Tutti + letkusysteemi kiinnitetään esim. filmivaneriin  70 - 80 senttimetrin korkeuteen karsinan lattiasta ja sopivasti alaviistoon.

Heikki Kemppi

Vasikoiden hapanjuotto ja juoman hapatus muurahaishapolla

Vasikan maitojuoman hapattaminen biologisesti piimällä tai viilillä tai hapottaminen muurahaishapolla (esim. AIV 2 Plus) mahdollistaa vasikoiden ns. vapaanjuoton. Hapan maitojuoma säilyy hyvänä 2 - 3 vrk ja se on helppo valmistaa suurempikin erä kerrallaan.

Vasikat ovat kokemusten mukaan pysyneet terveinä ja kasvutulokset ovat hyvät.

Menetelmän on havaittu helpottavan ja vähentävän vasikoiden juottotyötä kaiken kokoisilla tiloilla.

Hapanjuottoon tarvitaan sopiva säiliö, tutti + letkusarja ja muurahaishappoa (AIV2 Plus on käytännössä edullisin ja kaikkien saatavilla ). Hapanjuoman voi juottaa myös tuttisangosta.

Koska piimän käyttö saattaa olla hankalaa mm. kylmyyden tai esim. antibioottimaidon vuoksi, tämä ohje on tehty muurahaishapolla tehtävää hapotusta varten.

Toimi näin!

Hapottaminen

1. Startti Instantin tai Seosmaitojauheen hapotus

Lisää AIV 2 Plus tai puhdasta muurahaishappoa 3 promillea eli 3 ml/litraan vettä tai 3 dl 100 litraan reilun 30 asteista vettä.

Lisää Starttia tai Seosmaitojauhetta n. 120 grammaa eli 2.5 dl vesilitraa kohden eli noin 1,2 kg Starttia 10 litraan vettä tai 12 kg Starttia 100 litraan vettä.

Sekoita siten, että jauhe liukenee tasaisesti veteen.

pH:n tulee asettua pH 3,8 - 4,5 välille - tämä tulee tarkistaa apteekista saatavilla pH-liuskoilla.

Juoman happamuuden painuessa alle pH 4,0:n maittavuus heikkenee.

Nyt juoma on valmista vasikoille.

Huom! Varo AIV 2:sta tai muurahaishappoa käsitellessäsi: se on vaarallista iholle, silmille ja hengitykselle. Voit myös valmiiksi laimentaa hapon esim. 50 % vedellä ja käyttää laimennettua happoa vastaavasti enemmän.

2. Maidon hapottaminen

Lisää muurahaishappoa samat määrät kuin edellä eli 3 promillea mieluiten alle 5 ^oC asteiseen maitoon. Laimenna happo 1 osa happoa 10 osaa vettä - tällä estetään liian voimakas pistesaostuminen. Lämpimämpi maito saattaa saostua liian nopeasti ja "paikallisesti".

Esim. 100 litraa maitoa; laimenna 3 desilitraa AIV:tä noin 3 litraan vettä. Sekoita laimennos tasaisesti kylmään maitoon.

Sekoita välittömästi hyvin.

Lämmitä juoma haluamaasi lämpöön.

Juoman säilyvyys ja sekoittaminen

Juoma säilyy raikkaana ja hyvänä kylmänä talvikautena 3 vuorokautta ja lämpimällä ilmalla 1 - 2 vuorokautta.

Hapotettu juoma lajittuu ellei sitä sekoiteta; säiliön voi varustaa koneellisella sekoittimella, joka sekoittaa juomaa esim. kerran tunnissa noin 10 - 12 sekuntia.

Käsin sekoitettaessa työ tehdään 2 - 4 kertaa päivässä tarpeen mukaisesti.

Jos juoma on liian sakeaa, sitä voi ohentaa sekoittamalla juoman joukkoon esim. 20 % lämmintä vettä. Huom! Juoman lantraaminen heikentää sen juoksettuvuutta vasikan juoksutusmahassa ja altistaa ripulille.

