Tietotekniikka tuo uusia mahdollisuuksia maitotilallisille

Tietotekniikka tuo uusia mahdollisuuksia maitotilallisille

Alkujaan Petsamolaisten siirtolaisten asutuspaikkana toiminut Rannan tila perustettiin sotien jälkeen. Nykyään tietotekniikka on kiinteä osa tilan toimintaa ja mahdollistaa isäntäperheelle joustavammat työtavat.

– Tilan edellinen isäntä tuli tänne kahden kuukauden ikäisenä, vuonna 1948. Nyt meitä on minä ja mieheni Markku sekä meidän neljä lasta. Ihan oman perheen voimin hoidetaan toimintaa ja välillä on apukäsiä, tilan emäntä Karoliina kertoo.

Maitotilaan elämää leimaa vaihtelevuus, sillä jokainen päivä eroaa toisistaan.

– Me aloitamme yleensä siinä klo 6.20, jolloin herätämme lapset aamupalalle. He lähtevät vähän vaille seitsemän linja-autopysäkille, jolloin me lähdemme mieheni kanssa tekemään töitä.

– Aamupäivällä pyrimme tekemään kaikki isommat hommat pois. Käymme kaikki ruokintahommat läpi ja katsomme mitä yön aikana on tapahtunut. Meillä on 2 lypsyrobottia, joiden raportit käymme läpi joka päivä. Tarpeen mukaan päivään kuuluu sitten eläintenhoitoa, ruokintaa ja muuta. Sitä on koko aamu. Aika vapaamuotoisesti menee sitten iltapäivä ja iltatyöt, mies käy välillä ruokkimassa, minä siivoilemassa ja tarkkailemassa.

Uusi teknologia on ollut avainasemassa Rannan perheen työtahdin muuttumisessa joustavammaksi.

– Esimerkiksi kun olemme reissussa, pystymme tarkistamaan puhelimesta kaiken. Meillä on siinä Teamleader-yhteys, jolla voi mistä tahansa seurata ja tarkkailla mitä navetalla tapahtuu. Meillä on myös kamerat tilalla. Tietokoneen kautta voimme sitten tehdä kaikkia muutoksia ja jos tulee yllätyksiä,  soittaa työntekijälle tai pojalle, että käy tarkistamassa asian.

– Yhteys on ihan 24/7 päällä ympäri maapallon. Monilla voi olla sellainen käsitys, että maaseutu on jäänyt jonnekin ”talikko ja kottikärry”-aikaan, mutta kyllä se tietotekniikka kulkee tässä matkassa ihan niin kuin kaikessa muussakin työssä.

– Lehmäthän punnitaan joka kerta kun ne käyvät lypsyllä ja saamme automaattisesti tiedon paljonko se on saanut ruokaa, paljonko on jäänyt syömättä, paljonko on tullut maitoa ja minkä laatuista se maito on ollut. Näemme mikä on ollut ruumiin lämpötila ja saamme kaiken tämän tiedon reaaliajassa.

– Nämä ovat aivan älyttömän hyviä apuvälineitä työn teossa ja auttavat ennaltaehkäisemään sairauksia ja poikkeustilanteita kun saamme niin paljon tietoa etukäteen. Olisihan tämä työ aivan erilaista jos ei olisi tietokoneita apuna. Mielestäni tämä on äärimmäisen mielenkiintoista ja tuo lisämaustetta työntekoon aivan älyttömästi, Karoliina innostuu.

Perheyrityksessä puhalletaan yhteen hiileen

Vaikka maatalousyrittäjän elämä ei ole pelkkää ruusuilla tanssia, osataan Rannan tilalla arvostaa työn hyviä puolia.

– Antoisinta on ehdottomasti se, että lapset saavat kasvaa turvallisesti maalaisympäristössä ja olla kotona paljon. Itse olen kaupungin kasvatti ja tämä perhekeskeinen elämä viehättää. Työ on lähellä ja on perhelähtöistä, omaa tekemistä. Me kaikki teemme samaa juttua yhdessä.

– Mutta kyllähän tämä byrokratia on aivan karmeaa. Hankalinta on saada kuluttajat ymmärtämään kuinka meillä Suomessa on oikeasti puhdasta ruokaa, puhdasta tuotantoa ja miten vaikeaa on kilpailla sellaisten maiden kanssa, joissa ei ole välttämättä edes eläinsuojelulakia. Jos kuluttajat eivät tätä sisäistä niin onhan siinä vaikea perustella miksi ostaa kotimaista. Eikä se ole vain turvallisuuskysymys vaan työllisyyskysymys. Yksi maanviljelijä työllistää välillisesti kahdeksan henkeä. Kyllä sillä jotain merkitystä on kansantaloudenkin kannalta.

Rannan tilalle on vuonna 2011 valmistunut 90 lehmän nelirivinen pihatto.

Kun koko perheen elinkeino on kiinni lehmissä, on luonnollista tarjota eläimille mahdollisimman hyvät olosuhteet.

– Siellä on kaikki lypsylehmät samassa ryhmässä. Siellä on vapaa ilmanvaihto, eli ikkunat lasketaan kesällä auki ja eläimet pääsevät vapaasti kulkemaan ulos ja sisälle, ihan sen mukaan miten haluavat liikkua.

– Ne menevät itsestään lypsylle kun haluavat mennä, osa käy 6 kertaa vuorokaudessa ja osa 2 kertaa. Taitaa olla 3,2 kertaa vuorokaudessa se keskimääräinen lypsymäärä tällä hetkellä.

Lehmä on viisas eläin

Vaikka lehmät ovat hyvinkin yksilöllisiä persooniltaan, käyttäytyvät ne laumassa kuin muutkin eläimet.

– Lehmäthän ovat äärimmäisen viisaita eläimiä, mukavuudenhaluisia ja kilttejä. Ne ovat hyvin määrätietoisia, topakoita emäntiä ja tuntevat kyllä arvonsa ja laumansa hierarkian. Jos sinne joku uusi eläin tulee niin heti kokeillaan mihin paikkaan se siinä ryhmässä kuuluu. Sieltä löytyvät aina johtajat ja vähän heikommassa asemassa olevat.

– Mitä vanhemmaksi ne tulevat, sen paremmin ne ymmärtävät ihmisen puhetta. Lehmä on älyttömän hyvä oppimaan, ihan samalla lailla kuin koira. Ruoalla houkutellaan ja opetetaan kaikki, se lypsyllä käyntikin.

Lehmät eivät missään nimessä ole tyhmiä eläimiä, mutta sellaisia lehmänhermoisia ne ovat. Se on hyvä sanonta, lehmällä on lehmän hermot, Karoliina sanoo.

Vaikka Valiolla on ollut roolinsa jo tilan emännän lapsuudessa, ei maitotilalliseksi ryhtyminen ollut itsestäänselvyys.

– Vuonna 2003 teimme sukupolvenvaihdoksen, siitä asti olen itse ollut Valion tuottaja. Tila on ollut sitä ennenkin toki. Lapsuudesta muistan hyvin kun pappa on ajanut Valion maitoautoa pohjoisessa ja olen itse katsellut sieltä auton hytistä sitä touhua, Karoliina kertoo.

– Olen itse asiassa käynyt taideteollisuusalan perustutkinnon, eli artesaani koulutukseltani. Jos en olisi maitotilallinen, olisin todennäköisesti hoitoalalla.


Vastaa kyselyyn!

Auta meitä kehittämään Valio.fi-verkkopalvelua vastaamalla lyhyeen kyselyyn.

Osallistu Ei kiitos

Energiatarpeesi