Mitä ruoan ostajan pitää tietää vastuullisuudesta?

Ruoka-ammattilaiset tekevät päivittäin päätöksiä siitä, millaisilla mauilla ruokailijoita ilahdutetaan ravintoloissa, kouluissa ja sairaaloissa. Ruoan pitää täyttää lounastajien vatsat. Sen lisäksi ruokailijat odottavat, että ateria on tehty vastuullisista raaka-aineista. Mitä ruoan ostajan pitäisi osata selvittää vastuullisuudesta?

Mitä suomalaiset ajattelevat vastuullisuudesta?

Kesällä 2017 teimme tutkimuksen, jossa kysyimme suomalaisten ajatuksia ruoasta ja vastuullisuudesta. Kaksi kolmasosaa 1 000 vastaajasta kertoi kiinnittävänsä huomiota ruoan vastuullisuuteen paljon tai melko paljon ja vain kuusi prosenttia ei ollenkaan. Ruoan puhtaus ja turvallisuus oli tärkeää vielä tätäkin isommalle joukolle.

Kotimaisuus, eläinten hyvinvointi, ruoan puhtaus sekä ympäristöystävälliset tuotantotavat olivat 18-75-vuotiaille suomalaisille tärkeimpiä asioita. Ruoan puhtauden yhteydessä esille nousivat esimerkiksi eläimille annettavat antibiootit, elintarvikkeiden lisäaineet sekä kasviensuojeluaineet.

Ruoan vastuullisuudella siis on merkitystä useimmille ruokaostoksia tekeville suomalaisille. Samat ihmiset odottavat vastuullisuutta myös siltä ruoalta, jota he syövät töissä tai jota lapsi syö päiväkodissa. Me ruokafirmat ja ammattikeittiöt voimme yhdessä varmistaa, että ruoan vastuullisuus on kunnossa.

Millaisia konkreettisia tekoja vastuullisen ruoan tuotanto tarkoittaa Valiolla?

Ruoan ammattilaisostaja voi vertailla esimerkiksi näihin aihepiireihin liittyviä asioita ostopäätöksiä puntaroidessaan:

1. Tuottajan käteen jäävä palkka:
Maatilojen pärjääminen oli yksi kuivan kesän ykkösaiheita mediassa ja kuluttajat kysyvät myös Valiolta jatkuvasti, miten varmistamme, että maidontuottaja saa työstään riittävän palkan.

Vastauksemme on simppeli: koska Valio on suomalaisten maitotilojen omistama osuuskunta, maksamme tuottomme maitotiloille maidon hinnan kautta. Yksi konkreettinen tapa tukea suomalaista tuottajaa on valita suomalainen juusto. Noin puolet Suomessa kulutettavasta juustosta tuodaan tällä hetkellä ulkomailta. Jos leikitään ajatuksella, että kaikki tuontijuusto korvattaisiin suomalaisella juustolla, tarkoittaisi se noin 700 miljoonan euron lisätuloa maitotiloille.

2. Ruoan puhtaus ja alkuperä:
Tiesitkö että suomalainen maito on maailman puhtaimpia? Meillä lehmät eivät saa koskaan turhaan antibiootteja, vaan niitä lääkitään ainoastaan tutkittuun tarpeeseen ja eläinlääkärin määräyksellä.

Valio on tammikuusta 2019 vuoden ajan maksanut vastuullisuuslisää niille tiloille, jotka panostavat eläinten hyvinvointiin. Lisän saamisen edellytyksiin kuuluu esimerkiksi vuosittainen eläinlääkärikäynti. Tällä hetkellä noin 85 % tiloista ja 95 % maidosta on lisän piirissä. Tavoitteena on, että vuonna 2020 kaikki valiolaiset tilat ovat mukana.

3.Ympäristöstä huolehtiminen:

Tunnistamme karjatalouteen liittyvät ilmastohaasteet ja teemme aktiivisesti töitä niiden ratkaisemiseksi. Tähtäämme siihen, että maidon hiilijalanjälki olisi tulevaisuudessa nolla. Valion ilmastotyöhön kuuluvat esimerkiksi niin sanotut hiiliviljelijäkoulutukset.

Alamme keväällä 2019 kouluttaa maitotiloista hiiliviljelijöitä yhdessä ympäristösäätiö Baltic Sea Action Groupin kanssa. Ensimmäisessä vaiheessa mukaan lähtee 200 maitotilaa. Pellot ja maanviljelijät voivat olla osa ilmastonmuutoksen ratkaisua, sillä terve maaperä kykenee sitomaan ja varastoimaan hiiltä ilmakehästä.

Myös soijaton lehmien ruokinta on osa ilmastotyötämme: Lehmämme syövät enimmäkseen oman tilan nurmirehua. Soija taas on ihmisen tärkeimpiä kasviproteiinin lähteitä. Kun emme syötä soijaa eläimille, säästämme turhia sademetsien hakkuita pelloiksi.

Ruoan pitää maistua hyvältä ja tuoda iloa yhteiseen pöytään. Samalla sen on oltava osa isompien haasteiden ratkaisua. Kiitos vastuullisista ruokavalinnoista!

Artikkelin on kirjoittanut Helena Karhujoki, joka työskentelee Valiolla viestintäpäällikkönä.

Lue lisää vastuullisuudesta