Säiliön koossa nyrkkisääntönä on 300 litran
säiliö 10 vasikkaa kohden.

Isoon tarpeeseen sopii mainiosti käytöstä poistettu maitosäiliö.

Nyrkkisääntönä on 300 litran säiliö 10 vasikkaa kohden. Tästä riittää silloin 3 vuorokaudeksi 10 litraa juomaa/vrk vasikkaa kohden.

Sopivia säiliöitä ovat esim 100 - 200 litran muovipöntöt, isompaan tarpeeseen sopii mainiosti käytöstä poistettu maitosäiliö.

Yksi tutti riittää kolmelle - jopa 10 vasikalle.

Tutteihin juoma tulee säiliöstä letkua myöten imemällä - letkuissa on takaiskuventtiili - tutteja on saatavissa mm. meijereistä ja teurastamoista.

Tutti + letkusysteemi kiinnitetään esim. filmivaneriin noin 70 - 80 senttimetrin korkeuteen karsinan lattiasta ja sopivasti alaviistoon mahdollisimman hyvän imemisasennon saavuttamiseksi.

Juotto

Hapotetun maidon (myös ternimaito voidaan hapottaa) juotto voidaan aloittaa heti ternimaitojuoton jälkeen mutta mieluiten esim. alkaen 2 - 3 vuorokauden vanhoille vasikoille.

Vasikoille voidaan antaa juoma joko vapaasti tai sitten tuttisangoista normaalilla tilan juottotavalla.

Ripulit

Hapanjuotto sopii erityisen hyvin tiloille, joilla on vasikkaripuliongelmia - juoman happamuus ehkäisee vasikkaripuleja.

Vapaajuotossa juomamäärät nousevat 9 - 12 litraan päivässä, siksi sonta on usein löysää - tämä on kuitenkin "hyvälaatuista ripulia" ja on erotettava bakteerien aiheuttamasta pahalaatuisesta ripulista.

Vasikkaripulin yllättäessä meijereistä on saatavana Startti Vasikkasuolaa ja Startti-Maitohappobakteereja. Hoitotoimet on aloitettava heti niiden ilmaannuttua, jotta ripulin haittavaikutukset saadaan estettyä. Pitkälle kehittynyt ripuli tappaa vasikan tai ainakin pysäyttä sen kasvun pitkäksi aikaa ja aiheuttaa aina taloudellisia menetyksiä ja runsaasti  ylimääräistä työtä karjanhoitajalle.

Pesut

Tutti ja letkut on syytä pestä rasvaa poistavalla pesuaineella (Tisko, Fairy jne.) vähintäin kerran viikossa.

Säiliö on hyvä pestä jokaisen täytön yhteydessä.

Muu ruokinta

Vasikoille tulee antaa vapaasti hienoa heinää ja mulli 1 täysrehua sekä vettä normaalien vasikankasvatusohjeiden mukaisesti.

Hyötyjä tuottajalle

Viljelijän kannalta:

1. Työmäärän oleellinen väheneminen. Vasikoiden juottotyö sankoilla jää hyvin vähäiseksi

2. Erittäin edullinen laitteiden osalta - tutti + letku maksaa alle sata markkaa

3. Voidaan hyödyntää tehokkaasti "hukkamaidot" eli väli-, terni- ja varoaikamaidot

4. Vasikoiden terveys paranee; ripulit vähenevät, navan ja korvien imeminen loppuu

5. Lomittajille juotto helpottuu

Vasikan kannalta:

1. Saa maitoravintoa silloin kun haluaa ja niin paljon kuin haluaa >> kasvavat erittäin hyvin - yli kilon päivässä

2. Mahat pysyvät kunnossa ja ravinnon hyväksikäyttö paranee

Lisätietoja hapanjuotosta saa meijereiden ja teurastamoiden neuvojilta.