Heikki Niskanen  

Huotarit murskaavat menojakin

Tarja ja Ahti Huotarilla on lähes parin vuosikymmenen kokemus viljan murskesäilönnästä. Säilönnän avulla tuottajat arvioivat säästäneensä rehukuluissa sekä saaneensa näin valmiiksi jauhettua väkirehua.

Huotarit ovat tyytyväisiä murskeviljaan, ja ennen kaikkea siihen, että sen myötä myös karjan ruokinta on toiminut hyvin. Siitä kertoo lähes kymmenen tuhannen kilon keskituotoskin. ”Onhan murskevilja valmiiksi jauhettua karjan väkirehua”, Tarja ja Ahti Huotari sanovat.

”Se sopii ruokkijoille ja lehmille. Sen kiistaton etu

on hyvä maittavuus ja pölyämättömyys.”

Huotarit tavoittelevat raikasta navettailmaa, joten pölyjen vähentäminen niin ruokinnassa kuin koko eläintilassakin on heille arkipäivän työtä.

Huolellisuus valttia
tässäkin säilönnässä

Tilan pelloilla kasvavat ohralajikkeet ovat samoja kuin viljaa kuivaavilla tiloilla, mutta puinti aloitetaan noin viikon verran muita aikaisemmin. Säilöntä kestää yleensä neljä päivää, ja täksi ajaksi Huotarit tarvitsevat lisäväkeä.

Pariin kertaan kunnostettu murskemylly on vuosimallia -91. Viimeisin kunnostus oli laajin, kun myllyyn asennettiin karkaistut, rihlakuvioiset murskausvalssit. Yhteispuimuri ja traktorit rehukärryineen ovat säilönnän muut koneet.

Tilan väkirehustuksessa murskevilja riittää keväällä toukokuun puoliväliin saakka. Kesäksi ostetaan propionihapolla säilöttyä viljaa.

Viime kesänä aikaisempi vanerirakenteinen viljasiilo sai väistyä betonisen laakasiilon tieltä. Siilolla on levyttä 3,2 metriä, pituutta 23. Varaston seinämäkorkeus on 1,8 metriä. Betoniseinät tehtiin paikallisilla valumuoteilla. Valutyöt kestivät tilan omana työnä parisen viikkoa. Rakentamisen verottomat rahamenot olivat 3 800 euroa.

Säilönnässä murskeviljan täyttö aloitetaan perältä etulaatan suuntaan. Täyttörintamus pidetään jyrkkänä. Siilon kapeudesta johtuen traktorilla tiivistäminen ei onnistu, vaan vilja tallataan. Viime kesän vilja säilöttiin maitohappo-bakteerivalmisteella. Viljapintaan levitetään vakuumimuovi ja päälle laitetaan vielä säilörehumuovi. Siilo painotetaan runsaasti.

Herumishuippuja vältetään

Murskeviljan valmistuksesta on tilalla pitkät kokemukset, siltikään ei epäonnistumisia ole sattunut. ”Murskevilja sopii viileän ruokintakauden väkirehuksi. Rehumassan tasainen 35–40 prosentin kosteus on paras keino estää syöttövaiheen pilaantumista”, toteaa Ahti Huotari.

Tilatietoja

Viljelijät: Tarja ja Ahti Huotari Perheessä on kolme lasta, joista nuorin on kotona Sukupolvenvaihdos Särkän tilalla tehtiin 1990 Tila sijaitsee Vellipurolla, lähellä Rautavaaran keskustaa Karja: nykyisen isäntäparin aikana lehmämäärää on lisätty 27:een; nuorkarjaa pidetään vain karjan uusimiseen Keskituotos: lähes 10 000 kiloa Viljely: vuokramaineen 50 ha, siitä oman peltoalan osuus 20 ha; viljaa korjataan noin 14 hehtaarilta Ruokinta: esikuivattu säilörehu korjataan noukinvaunulla laakasiiloihin Konekanta: pelto- ja korjuukoneet ovat yhteisomistuksessa naapurin kanssa

”Jokaisen jyvän on murskauduttava, muuten lannassakin on kokonaisia jyviä”, isäntä painottaa. ”Samoin säilöntäaineen annostelussa on oltava tarkkana.” Hänen mielestään tärkein asia on huolehtia varaston runsaasta tallauksesta sekä ilmatiiviistä muovituksesta. ”Painotuksen varmistamme nostamalla etukuormaajalla hienoa hiekkaa rehun päälle.”

Lypsävät saavat vapaasti hyvää säilörehua. Väkirehustuksessa noudatetaan tasaväkirehuruokintaa.

Huotarien tavoitteena on tasainen tuotantokausi sekä eläinten hyvä terveys. Korkeita herumishuippuja vältetään tietoisesti. Väkirehua parhaiten lypsävät saavat enintään 12 kiloa päivässä. Murskeviljan ja puolitiivisteen osuudet väkirehussa ovat 60 40. Murskevilja tuodaan etukuormaajan kauhassa rehutilaan sekoitettavaksi ostorehun kanssa. Väkirehu jaetaan neljästi päivässä. Jako tehdään mitta-astioilla suoraan rehukärrystä.

Kirjoittaja on Valio Oy:n säilörehuasiantuntija.