Valmistusohje
Mittaa voi teräskattilaan. Anna voin sulaa ja kiehahtaa. Sekoita. Keitä voisulaa hyvin alhaisella lämmöllä 10 - 15 min. Sekoita välillä. Voisula ei saa palaa, tarkkaile sen väriä.
Kun voisula alkaa punertua / saada hiukan väriä, nosta kattila levyltä.
Mittaa sokerit voisulan päälle. Sekoita. Anna jäähtyä haaleaksi. Yhdistä jauhot ja sooda. Sekoita siivilän läpi voi-sokeriseokseen.
Ota taikinaa teelusikkaan, painele se tasaiseksi, irrota ja aseta leivinpaperille pellille 1 cm:n välein. Paras lusikkamalli on pesältään syvä.
Paista uunin keski- / yläosassa 175 asteessa vaaleanruskeiksi, 10 - 12 min.
Levitä jäähtyneiden pikkuleipien tasaiselle pinnalle marmeladia. Paina vastakkain toisen puolikkaan kanssa.
Kierittele lusikkaleivät hienossa sokerissa.
VINKKI
* Lusikkaleipiin saadaan herkullinen maku, kun voin annetaan hiljalleen poreilla kattilassa vielä sulamisen jälkeen. Teräskattilassa punertavan värin oikea sävy on helpompi havaita, kuin esim. tummassa teflonkattilassa. Jos voisula pääsee palamaan, se muuttuu maultaan kitkeräksi.
* Pikkulusikan koko vaikuttaa siihen, kuinka monta valmista lusikkaleipää ohjeella saadaan.
* Lusikkaleivät voi pakastaa. Pakkaa ne kannelliseen rasiaan, laita kerrosten väliin leivinpaperia. Lusikkaleivät sulavat melko nopeasti. Ota ne huoneenlämpöön n. 1 t ennen tarjoilua.
*Lusikkaleipien leipomisessa voi käyttää myös Valio Oivariini® rasvaa (rasvapitoisuus 75%). Huomioi kuitenkin, että se on rakenteeltaan hiukan voita pehmeämpää. Siitä tehty taikina on aavistuksen pehmeämpää / murenevampaa kuin voilla tehty taikina.
Käyttäjien kommentit (24)
Tämä on se klassikko; näitä olen tehnyt omien lasten ristiäisiin, rippijuhliin, lapsenlapsen ristiäisiin jne. ja joka kerran vannonnut "ei nää koskaan". Aina ne on kuitenkin onnistuneet ja herättäneet ihastusta MUTTA lusikan muoto mielestäni se kohtalon kysymys! Joskus on ollut todella vaikeaa saada niitä ehjänä vedettyä lusikasta.... Mutta maku on ihana ja nostalginen; ehkä sittenkin teen vielä mahdollisiin tuleviin ristiäisiin ja rippijuhliin....
Kannattaa hyödyntää talviaika ja tehdä vaikka kesäjuhlia varten jo pakkaseen odottamaan. Lusikkaleivät on paljon helpompi täyttää kun antaa niiden hetken aikaa jäähtyä/kovettua kunnolla esim. ulkona.
Lusikan muoto ON todellakin tärkeä. Vanhanaikainen, syväpesäinen teelusikka on paras, sillä syntyy kauniin muotoisia lusikkaleipiä.
Toinen tärkeä asia on taikinan lämpötila siinä vaiheessa, kun taikinaa painellaan lusikkaan; kylmäksi jäähtynyt taikina on hankalampi irrottaa lusikasta, ja se myös murenee helpommin kuin pehmeä, vielä aavistuksen lämmin, vastavalmistettu taikina.
Erittäin hyvä on myös kommentti pakastamisesta. Juuri sillä lailla ennakoiden säästää paljon aikaa ja vaivaa. Lusikkaleipiä on helppo ottaa kerralla tarvittava määrä sulamaan pakastimen kätköistä .
Voiko lusikkaleivät sokeroidakin valmiiksi ennen pakastamista? ...eli sulaako sokeri pois pinnalta sitten kun ottaa pakasimesta pois?
Tuo sokeroinnin ajoitus minuakin mietityttää. Toivottavasti joku vastaisi pian :)...
Kannattaa sokeroida vasta sulattamisen jälkeen :)
Hei!
Lusikkaleivät voi hyvin sokeroida ennen pakastamista, sokeri ei sula pikkuleipien pinnalta pois sulatettaessa.
Huomioi, että sulatuspaikka on suojassa suoralta auringonpaisteelta ja kosteudelta.
Leipomisen iloa!
