Lähiruoka – mitä se on?

Suomalaiset haluavat syödä lähiruokaa ja arvostavat siihen liitettyjä positiivisia ominaisuuksia, kuten ekologisuutta, puhtautta, hyvää makua ja työllistämisvaikutuksia. Mutta mitä lähiruoka oikeastaan on?

Lähellä, paikallisista raaka-aineista valmistettua ruokaa

Lähiruoan käsite on vielä melko vakiintumaton ja epätarkka. Jotkut pitävät lähiruokana vain lähikuntien alueella tuotettua ruokaa, kun taas toisaalla lähiruoaksi lasketaan kaikki kotimainen ruoka tai jopa EU:n alueelta tuleva ruoka.

Yleisen käsityksen mukaan lähiruoka on mahdollisimman lähellä tuotettua kotimaista ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään ja voidaan jäljittää. Lähiruokaan yhdistetään myös puhtaus ja korkea laatu. Lähiruoan ekologinen jalanjälki on usein pienempi, koska jakeluketjut ovat lyhyemmät ja pakkausjätteen määrä vähäisempi kuin kauempaa tulevissa elintarvikkeissa.

Maa- ja metsätalousministeriön lähiruokaselvitys (2012) tiivistää lähiruoan olevan paikallisruokaa - siis ruoantuotantoa ja -kulutusta, joka käyttää oman alueensa raaka-aineita ja tuotantopanoksia ja joka samalla edistää alueen taloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria.

Järki ja tunteet ohjaavat ostopäätöstä

Kuluttajat ostavat lähiruokaa sekä fakta- että tunnesyistä. Järkisyitä lähiruoan ostamiselle ovat esimerkiksi ekologisuus ja ruoan vaikutukset oman yhteisön hyvinvointiin vaikkapa työpaikkojen muodossa. Osa kuluttajista taas ostaa elämyksiä ja tunteita, joita lähiruokaan liittyy.

Maa- ja metsätalousministeriön lähiruokaselvityksen mukaan kuluttajille lähiruoka tarkoittaa ylivoimaisesti vahvimmin tuotantoa lähialueella, alle 100 kilometrin säteellä kodista. Lähes 90 prosenttia suomalaisista yhdistää maantieteellisen läheisyyden lähiruokaan.

Valion tuotteet valmistetaan lähitilojen maidosta

Valio valmistaa kotimaista lähiruokaa tuoreesta maidosta, joka kerätään Valion meijereihin ja juustoloihin lähitiloilta. Valion maidon keskimääräinen keräilyetäisyys tehtaisiin on 76 kilometriä, kun otetaan huomioon koko Suomi. Lyhimmillään keräilyetäisyys on 32 kilometriä keskisuomalaisilta maitotiloilta Valio AURA® juuston lähteille Äänekosken juustolaan. Pisimmilläänkin maidon keräilyetäisyys on 148 kilometriä – Valion Oulun meijeriin tulee maitoa pohjoisinta Lappia myöten.

Valion tuotteiden keskimääräinen jakeluetäisyys meijereistä ja juustoloista kauppoihin on puolestaan noin 85 kilometriä. Valiolaisen maidon matka tilalta kauppaan kestää keskimäärin vain kaksi vuorokautta.

Työtä maalla ja kaupungeissa

Valioryhmä työllistää välittömästi tai välillisesti noin 25 000–30 000 suomalaista maalla ja kaupungeissa, kun otetaan huomioon maitotiloilla, Valiolla ja sen tehtaissa sekä kuljetusyrityksissä työskentelevät ihmiset.

Maidontuotanto onnistuu luonnonolojen puolesta kannattavasti kaikkialla Suomessa maan pohjoisosia myöten, ja siksi maito on suomalaisille luontaista ruokaa. Ympäri Suomen levittäytyneiden maitotilojen ja tehtaiden ansiosta Valio työllistää ihmisiä kaikkialla maassa – myös siellä, missä on muutoin vähemmän työtä tarjolla.

Valioryhmä tulouttaa Suomeen vuosittain yli miljardi euroa, kun lasketaan mukaan valiolaisille maidontuottajille maksettu tilityshinta, henkilöstön palkat, palveluhankinnat suomalaisilta yrityksiltä sekä investoinnit. Merkittävä osa tulosta jää maaseudulle.


Vastaa kyselyyn!

Auta meitä kehittämään Valio.fi-verkkopalvelua vastaamalla lyhyeen kyselyyn.

Osallistu Ei kiitos

Energiatarpeesi