Aino Murtomaa-Niskala  

Maidon pitäminen parhaassa laatuluokassa viisikymmentä vuotta ilman ensimmäistäkään notkahdusta on sellainen saavutus, että siihen verrattuna olympiamitalitkin tuntuvat köykäisiltä. Tässä lajissa suoritus punnitaan joka ikinen päivä, aamulla ja illalla, viikosta ja vuodesta toiseen.

Tolosen tilalta Utajärven Ahmaksen kylästä on lähtenyt huippumaitoa meijeriin 50 vuoden ajan. Tänä vuonna Walter Ehrströmin kultaisen mitalin saaneen 35 tilan joukossa Olavi ja Seija Tolonen ovat ainoat toisen kerran kultamitalilla palkitut.

Laatumaidon tuottaminen on ollut talossa tapana, sanovat Seija ja Olavi Tolonen. Kiitos ensimmäisen mitalijakson työstä kuuluu myös isännän vanhemmille, erityisesti vanhalle emännälle, joka hoiti karjaa vielä Olavi Tolosen siirryttyä isännäksi 1974. Seija tuli emännäksi kymmenisen vuotta myöhemmin ja pääsi vanhan emännän oppiin. Karjanhoito oli hänellekin tuttua kotoa Kempeleestä.

Tavallinen navetta

Pohjoistuuli sivaltaa Ahmas-kylän aukealla Tolosille ajettaessa. Lumisen maiseman ääriviivoista hahmottuvat järveen laskevat pellot. Pohjolan Maidon tuotantoneuvoja Eija Kontio kehuu maiseman ja pihapiirin olevan kesällä uskomattoman upea.

Maidontuotannon puitteet Tolosilla ovat hyvin tavalliset. Parsinavetta on rakennettu 1975, peltoalaa nelisenkymmentä hehtaaria. Lypsylehmiä on keskikokoisen karjan verran, ruokinta perustuu kotoisiin rehuihin. Putkilypsykone on alkujaan navetan rakennusvuosilta.

Toloset tekevät äärettömän tarkkaa työtä navetassa, sanoo Eija Kontio.Tolosille laatu on niin itsestään selvää, että sen tekijöitä tuntuu olevan vaikea nimetä. Olavi Tolonen sanoo, että kaikki maidontuottajat tuntevat vastuunsa. Suomalaisen maidon laatu kuuluu Euroopan huippuihin ja paranee vuosi vuodelta. Silti itse kullekin voi takapakkia tulla jo seuraavassa näytteenotossa. Elävien eläinten kanssa työskenteleminen on sen verran herkkää.

Kun laadun tekijöitä aletaan oikein penkoa, esiin nousee muutama käytännön asia, jotka tilalla on hyviksi havaittu. -Tärkeintä on toimia välittömästi, kun soluluvussa näkyy muutoksia, Olavi Tolonen sanoo.

Kaksi kertaa kuukaudessa otettava maitonäyte palvelee hyvin soluseurantaa. Herkkiä lehmiä Toloset seuraavat lettupannutestein. Myös eläinten hyvä tuntemus auttaa huomaamaan poikkeamat.

Vanha, perusmallia oleva lypsykone on selkeä ja yksinkertainen. Isäntä purkaa, puhdistaa ja huoltaa sen itse. Maitoputki on vaihdettu 50 milliseksi. Tykyttimien toimintaa isäntä sanoo kuulostelevansa jokaisella lypsyllä. Löystyneet putkiliitokset jäävät helposti peseytymättä. Niitä kannattaa tarkkailla.

Lehmävasikan kasvatuksessa kokemus on opettanut, että toistensa imeminen pilaa lehmänalun alkuunsa, Olavi Tolonen sanoo. Sonnipojat lähtevät välitykseen ternivasikoina.

Tuotannossa vältetään ottamasta viimeisiä irti. Lehmät palkitsevat hyvän hoidon pitkäikäisyytenä. Vanhin lypsävä poikii jo 14. kertaa.

Toloset toteavat hyvän eläinlääkärin olevan tärkeä kumppani maidontuottajalle ja kiittävät Utajärven eläinlääkäreitä molemminpuolisesta luottamuksesta. Se helpottaa asioiden hoitoa, kun pitkien välimatkojen vuoksi ongelmia joudutaan usein selvittämään puhelimessa.

