen määrä väheni 0,8 hoitoa kymmentä lehmää kohti vuodessa ja soluttavien neljännesten osuus laski 1,7 prosenttiyksikköä. Utaresairauksien takia poistettujen eläinten määrä ei kasvanut.

Hyvät tulokset utareterveyden paranemisesta jo vuoden seurantajaksolla ovat lupaavia terveydenhuoltotyön taloudellisia vaikutuksia ajatellen, Yli-Hynnilä sanoo.

Hedelmällisyydessä ei tapahtunut muutosta, mutta sen mittaamiseksi vuoden seurantajakso on lyhyt.

Keskituotos tiloilla nousi vuoden seurantajaksolla 348 kg. Samanaikaisesti Etelä-Pohjanmaan keskituotos nousi keskimäärin 198 kg. Lehmäluku nousi projektitiloilla 3 lehmää/tila

Projektin keskiarvotilalle, 24 lehmää, tulosten vaikutukset rahassa laskettuna merkitsevät 40 000 - 50 000 markkaa vuodessa.

Nyt päättyneelle projektille on luvassa jatkoa. Rahoitusta haetaan terveydenhuolto-ohjelman laajentamiseksi. Samalla se liitetään osaksi laatusopimuskoulutusta. Tavoitteena on saada vuosittain parisataa tilaa koulutukseen ja terveydenhuollon piiriin. Vuoteen 2006 mennessä on tarkoitus saada mukaan kaikki Etelä-Pohjanmaan maitotilat.