Kuukauden puheenvuoro

Valiolaisten sekä Valion sidosryhmien näkemyksiä ajankohtaisista aiheista

Resurssitehokas tuotanto on kestävää ja ympäristöystävällistä

Kestävästä ruoan tuotannosta puhuttaessa huomio painottuu entistä enemmän tehokkaaseen resurssien käyttöön pelkkien ympäristöpäästöjen sijasta. Tuottavuuden parantaminen on samalla resurssitehokkuuden parantamista ja ympäristövaikutusten vähentämistä. Yksinkertaisesti: järkevää taloudellista toimintaa!

Ruoan tuottaminen vaatii aina luonnon resursseja. Tarvitaan peltoa, vettä, ravinteita ja energiaa sekä koneita, laitteita ja rakennuksia. Rehukasvien satoon sitoutuva energia tulee auringon säteilystä. Tuotannossa ja jalostuksessa tarvitaan polttoaineita ja eri tavoin tuotettua lämpö- ja sähköenergiaa.

Karkeasti voidaan sanoa, että maidon alkutuotannon ja meijeritoiminnan vaatimat fyysiset resurssit tuotekiloa kohden jakaantuvat suhteessa 9:1. Alkutuotannon resurssit jakaantuvat varsin tarkasti puoliksi pelloilla tapahtuvan rehuntuotannon ja varsinaisen maidontuotannon kesken. Hieman yleistäen voidaan todeta, että myös ympäristöpäästöt jakaantuvat vastaavissa suhteissa, tosin painotus ilma- ja vesistöpäästöihin eroaa.

Hukkapanosten välttäminen on hyvää ympäristönhoitoa. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. pellon satotason nostamista (ravinnevalumat vähenevät), rehunsäilönnän tappioiden minimointia sekä jalostuskelpoisen maidon osuuden lisäämistä. Näitä Valion alkutuotannon asiantuntijat ovat jo pitkään edistäneet neuvonnalla.

Esimerkiksi rehunsäilönnän AIV-menetelmän kehittämiseen on työtä tehty jo lähes 100 vuotta. Resurssitehokkuuteen tällä on erittäin suuri vaikutus; hyvällä säilöntätekniikalla hävikit (kuiva-aineesta laskettuna) ovat alle 10%, mutta huonolla jopa 30-40%.

Jalostuskelpoisen maidon osuus lienee tällä hetkellä noin 95-96% koko tuotannosta. Vaikka osuus on korkea, sen säilyttäminen tai jopa nostaminen lisää kerrannaisvaikutusten kautta koko ketjun resurssitehokkuutta merkittävällä tavalla. Tehokkain yksittäinen toimenpide osuuden nostamiseksi on lehmien terveyden, erityisesti hyvän utareterveyden ylläpito. Tämäkin on yksi Valion alkutuotannon keskeisimmistä toiminnan painopisteistä.

Tutkimus rehuhyötysuhteen parantamiseksi

Eräs tärkeimmistä – ellei kaikista tärkein – koko maitoketjun resurssitehokkuutta määrittävistä tekijöistä on rehuhyötysuhde. Siis kuinka paljon rehun kuiva-ainetta tarvitaan yhden maitokilon tuottamiseen. Suomessa tämä suhdeluku (= tuottavuus) on noin 0,7 tällä hetkellä.

Viimeisen 50 vuoden aikana rehuhyötysuhdetta on parannettu eläinjalostuksen avulla. Tänä aikana keskituotos on lähes kolmikertaistunut ja samalla rehunkulutus on maitolitraa kohden puolittunut.

Tulevaisuudessa resurssitehokkuuden parantamiselle on kaksi merkittävää haastetta: Miten lisätä lehmien lypsyikää ja miten parantaa eläinjalostuksen avulla rehuhyötysuhdetta?

Hyvin pitkälle Valion aktiivisuuden ansiosta vuonna 2013 aloitettiin pohjoismainen tutkimusohjelma, jonka tavoitteena on löytää käytännön keinot ja työvälineet eläinjalostukselle rehuhyötysuhteen parantamiseksi.

Vaikka biologinen tausta hyötysuhteen parantamiselle tunnetaan, on tutkimushaaste valtaisa, koska eläinjalostus tarvitsisi lähtötiedoiksi tarkkoja rehunkulutusmittauksia suurelta joukolta lehmiä. Aineiston kerääminen on kallista ja aikaa vievää, ellemme pysty kehittämään helppoja ja halpoja epäsuoria menetelmiä rehunkulutuksen mittaukseen. Tutkimuksen onnistuminen edes osittain edistää eläinjalostusta ja resurssitehokkuutta, tuottavuutta ja ympäristön tilan paranemista valiolaisilla maitotiloilla Suomessa.

Juha Nousiainen, alkutuotantojohtaja

Vastaa kyselyyn!

Auta meitä kehittämään Valio.fi-verkkopalvelua vastaamalla lyhyeen kyselyyn.

Osallistu Ei kiitos

Energiatarpeesi