Loistava tuote syntyy ensiluokkaisesta raakamaidosta!

Maito ei tule purkista vaan lehmästä, ja jotta tiloilta kerättävä raakamaito on ensiluokkaista tuotantolaitoksiin saapuessaan, tarvitaan yhtenäistä toimintatapaa ja ohjeistusta. Hanna Laitinen on omalta osaltaan ollut kehittämässä ja ylläpitämässä tätä 90-luvulta lähtien.

Mitä alkutuotanto tarkoittaa?

”Alkutuotannolla tarkoitetaan kaikkea sitä, mitä maitotilalla tapahtuu. Se on maidon tuotantoa ja kaikkea, mitä lehmiin liittyy: rehun tuotantoa, lehmien ruokintaa, eläinten terveyttä ja hyvinvointia, mutta myös lypsyä ja maidon jäähdytystä. Yksinkertaisesti koko maitotilalla tapahtuvaa raakamaidon tuotantoketjua”, Laitinen valottaa. Kun siis puhutaan alkutuotannosta, puhutaan maidon alkuperästä, sillä maito tulee lehmästä, ei purkista.

Laitisen rooli kehityspäällikkönä alkutuotannon organisaatiossa on monipuolinen. Päävastuu koskee kaikkia raakamaitoon liittyviä asioita, eli mitä maidolle tapahtuu tilasäiliön ja meijerisiilon välissä. Se tarkoittaa maidon laadun varmistamista tiloilla, mutta myös keräilykuljettajien toimia, niiden ohjeistamista ja niihin kouluttamista. Yhtälailla Laitisen vastuualue koskee sitä, mitä maidon vastaanotossa tapahtuu ennen hyväksyntää meijeriprosessiin.

Toinen tärkeä asia Laitisen roolissa on yhteistyö Seinäjoen aluelaboratorion kanssa. ”Seinäjoella analysoidaan kaikki maidosta otetut näytteet. Ne voivat olla lehmäkohtaisia tai tilasäiliönäytteitä. Myös rehunäytteitä analysoidaan”, Laitinen kertoo. Näin raakamaidon tilasta saadaan koko ajan näyttöä, mutta samalla voidaan myös todentaa rehun laatua ja vaikutusta raakamaitoon. 

Kolmas olennainen seikka Laitisen työssä on maidonhankinnan tietojärjestelmien ylläpito, kehittäminen ja päivittäminen. Kaikkien osapuolten käytössä oleva yhteinen tietojärjestelmä takaa, että tarvittava tieto on kaikilla sama ja saatavissa. Kun siihen tulee uudistuksia tai korjauksia, Laitinen edustaa prosessissa alkutuotantoa ja maidonhankintaa. 

"Suomalaisuus ja kotimainen raaka-aine, se on minulle tärkeää, ykkösjuttu. "

Maitotilalta maidon ammattilaiseksi

Laitisen juuret ovat maitotilalla Sotkamossa. Alkutuotannon keskeiset tapahtumat ovat siis jo lapsuudesta tuttuja. Valiolla työuraa on ehtinyt tulla jo kohta 23 vuotta, ja niiden vuosien aikana Laitinen on ollut aina raakamaidon kanssa tekemisissä. Opiskelutausta Viikin elintarviketieteiden opiskelijana on luonut hyvän lähtökohdan työlle: maidon kemialliset ja mikrobiologiset ominaisuudet ovat sitä kautta tuttuja. Valiouran alkutaipaleella Laitinen toimi erikoisneuvojana hygienia-asioissa, ja 90-luvun loppupuolella fokus siirtyi raakamaidon laatuun ja titteli muuttui laatupäälliköksi. Tästä alkoi mittava työ laadun parantamisen toimenpiteiden kanssa.

Aikaisemmin osuuskunnilla oli ollut omat ohjeistukset toimintaan tiloilla, mutta 90-luvulla niitä alettiin koota kattavasti yhteen ja luotiin yleinen tilaohjeistus, toimintajärjestelmä, joka integroitiin valiolaiseen toimintajärjestelmään. Laatujärjestelmä perustuukin pitkälti tähän: kun toimitaan aina systemaattisesti oikein ja samalla tavalla, saadaan tasalaatuista tuotantoa. ”On erittäin tärkeä osa raakamaidon laadun parantamista, että toimitaan systemaattisesti samalla tavalla, ja että ohjeistusta päivitetään ja tarkennetaan”, Laitinen kertoo. ”Myös keräilyauton kuljettajille on laadittu oma keräilyohjeisto, sillä he ovat oma osansa laatuketjua. Koko ketju perustuu hyvään ohjeistukseen ja sen toteuttamiseen. Ja tietysti valvontaan.”

Pikkuhiljaa Laitisen vastuualue on kasvanut ja osin muuttunut. Tänä päivänä hän toimii kehityspäällikkönä ja tekee myös paljon yhteistyötä Valion Tutkimus ja tuotekehitys –yksikön kanssa. Kuitenkin ohjeistus ja sen toteuttamisen valvonta on edelleen suuri osa työnkuvaa. ”Kevään aikana käyn läpi kaikki tuotantolaitokset ja katson, että ohjeistus toimii, että toimintatavat ovat yhtenäisiä ja että niitä noudatetaan!” Laitinen paljastaa. 

