Kurkistus maitotilan elämään

Jukka ja Venla Hentilän maitotilalla, Vieremällä Pohjois-Savossa samassa pihapiirissä asuu maitotilallisia neljässä sukupolvessa ja pihan aitauksessa jaloittelee kolmisenkymmentä lehmää myös talvisin. Työ ja arki rullaavat maatilan töiden ja eläinten ehdoilla, mutta ehtii siinä sivussa harrastaakin. Savon pin up -tyttökilpailun ja Kiuruveden maitopoikakilpailun voittajat peräänkuuluttavat positiivista asennetta ja antavat itse siihen mainiosti mallia.

Lehmä työkaverina

Maitotilalla elämä rytmittyy eläinten mukaan. Mutta minkälainen työkaveri se lehmä sitten oikein on? Hentilät vastaavat nauraen.

“Lehmä on haastava työkaveri. Meille on todella tärkeää pitää lehmät terveenä ja maito ensiluokkaisena. Lehmät ovat yksilöitä, toinen on älykkäämpi ja toinen ärhäkämpi. Jokaisella niillä todellakin on oma nimi, luonne ja jutut. Toisen lehmän luonne sopii paremmin toiselle ihmiselle.”

Käykin ilmi, että Jukan lypsypuolella voi olla lehmä, joka ei tule toimeen Venlan kanssa. Ja toinen lehmä tulee pihatossa luokse ja laittaa pään kainaloon, mutta toinen pitää etäisyyttä. Lehmillä on tarkka keskinäinen hierarkia, ja ne selvittävät kyllä välinsä.

 “Lehmä on moniosainen yksikkö, jonka kanssa on pidettävä iso paletti ammattitaitoa hyppysissä. Itsestä on kiinni, miten paljon ja minkälaista maitoa tuottaa.”

Työpäivä on aina erilainen

Maitotilan elämä ei ole monellekaan tuttua. Aamulla mennään lypsämään viiden kuuden aikaan, mutta se ei riitä. Siitä viedään kahdeksaksi lapsi hoitoon. Päivällä hoidetaan vasikoiden tarkkailut, ruokinnat ja monet muut asiat. Arkeen kuuluu myös paperihommia, siementäjien vierailuja ja poikimisia.

“Tehdään esimerkiksi vasikoille juomaa, hoidetaan ruokinnat, pidetään navetta puhtaana ja viihtyisänä lehmille. Toisin sanottuna ihan vakiopäivää ei ole. Ikinä et tiedä, mitä tapahtuu. Aamu- ja iltanavetta toki rytmittävät tekemistä, mutta niiden väliin mahtuu mitä vaan. Perushommat täytyy tehdä monta kertaa päivässä. Ja kun tyttö tulee viideltä kotiin, toinen on valmis. Toinen tulee sitten vähän myöhemmin navetasta. Ilta yritetään sitten pyhittää lapselle”, Hentilät kertovat.

“Meille on todella tärkeää pitää lehmät terveenä ja maito ensiluokkaisena.”

“Aina emme toki ole viideltä valmiita. Siksi tyttäremme esimerkiksi on mukana isän kyydissä lumitöissä, Ponssessa eli mehtäkoneessa tai tekee tallitöitä tai juottaa vasikoita äidin kanssa. Työnteko opitaan pienestä pitäen, ja yrittäjänä on pakko lapsia pitää mukana. Välillä katsotaan vanhempien puhelimesta lastenohjelmia lypsyn ajan tai piirrellään lehmien kuvia. Toisinaan lypsyllä raikuu lasten laulut yhteislauluna, jotta tyttö jaksaisi istua rattaissa työn ajan. Turvallisuus pidetään tietenkin mielessä, koska eläimistä on kyse. Tämän vuoksi tyttö ei saa yksin liikkua navetassa vaan istuu rattaissa tai on vanhemman mukana. Vauvana tyttö nukkui lypsykoneen vieressä ja isän mukana traktorissa tai mehtäkoneessa, kun hurinassa nukutti parhaiten. Perhe-elämä pyörii tosiaan rehellisesti eläinten ympärillä.”

