Maitotilalla tehdään pitkää päivää

Maitotilalla tehdään pitkää päivää

Kuten moni Valion maitotila, myös Sotkamossa sijaitseva Erolan tila on kulkenut suvussa n. 100 vuoden ajan. Tila työllistää isännän lisäksi hänen vanhempansa ja yhden ympärivuotisen työntekijän.

Myös matkapalveluita harjoittavalla maatilalla on 13 vuokrattavaa lomamökkiä.

– Isä hoitaa sitä vuokrahommaa, Juho kertoo.

– Kesällä tässä maitopuolella on ollut toinenkin kaveri, mutta vaimo ei osallistu perinteisiin navettatöihin. Meillä on vähän reilu vuoden ikäinen poika ja toinen lapsi tulossa syksyllä.

Maitotilan pitkä päivä on myös Erolan tilan arkea. Aikaisin aamulla aloitettavassa ja myöhään illalla päättyvässä työssä on kuitenkin paljon hyvää.

– Koko ajan opitaan uutta ja kehitetään toimintaa. Siihen on vain jonkinmoinen palo päällä, isäntä naurahtaa.

– Tavallista päivää ei sinänsä ole, mutta me aloitamme aamukuudelta lypsyllä, jonka jälkeen karja ruokitaan. Iltalypsy alkaa viideltä ja loppuu joskus seitsemän, kahdeksan välillä. Sitten illalla käydään vielä kymmenen jälkeen tarkastamassa, että kaikki on ok.

– Talvella ei päivällä hirveästi muuta touhuta, kun ei ole peltotöitä. Kesällä oltiin paljon tuolla pellolla lypsyjen välillä.  Siellä on nurmea, josta tehdään säilörehua, minkä lisäksi meillä kasvaa ohraa ja syysvehnää. Ne puidaan ja seosrehulla syötetään karja.

Lehmät ovat Erolan tilan pääelinkeino.

– Meillä on 120 lehmää.  Pihattonavetassa on 130 parsipaikkaa, eli siellä on lypsylehmät, pienet vasikat ja muutama poikiva hieho. Navetassa on rinnakkaislypsyasema, 2x8 eli 16 lypsypaikalla.

Ei ole kahta samanlaista päivää. Antoisinta on tässä se liikkumisen vapaus, se minua viehättää

Lehmä karkuteillä

Eläinten kanssa toimimisessa on omat kommervenkkinsä ja se on tullut tutuksi myös Erolan tilalla.

– Aina sattuu ja tapahtuu, ikinä ei tiedä mitä tulee. Hankalinta tässä työssä onkin se kun ei pysty varautumaan ennalta asioihin ja voi tulla epämiellyttäviäkin yllätyksiä. Sama se on tietysti viljelytöissäkin, luonnon oloista on paljon kiinni.

– Lehmiähän on tietysti monenlaisia, niillä on omat luonteensa ja sen kyllä näkee niistä kun niiden kanssa työskentelee. Ne on rauhallisia ja hidasliikkeisiä, mutta joskus ne lähtevät omille teilleen.

– Kerran meillä kävi yhden hiehon kanssa niin, että se karkasi ensimmäistä päivää laitumella ollessaan. Juoksi vaan aidan läpi. Etsimme sitä kaikkialta, mutta emme löytäneet. Paljastui, että se oli piiloutunut metsään. Aloimme tietysti etsiä sitä sieltä metsästä, muttei löydetty sitä mistään, ei yhtään mistään. Ajateltiin jo, että onko joku karhu syönyt sen. 2,5 kk myöhemmin sitten huomasimme, että se oli itse mennyt takaisin aitaukseen muiden lehmien sekaan sen aidan läpi.

– 2,5 kk se oli yksin siellä metsässä ja aina välillä autoilijat näkivät sen ja soittivat, että tuolla se taas on. Ei vaan löytänyt takaisin kotiin, Juho kertoo.

Maitotilallisen aikaan ei kuulu liiemmin vapaa-aikaa, mutta oman ajan tärkeys on myös Juholle selvä.

– Ennen pelasin lentopalloa, mutta nyt en ole sitäkään ehtinyt tehdä. Perheen kanssa menee aika ja taloremonttia on tehty. Syksyllä käyn sitten vähän hirvimetsällä, mutta en hirveästi. Jonkun verran pyritään kuitenkin matkustamaan.

– Jos en olisi maitotilallinen, olisin varmaan kuitenkin maataloussektorilla töissä jollain osa-alueella. Mutta enpä ole ikinä kyllä tosissani edes miettinyt, Erolan isäntä vakuuttaa.


Vastaa kyselyyn!

Auta meitä kehittämään Valio.fi-verkkopalvelua vastaamalla lyhyeen kyselyyn.

Osallistu Ei kiitos

Energiatarpeesi