Hei, leivoin tällä ohjeella ensimmäiset lusikkaleipäni. Taikina oli ihan pehmeää heti valmistamisen jälkeen eikä pysynyt muodossaan. Jäähdytin sen sitten jääkaapissa ja kylmänä sain sen pysymään paremmin muodossaan kun sain sen lusikasta pois. Pikkuleivät kuitenkin levisivät uunissa...Mitä tein väärin?
Kaikkien pikkuleipien valmistuksessa on tärkeää seurata ohjetta tarkasti ja mitata ainekset mahdollisimman oikein. Jos ainesten suhteet muuttuvat suuntaan tai toiseen, voi leivonnainen käyttäytyä uunissa ei-toivotulla tavalla.
Jos taikina on levinnyt uunissa, jauhoja ei ehkä ole ollut tarpeeksi (4 ½ dl ) tai voin määrä on saattanut olla suurempi kuin 200 g.
Suosittelemme kaikille kotileipureille (ja myös kotikokeille!) muovista mittasarjaa, jolla saa ainekset helposti mitattua. Mittaa ainekset aina tasamittoina.
Hyvää leivontaonnea toivottaen!
Keittelin voita lusikkaleipiin hiljalleen kymmenisen minuuttia, ja voista irtosi hera. Voinko käyttää tämän "seoksen" silti, erotanko heran vai keittelenkö uuden voin?
Hei! Voi käyttää, kunhan voisula ei ole palanutta. Hiukan punertava voisula maistuu ihanalta. Siinä on ihan oma, hyvä arominsa, mikä antaa hyvän maun ruokiin ja leivonnaisiin. Lusikkaleivät voi tehdä myös vain sulatetusta voista. Sekin onnistuu, voisulan punertuminen vaikuttaa lähinnä vain makua parantavasti.
Hei! Säilyvätkö lusikkaleivät jääkaapissa hyvänä seuraavaan päivään? Onko parempi säilyttää täyttämättömänä vai valmiina hilloineen?
Lusikkaleivät säilyvät hyvin seuraavaan päivään huoneenlämmössä esimerkiksi kannellisessa rasiassa. Ne voi säilyttää joko täytettyinä tai täyttämättöminä.
Pidempään säilytettäessä lusikkaleivät kannattaa pakastaa.
Pikkuleivät ja keksit kostuvat helposti jääkaapissa.
Taas on satsi tulossa synttäreitä ja itsenäisyyspäivää varten. Pakkasessa säilyy hyvin jos ei tule syötyä ennen juhlia. Jouluksi pitää vielä tehdä satsi. Olen tehnyt 45kpl eriä samalla vaivalla. IHANIA!!
Helppo - ja mielenkiintoinen leivonnainen juhlapöytään .
Olen leiponut häihin -ja muihin kutsuihin .
Juhlapöydän erikoinen .
Hyviä hyviä.
Olen tehnyt paljon näitä juhliin ja häihin monelle hääparille.
Sokerikokki
Kapeapesäisellä Carelia-glögilusikalla tulee ihanan kapeita,silti
kauniita ja sukkulamaisia. Jauhoja kannattaa lisätä vähitellen,
ettei tule liian murenevaista
Kapeapesäisellä Carelia-glögilusikalla tulee ihanan kapeita silti
kauniita ja sukkulamaisia. Jauhoja kannattaa lisätä vähitellen,
ettei tule liian murenevaisia.
Tuli kauniita ja hyvänmakuisia herkkuja 43 kappaletta. Taikinan koostumus oli hyvä, liukuivat hyvin lusikasta pellille. Tätä reseptiä käytän jatkossa.
Miksi lusikkaleipiin tulee pilkkuja paistettaessa, rasva ei palanut, käytän kohottamisaineena leivinjauhetta
Joissain aidoissa vaniljasokereissa on tummia pilkkuja, jotka näkyvät taikinassa. Ne ovat jauhettua vaniljatankoa.
En käyttänyt vaniljasokeria.
Lapsille näitä voi tarjota karkkien sijaan. Näitä väsäämällä voi harrastaa myös yhdessä tekemistä lasten kanssa ja oppiihan siinä samalla. Muodosta viis, käytäntö opettaa. Aivan ihanan makuisia. Yhden lapsenlapseni suosikkeja myös, täytteeksi haluaa vain mansikkamarmeladia muutakin voi laittaa. Nam!
mie luulin, että näitä ois helppo tehdä. tosi vaikeita! lusikalla vaikea muotoilla muuta kuin epämääräisiä soikeita röpelöisiä räpellyksiä. ja paistamisen jälkeen todella murenevaisia. hyvä kun uskalsi käsitellä. ei todellakaan mikään "leipaisempa parit keksit"-juttu. :(
Kiitos!
Lähetämme sinulle sähköpostilla linkin, jota klikkaamalla kommenttisi julkaistaan.