Valion vientijohtaja Veijo Meriläinen toimii Euroopan Meijeriteollisuusyhdistyksen
EDAn puheenjohtajana. EDA edustaa
25 EU:n jäsenmaan meijeriteollisuutta kauppapolitiikkaa, lainsäädäntöä, ruokaturvallisuutta ja ravitsemusta
koskevissa edunvalvonta-asioissa.

Veijo Meriläinen   

Vuosi 2007 nopeuttaa
EU:n maitopolitiikan tarkistuksia?

Kuluva vuosi jää maitomarkkinoiden historiaan monestakin syystä poikkeuksellisena vuotena. Markkinahinnat ovat kesän jälkeen saavuttaneet ennätyksellisen tason. Ensiksi reagoivat teollisuustuotteiden hinnat, ja useassa maassa tämän jälkeen kuluttajahinnat. Lähes samanaikaisesti tuottajat lähtivät hakemaan parempia hintoja markkinoilta, ja raakamaitoa siirtyi merkittäviä määriä ns. ”pyörille” yli maiden rajojen.

Eräissä maissa jopa viidennes on lähtenyt oman maan jalostuksesta muille markkinoille. Monet

meijerit ovat joutuneet maksamaan tuottajille yli tilityskykynsä pitääkseen raakamaitotoimittajansa. Myös maidontuotanto on kokonaisuutena miinusmerkkinen, ilmeisesti tukien irrottaminen tuotannosta on kiihdyttänyt lopettamisia muutamassa maassa. Kaiken tämän seurauksena eurooppalaisen tuottajamaidon hinta on keskimäärin noin 30 % nousussa, ja tulevan vuoden alkupuolella keskiarvo lienee tasolla 40 – 42 snt/kg.

Lisää kiintiöitä

Maailmanmarkkinat ja teollisuustuotteet, nuo aiemmin parjatut bulkkituotteet, ovat toimineet tilanteessa hintajohtajina ja muutosvetureina. Monissa maissa kuluttajatuotteiden hinnat eivät vielä kaupan sopimusmallien ja kilpailutilanteen vuoksi ole joustaneet ylöspäin. EU:n markkinaohjausmekanismit, kuten interventio ja vientituet, ovat poissa käytöstä. Näyttää myös, että EU: n markkinaohjausbudjetti vuodelle 2008 tulee perinteisestä kulubudjetista tulobudjetiksi, sillä muutama maa tullenee maksamaan kiintiön ylitysmaksuja.

Kuvatussa markkina- ja muutostilanteessa paineet kohdistuvat maitomarkkinoiden ohjausmekanismeihin ja koko alan tulevaisuuden näkymiin. Tuleva talvi on maitopolitiikan suhteen mitä mielenkiintoisin – komissio tulee marraskuun lopulla ulos CAP-reformin toimivuutta tarkastelevalla ”terveystarkastuksella” ns. ” Health Checkillä”. Joulukuussa komissio julkaisee arvion maitomarkkinoiden tulevaisuudesta, ja tammikuun 11. päivänä pidetään alan intressipiirien yhteiskokous Brysselissä. Tämän kokouksen seurauksena komissio ottaa kantaa varsin nopeasti kysymykseen maitokiintiöiden nopeasta kasvattamisesta, ilmeisimmin jo tulevan kiintiökauden alussa. Tätä ovat useat maat syksyn aikana vaatineet, ja myös eurooppalaisen meijeriteollisuuden enemmistö on vaatimuksen takana.

Tulevaisuuden maitomaa

Suomen ja Valion tilanne on maltillisesti seurannut markkinoiden ääritilanteita. Meillä lähtökohdat nopeiden hintamuutosten tekemiseen ovat teollisuustuotteita lukuun ottamatta olleet heikot. Viimeisen puolen vuoden kokemukset ja opit päästään ottamaan käyttöön vuoden 2008 alusta lähtien. Nähtäväksi vielä jää, mihin hintatasoon asiakasneuvotteluissa päästään, ja mikä on vuoden alun tilityshintataso. Oleellista on myös valmistautua maitopolitiikan muutosten näkymiin.

Itselläni on kova huoli maidontuotannon tulevaisuudesta, sillä syksyn voimakas miinusmerkkinen kehitys maitomäärissä osoittaa luopumismentaliteetin lisääntyneen. Mielestäni olemme Suomen maitoalan vision rakentamisessa menneisyyden vankeja, ja keskustelua rajoittaa historia. Itse mieluusti näkisin, että Suomi on tulevaisuuden maitomaa, joka kehittää tuotantoaan ja hyödyntää markkinoita sekä osaamispotentiaaliaan maaseudun elinvoiman turvaksi. Muistutan vain, että meillä maitomäärät 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa olivat noin miljardi litraa nykyistä suuremmat. Mitä muuta maatalouden tuotantosuuntaa näissä olosuhteissa voi harjoittaa tehokkaammin ja kilpailukykyisemmin kuin karjataloutta? Kehitykseen tälle tasolle ovat kaikki eväät olemassa. Talven aikana tulen palaamaan näihin perusteisiin yksityiskohtaisemmin.

Toivotan kaikille lukijoille Hyvää Joulun aikaa ja menestystä vuodelle 2008.

VEIJO MERILÄINEN