Sopivassa suhteessa toimistopäiviä ja matkapäiviä

Laitisen työarki jakaantuu mukavasti kahteen hyvin erilaiseen ja toisiaan täydentävään ulottuvuuteen: välillä hoidetaan asioita toimistolta käsin, välillä matkustetaan Suomessa tai kauempana.  Toimistopäivät pitävät sisällään paljon selvitystä; on kysymyksiin vastailuja, asiakaspalautteiden käsittelyä, erilaista selvitystyötä. Näiden lisäksi on palavereja, kokouksia, niihin valmistautumista, esitysten laatimista, luentoja, materiaalien koostamista, tietojärjestelmien ohjeiden päivittämistä ja niin edelleen. Kaikki liittyy kuitenkin tavalla tai toisella maidon laatuun ja kaikessa täytyy tehdä tiivistä yhteistyötä muiden ihmisten kanssa niin aluelaboratorioissa kuin alkutuotannossa tai maidonhankinnassa. 

Matkapäivät suuntaavat tyypillisesti tuotantolaitoksiin tai osuuskuntiin. ”Pari kertaa vuodessa käyn ulkomailla kokous- tai opintomatkalla. On hyvä nähdä, missä mennään suhteessa muihin maihin. Varsinaisia tilavierailuja en tee, vaan me alkutuotannossa hoidamme tilaneuvojien koulutuksen, ja he hoitavat tilaneuvonnan. Pari kertaa vuodessa tulee kuitenkin käytyä myös jollakin tilalla. Eli navetan haju pysyy mielessä kyllä”, Laitinen naurahtaa. 

Vaihtelevuus motivoi – hyvä tulos palkitsee

Työ Valion alkutuotannossa on Laitisen mukaan sopivasti vaihtelevaa. Konttoripäivien ja matkapäivien tasapaino pitää mielen virkeänä ja yhteistyö eri tahojen kanssa tekee päiviin vaihtelevuutta. ”Ei tarvitse mennä päivästä toiseen samalla rutiinilla. Ja oman konttorin ulkopuolella käyminen on hyvä asia, palautuu maanpinnalle ja säilyy kosketus oman talon ulkopuoliseen elämään.”

Kehitysprojektit ovat motivoiva osa työtä: ”Projektimainen työskentely on palkitsevaa. Sillä on alku ja loppu, ja lopputulosta voi arvioida. Meillä on vuosittaiset tavoitteet muun muassa raakamaidon laadulle. Aina kun näkee tuloksen parantuneen, se tuntuu hyvältä. Esimerkiksi viime vuonna raakamaidon laatu parani, ja osasyy siihen on varmasti ohjeistuksessa ja pitkäjänteisessä kehitystyössä. Olen sitä mieltä, että aina kun rimaa voi nostaa, niin tulee tehdä. Suurin osa tiloista pystyy varmasti tuottamaan E-luokan maitoa, joten miksi he eivät niin tekisi? Nyt laadun paraneminen kertoo siitä, että on tehty oikeita asioita”, Laitinen toteaa silminnähden tyytyväisenä.

Elinvoimainen maaseutu tarvitsee nuoria

Maitotilojen tulevaisuus Suomessa näyttää hyvältä, mutta haasteita on toki nähtävissä. ”Nuorien maitotilallisten pitäisi uskaltaa investoida ja ylipäätään uskaltaa jatkaa maidontuottamista tiloilla. Kun meillä on hyvät tuotteet ja huipputason tuotekehitys, maidolle saadaan parempi kate ja tuottajille voidaan maksaa enemmän. Maidontuotannon tulevaisuus tarvitsee uskoa nuoriin! Me Valiolla haluamme panostaa nuoriin tuottajiin, ja valaa heihin uskoa, että Valio pystyy auttamaan heitä kannattavassa elinkeinossa.” 

Laitiselle yksi tärkeä syy Valiolla työskentelemiseen onkin juuri kotimaisuus ja kotimaisen maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitäminen. ”Suomalaisuus ja kotimainen raaka-aine, se on minulle tärkeää, ykkösjuttu. Hyvälaatuisen raakamaidon ylläpito on osa hyvää suomalaisuutta. Samalla pidetään yllä maaseudun elinvoimaisuutta ja jatkuvuutta. Joka puolella Suomea on aktiivista maataloutta ja viljelty maisema on taatusti mukavampi katsella kuin ryteikkö tai pajukko. Voisikin sanoa, että kaikki kietoutuu yhteen: suomalaisuus, kotimaisuus ja elävä maaseutu. Tehdään töitä yhdessä sen jatkon puolesta!”


Vastaa kyselyyn!

Auta meitä kehittämään Valio.fi-verkkopalvelua vastaamalla lyhyeen kyselyyn.

Osallistu Ei kiitos

Energiatarpeesi