Koskinivan tilalla on asuttu 1700-luvulta lähtien

Koskinivan tilalla on asuttu 1700-luvulta lähtien

Siikalatvalla sijaitseva Koskinivan perhetila on ollut samalla suvulla jo yli 100 vuotta. Eläinrakkaan perheen tila työllistää Jukka ja Liisa Ojantakasen lisäksi satunnaisesti sesonkityövoimaa.

– Meidän perhetilahan tämä on, mummoni isä osti tämän aikanaan. Itse ostin tilan vuonna 2009, nyt sitten minä ja vaimo työskentelemme tilalla, Jukka kertoo.

Vaikka lypsykarjaan keskittyvän tilan pyörittäminen on antoisaa, on maatalousyrittäjän työssä runsaasti turhauttavia puolia.

– Kyllähän tämä byrokratian määrä ja epäolennaiseen energian tuhlaaminen ärsyttää. Olet sellaisen koneiston armoilla, joka vaatii koko ajan jotain raportteja ja dokumentteja. Niihin käytetään hirveästi työaikaa, maatilan isäntä tuhahtaa.

– Nykyaikainen maitotilallinen on aika kansainvälinen ja tietää miten muualla asiat tehdään. Kun sitä vertaa tähän Suomen touhuun, tuntuu että halutaan väkisin olla se mallioppilas eikä luoteta ihmisten rehellisyyteen. Meillä on kuitenkin ihan toisenlainen toimintakulttuuri kuin etelä- ja itä-Euroopassa. Täällä kuitenkin voi luottaa luottaa siihen, mitä ihmiset tekevät.

– Mutta onhan tässä kivaakin, hyvinvoivien eläimien näkeminen ja luonnon kiertokulun mukaan eläminen. Se on tässä hommassa parasta.

– Se miten vuodenajat vaihtelevat ja olet säistä riippuvainen. Jos työt onnistuvat hyvissä olosuhteissa ja saat korjattua talveksi hyvät rehut lehmille, niin kyllä siinä välillä tuntuu ihan sellaista työniloa, Jukka vakuuttaa.

Maitotilan työt eivät pysähdy viikonlopuksi

Vaikka perheessä on neljä alle 9-vuotiasta lasta, alkaa työpäivä perhetilalla aikaisin aamulla. Myös viikonloput ovat työpäiviä.

– Tavallisesti aloitetaan kuuden aikoihin navettatöillä. Niihin kuuluvat lehmien ruokinta, lypsy ja terveyden tarkkailu, parsien siivous sekä vasikoiden hoito. Kesäaikaan jatketaan peltotöillä navetan aamutöiden jälkeen, tehdään kaikkea mitä pellolla kuuluu tehdä.

– Kesän mittaan kasvaa sitten sato, sen onnistuminen vaatii työtä ja erilaisia toimenpiteitä. Syksyllä on sadonkorjuu ja puinti. Oman pellon viljat käytetään karjan rehuna, minkä lisäksi tuotetaan myös nurmirehua. Sitä niitetään kolme kertaa kesässä.

Maidontuotanto Suomessahan perustuu hyvälaatuiseen nurmirehuun. Se on lehmien omaa lähiruokaa, jonka ne prosessoivat sitten maidoksi.

– Eikö ole älyttömän mielenkiintoinen prosessi? Nurmirehu ja muu mitä ihminen ei voi syödä muuttuu lehmän avulla arvokkaaksi maitotuotteeksi, Jukka innostuu.

Kaikki lähtee lehmien hyvinvoinnista

Koskinivan tilalla on 120 lypsylehmää, joista perheessä pidetään hyvää huolta. Lypsyrobottien avulla lehmien elämä perustuu yhä enemmän omaehtoiseen toimintaan.

– Suomessahan kaikilla lehmillä on nimikin. Se on hieno juttu ja korostaa sitä, että niillä jokaisella on oma persoonansa. Vaikka niitä on lukumääräisesti paljon, jokaisella on oma nimi ja ne ovat vähän kuin perheenjäseniä.

– Lehmäthän ovat hyvin rauhallisia eläimiä, jos niillä on perusasiat kunnossa. Ne makoilevat tuolla parressa, märehtivät ja käyvät lypsyllä kun siltä tuntuu. Niitä ei sidota mihinkään vuorokausirytmiin, vaan meidän kaksi lypsyrobottia ovat niiden käytössä ns. 24/7.

– Robottilypsylle ne houkutellaan vähän karkin tyylisellä, paremman makuisella rehulla, ja siellä ne käyvät keskimäärin kolme kertaa vuorokaudessa.

– Lypsyrobottihan toimii siten, että laserskanneri tarkkailee miten lehmä siihen asettuu, jonka jälkeen paineilmalla toimiva käsivarsi kiinnittää lypsimet. Tietokone ohjaa sitä koko toimintaa, eli aika modernia menoa on. Suomessa tämä on yleistynyt voimakkaasti, koska meillä on tosi fiksut viljelijät ja teknologian avulla voidaan päästä pienempiin työkustannuksiin, Jukka toteaa.

Maitotilan pyörittäminen on perheellä verissä. Siihen on kasvettu pienestä pitäen, eivätkä muut ammatit kiinnosta.

– Tämä on minun kotini, enkä ole ihan tosissaan koskaan joutunut miettimään mikä olisin jos en olisi maitotilallinen. Valiolaisia olemme olleet myös ihan alusta asti, kuten oikeastaan kaikki täällä kunnassa, Koskinivan isäntä päättää.


Vastaa kyselyyn!

Auta meitä kehittämään Valio.fi-verkkopalvelua vastaamalla lyhyeen kyselyyn.

Osallistu Ei kiitos

Energiatarpeesi