Pitkä historia

Laatumaidon historia tilalla alkoi, kun silloinen emäntä, Olavi Tolosen äiti, ratkaisi maidon laatuluokan tipahtamisen meijerimatkalla. Kokemus osoitti, että vastalypsetty aamumaito pilaantui eristämättömässä koppiautossa kesäkuumalla. Vastaavasti talvipakkasilla jäähdytetty iltamaito jäätyi ja pudotti rasvakokeen ykkösluokan alle. Sekoittamalla lypsykertojen maidot päästiin sellaiseen lämpötilaan, että se kesti kuljetuksen ykkösluokkaisena, vaikka lakipykälät eivät aivan täyttyneetkään.

Olavi Tolonen tuo näytille melkoisen määrän hopealusikoita, mitaleita ja kansiollisen kunniakirjoja. Vanhin kunniataulu on vuodelta 1953 ja sen on Viljo Toloselle I-luokkaisesta maidosta myöntänyt Kunnallisen terveydenhoitoyhdistyksen maidon tarkastusjaosto.

Kaiverrusten vuosiluvut kertovat, että aiemmin laatupalkinnon sai joka vuosi. Nykyisin tuottajat palkitaan viiden vuoden jaksoissa.

Toloset kiittelevät osuuskunnan tuotantoneuvojien työtä. Erityisen lämpimästi isäntä muistelee Maitokunnan toimitusjohtaja Paavo Hietalan toimintaa laadun nostamiseksi.

Riittävä karjakoko

Tulevaisuutta Seija ja Olavi Tolonen eivät lähde ennakoimaan. Varmaa on ainoastaan, että laajentamisen oravanpyörään ei ole tarkoitus lähteä. Työtä on nytkin kädet täynnä. He sanovat maatiloilla käyvien ammatti-ihmisten tietävän, että viljelijät alkavat olla umpiväsyneitä.

Viljelijä toimii yhä ahtaammalla EU-säädösten pihdeissä. Määräykset ovat usein kaukana käytännöstä ja tulkinnat tiukkoja. Tolosillakin on niistä kokemusta mm. maitokiintiökaupoissa.

Olavi Tolonen pitää yhteyttä päättäjiin epäkohdaksi kokemistaan, viljelijöille ja kotiseudulle tärkeistä asioista. Hän on selvästikin vahva vaikuttaja, vaikka kertookin jättäneensä yhdistykset ja luottamushommat perheen perustaessaan. Poikkeuksena on Utajärven Urheilijat, jonka riveissä kaikki lapset urheilevat. Isäntä itsekin on urheilumiehiä. Aiempaa kilpahiihtäjän kokemuksiaan hän hyödyntää valmennustyössä.

Erityisellä ylpeydellä hän kertoo lähellä olevasta Rokuan kuntokeskuksesta, Utajärven suurimmasta työnantajasta. Rokuan upeissa maastoissa on järjestetty mm. hiihdon SM-kilpailut.

Luonnon ehdoilla

Lapset alkavat palata koulusta kotiin. Ensimmäisenä ehtii esikoulua käyvä Eero. Seija-emäntä kattaa ruokaa pöytään. Ruisleivän tuoksu saa veden herahtamaan kielelle: leivinuunissa paistettua, juureen alustettua, kivimyllyssä jauhettua kotipellon ruista.

Toloset arvostavat elämistä luonnon kanssa yhteistyössä ja sopusoinnussa. Perusruoan ainekset, maito, leipä, perunat, liha tuotetaan omalla tilalla. Metsästä kerätään puolukat ja mustikat. Kauppa-asioita hoidetaan kerran viikossa, joskus harvemminkin.

Karja ruokitaan omilla rehuilla, säilörehulla ja kauralla. Lisäksi annetaan Kinnusen Myllyn kivennäistä. Isännän mukaan kotipaikkakunnan rehuyritystä kannattaa vähän mainostaakin, tavara on maittavaa.

Reilun parin sadan hehtaarin metsäalaa Olavi Tolonen hoitaa jatkuvan kasvatuksen periaatteella, ei avohakkuina.

Koti lämpiää puilla. Viljakuivuri toimii aurinkoenergialla. -Onko tällä sukupolvella oikeus kuluttaa maapallon öljyvarat loppuun, hän kysyy.

Lehmien siirtyessä kesälaitumelle Tolosetkin muuttavat rantamökin asukkaiksi muutaman sadan metrin päähän. Kesäaamuina voi nähdä isännän kokemassa pyydyksiä ennen aamulypsylle lähtöä.