Kuukauden puheenvuoro

Valiolaisten sekä Valion sidosryhmien näkemyksiä ajankohtaisista aiheista

Valion maitotuote on vastuullinen valinta

Valiolaisilla maitotiloilla lypsetty maito on laadultaan maailman huippua ja lehmien hyvinvointiin panostetaan sekä Valiossa että maito-osuuskunnissa. Terve ja hyvinvoiva lehmä tuottaa laadukasta maitoa.

Valiolaisen maidontuotannon vastuullisuuteen kuuluvat eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen samoin kuin isännän ja emännän hyvinvointi, maidon turvallisuuden ja laadun varmistaminen sekä tuotantopanosten resurssitehokas käyttö.

Valion markkinoinnin tuottama luomumaidon mainonta on herättänyt paljon keskustelua lehmien todellisista tuotanto-oloista. Mainonnan kieli on aina värikästä. Luomumainoksen ”Muufestissä” olevat faktat ovat kuitenkin oikein: Luomulehmille luodaan mahdollisuus toimia lajinmukaisesti eli siten ne ”tekevät mitä tykkäävät”. Lehmät poikivat noin kerran vuodessa luonnonvaraisinakin, joten lehmiä ei ”pakoteta” poikimaan. Vasikat saavat ensin emänsä maitoa – välttämätöntä ternimaitoa. Emä hoivaa vasikkaa 1-7 vuorokautta. Monen eläinlääkärin mielestä varhainen vieroitus on eläimelle parempi ennen kuin emä ja vasikka leimautuvat toisiinsa. Luonnonvaraisinakin lehmät ja kasvavat vasikat sekä hiehot viihtyvät omanikäistensä seurassa.

Hyvä hygienia ja lehmien utareterveyteen panostaminen ovat mahdollistaneet sen, että valiolaisilla tiloilla lypsetty maito kuuluu maailman parhaimpiin. Vuonna 2013 päihitimme maidon laadussa toisen laatumaidon huippumaan, Norjan. Skandinaviassa eläinlääkkeitä käytetään vähemmän kuin muualla maailmassa, eikä niitä syötetä ennaltaehkäisevästi vaan tarpeeseen.

Viime vuonna 99,8 % Valioryhmän tiloilla lypsetystä maidosta täytti parhaimpien laatuluokkien kriteerit, joita mitataan utareterveyttä kuvaavalla solupitoisuudella ja hygieniaa mittaavalla raakamaidon bakteeripitoisuudella. Vuoden 2013 tilastojen mukaan esimerkiksi Tanskassa raakamaidon solupitoisuuden keskiarvo oli 60 % suurempi ja bakteeripitoisuus noin 31 % suurempi kuin valiolaisilla tiloilla. (NSMN, Pohjoismaiset laatutilastot 2013).

Tehokkaasti ja luontoa säästäen - Valion maitotuote ei haaskaa sademetsiä

Tuotannon resurssitehokkuus on yksi tärkeimmistä Valioryhmän vastuullisuustavoitteista. Konkreettisena tekemisenä resurssitehokkuus näkyy siten, että lehmien ruokinta suunnitellaan optimaaliseksi ja mahdollisimman suuri osuus lypsetystä maidosta voidaan lähettää meijeriin jalostettavaksi – toisin sanoen maitohävikki on mahdollisimman pieni.

Valiolainen maitotuote on kestävämpi valinta myös siksi, että rypsi ja rapsi korvaavat soijan karjan rehussa.  Siksi voimme sanoa, että tuotantoketjumme on GMO-vapaa.

Suomessa lehmien ruokinta perustuu yleensä nurmisäilörehuun ja kotimaisiin viljoihin, joita täydennetään rypsi- tai rapsirouheella sekä kivennäisillä ja vitamiineilla. Suuri osa lehmän rehuannoksesta on lähiruokaa. 

Rypsi- ja rapsirouheen etuna on valkuaisen hyvä aminohappokoostumus, joka täydentää nurmisäilörehuruokintaa paremmin kuin soijavalkuainen. Valiolaisilla tiloilla ei käytetä soijaa valkuaisen pääasiallisena lähteenä. Muualla Euroopassa lehmät ruokitaan pääasiassa maissisäilörehulla, jonka valkuaistäydennyksenä soijarouhetta käytetään hyvin yleisesti. Kun eteläamerikkalaisen soijan ympäristövaikutukset ovat yleisesti tiedossa, ovat valiolaiset maitotuotteet kestävämpi valinta omia ostopäätöksiä pohtiessa.

Vastuullisen toiminnan tavoitteet Valiossa >

Valiolaisia lehmiä ei lääkitä turhaan

Suomen eläintautitilanne on muuhun maailmaan verrattuna erittäin hyvä. Hyvä tautitilanne perustuu viranomaisten ja koko elintarvikeketjun toimivaan yhteistyöhön sekä erityisesti valiolaisten maidontuottajien ammattitaitoon. Hyvä tautitilanne turvaa eläinten hyvinvointia ja vähentää tuotantotappioita.  

Vakavat tarttuvat nautataudit ovat hyvin harvinaisia ja useita vaarallisia tauteja ei esiinny meillä lypsykarjoissa lainkaan. Näitä ovat muun muassa blue tongue, nautojen luomistauti, tuberkuloosi sekä nautojen virusripuli BVD, jota muualla Euroopassa saattaa esiintyä jopa 80 - 90 %:ssa karjoista. Suomessa ei myöskään esiinny Euroopassa hyvin yleistä salmonellan serotyyppi S. Dublinia lainkaan. Muita salmonellan serotyyppejä löydetään suomalaisilta lihanauta- ja lypsykarjatiloilla alle kymmenen uutta tartuntatapausta vuosittain (Eläinten Terveys ETT ry.).

Suomessa tuotantoeläimiä lääkitään vain tutkittuun tarpeeseen. Uuden lääkelain (387/2014) velvoittamat toimenpiteet ja Valion oma lehmäkohtainen maidon antibioottijäämien testauskäytäntö takaavat, että kuluttaja voi olla varma Valion tuotteiden turvallisuudesta.

Hyvä tuotantohygienia ja ennalta ehkäisevät toimenpiteet edistävät lehmien terveyttä ja hyvinvointia, ja sitä kautta lääkitsemisen tarve pienenee. Antibiootteja käytetään Suomessa tutkitusti vähemmän tuotantoeläintä kohti kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa (EFSA 2015).

Lähteet:

ECDC/EFSA/EMA First joint report on the integrated analysis of the consumption of antimicrobial agents and occurrence of antimicrobial resistance in bacteria from humans and food-producing animals. 2015

 

Vastaa kyselyyn!

Auta meitä kehittämään Valio.fi-verkkopalvelua vastaamalla lyhyeen kyselyyn.

Osallistu Ei kiitos

Energiatarpeesi