Maitotilan arki palkitsee tekijänsä

Vastuut ja velvollisuudet eivät maitotilalla myöskään rytmity vapaapäiviin ja työpäiviin. Lehmän elämässä viikonloppu on päivä siinä missä maanantaikin, ja rutiineja on noudatettava.

“Jos käydään kuppilassa, mennään suoraan lypsylle, kun tullaan kotiin”, pariskunta nauraa ja Venla jatkaa kertomusta pin up -tyttökokemuksista.

“Vetäsin kampaukset ja meikit naamaan ja kävin kotelomekossa kuvauksissa. Kun tulin takaisin, vaihdoin haalarit päälle ja menin lypsylle. Siinä oli maitoauton kuljettajalla ihmettelemistä, kun oli vähän erinäköinen emäntä vastassa sinä päivänä kampauksissa ja täysissä meikeissä.”

Onneksi arjen rutiinit ovat sellaisia, joista voi muiden maanviljelijöiden kanssa jutella ja jakaa kokemuksia. Hentilöiden ystäväpiiri koostuukin hyvin pitkälle muista viljelijöistä. Siksi he haluavat tukea myös muita nuoria miettimään maitotilallisuutta ammattina.

“Jos yhtään tuntuu, että halua on tulla alalle, niin reippaasti ja rohkeasti tutustumaan asiaan. Vertaistukea löytyy kyllä. Muita viljelijöitä on paljon. Ja joka alalla on varmasti hyvät ja huonot puolensa. Ei kannata pelätä työtä ja vastuuta. Kun uskaltaa avata suunsa ja hankkia tietoa, aina saa vastauksia ja pärjää. Maataloutta on aina ollut ja tulee aina olemaan.”

Kun Hentilöitä kuuntelee, tulee sellainen olo, että suomalainen maaseutu on hyvissä käsissä.

Lehmien hyvinvointi on kunnia-asia

Lehmä on maidontuottajalle työkaveri ja perheenjäsen, jonka hyvinvointi ja terveys ovat kunnia-asioita.

”Kyllä me halutaan tehdä kaikkemme, että meidän lehmillä on hyvä olla. Se on höpöpuhetta, että ne olisivat meille pelkkiä tuotantotyökaluja. Parasta on se, ettei lehmä ole robotti. Niillä on luonnetta ja ne ovat omanlaisiaan. Välillä niiden kanssa saa nauraa, välillä menee hermot ja välillä itkettää.”

Kesäisin lehmät saavat olla laitumella niin pitkään, kun sää sallii. Laitumelle lasku on joka vuosi riemukasta katsottavaa: muutaman päivän lehmät pukittelevat ja kirmaavat hännät suorina, kunnes lopulta rauhoittuvat kesälomalle. Talvella Hentilöiden lehmät saavat jaloitella pihapiirin aitauksessa säännöllisesti, mikäli sää on suotuisa. Kovalla pakkasella tai jäisillä keleillä pysytellään turvallisuussyistä sisätiloissa. Hentilöillä ulkoillaan ohjatusti joko koko lauma kerrallaan tai pienemmissä ryhmissä. Navetassa vasikat ja hiehot ovat ryhmäkarsinoissa, eli syövät ja lepäävät vapaasti ja viettävät aikaa kavereiden kanssa.

”Talvella lehmät hyppivät ja pyörivät lumessa ­­– vanhatkin lehmät. Samalla sorkat puhdistuvat lumessa ja eläimet pääsevät kunnolla kävelemään. Se on sorkkaterveydelle älyttömän hyvä juttu, että ulkoillaan vuoden ympäri.”

”Haluan, että tässä pihapiirissä tarjotaan lehmille hyvä elämänlaatu ja hyvinvointia.”

Venla ja Jukka Hentilä osallistuivat Osuuskunta ItäMaidon mukana Valiolla järjestettyyn ”Nuoret tuottajat” –seminaariin tammikuussa 2015.  Seminaarin tavoitteena on tukea nuorten tuottajien työtä sekä tarjota tietoa alan tulevaisuuden näkymistä ja kehityssuunnista.


Vastaa kyselyyn!

Auta meitä kehittämään Valio.fi-verkkopalvelua vastaamalla lyhyeen kyselyyn.

Osallistu Ei kiitos

Energiatarpeesi