Hiilineutraalia maitoa – Valion tavoitteena nollata hiilijalanjälki vuoteen 2035 mennessä
Tulevaisuudessa Valion maitoautot ajavat lantabiokaasulla ja hiiliviljely on maitotilojen arkipäivää. Tavoitteena on, että vuoteen 2035 mennessä maito on hiilineutraali tuote.
Valiolla on 4 000 maitotilaa ympäri Suomen ja niistä jokaisella on kääritty hihat ylös päästöjen pienentämiseksi. Valiolla on kunnianhimoinen tavoite: se aikoo nollata maidon hiilijalanjäljen vuoteen 2035 mennessä. Hiilijalanjälkiluku kertoo, miten paljon maidontuotannon koko elinkaari tuottaa kasvihuonepäästöjä. Valion maidon hiilijalanjälki on noin 1 kg CO2 ekv raakamaitokiloa kohden. Globaalisti luku on 2,5. Valion tutkija Aleksi Astaptsev kiirehtii sanomaan sen, mitä useimmat lukuja lukiessaan miettivät: ne eivät kerro tavalliselle kuluttajalle juuri mitään. Astaptsevin mukaan hiilijalanjäljen laskemiseen on niin monta ohjeistusta ja laskutapaa, etteivät tulokset useinkaan ole vertailukelpoisia.
”Valion tiloilla käytetään sertifioitua CARBO®-ympäristölaskuria, jolla tilat laskevat omat ilmastovaikutuksensa. Jos esimerkiksi lehmien ruokintaa muutetaan, laskurilla seurataan muutoksen päästövaikutuksia. Hiilijalanjälkiluku on siis tuottajalle itselleen hyvä seurantaväline.”
Valio tekee yhteistyötä muiden alan toimijoiden kanssa. ”Kehitämme Luonnonvarakeskuksen ja Atrian kanssa CARBO-ympäristölaskurin takana olevasta laskentamallista versiota, joka sopisi tulevaisuudessa lihatilojen hiilijalanjäljen pienentämisen työkaluksi”, kertoo tutkija Aleksi Astaptsev.
Maitoautoihin lantabiokaasua
Suurin osa maidon päästöistä muodostuu alkutuotannossa, joten Valio on keskittänyt neutralisointitalkoonsa sinne. Astaptsevin mukaan lehmien hyvinvointiin satsaaminen on yksi ykköskeinoista. Kun lehmien elinikä pitenee, ne myös lypsävät pidempään, ja maitoa saadaan tuotettua enemmän suhteessa käytettyyn rehumäärään.
”Tutkimme myös rehuseoksia, joilla voisimme pienentää lehmien märehtimisestä syntyviä päästöjä, ja testaamme lehmien terveydelle vaaratonta lisäainetta, joka niin ikään pienentäisi metaanipäästöjä.”
Toinen merkittävä virstanpylväs on lehmän lannasta tuotettu biokaasu. ”Lannassa on suuri, toistaiseksi hyödyntämätön energiapotentiaali. Lannasta voidaan tuottaa biokaasulaitoksen kautta metaania, jota voi hyödyntää liikenteessä polttoaineena.”
Valiolla on viisi biokaasulla kulkevaa maitoautoa, joista yksi kulkee jo Vuorenmaan maitotilalta tankatulla lantabiokaasulla.
Hiiliviljelyssä on toivoa
Myös pelloilla tapahtuu. Valio muun muassa kouluttaa yhdessä Baltic Sea Action Groupin kanssa maitotilallisia hiiliviljelyyn. Suomessa lehmät syövät pääasiassa nurmea, eivät siis tuontisoijaa, ja juuri monivuotiset nurmikasvit ovat hyviä hiilensitojia. Käytännössä nurmikasvit poimivat hiilidioksidin ilmakehästä yhteyttämisen avulla kasvin juureen ja varastoivat sen näin maaperään.
”Monet muut toimet pienentävät olemassa olevia päästöjä, mutta hiiliviljelyllä poistamme päästöjä kokonaan”, Astaptsev huomauttaa.
Sen sijaan soista raivattujen peltojen kasvihuonekaasupäästöt ovat isompi haaste. Turvepellot tuottavat noin puolet kaikista suomalaisen maatalouden ilmastopäästöistä. Kun suo raivataan, kuivataan ja muutetaan pelloksi, turve hajoaa ja aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä. ”Voimme vähentää päästöjä nostamalla pohjaveden pinnan korkeutta ja pitämällä pellot kasvipeitteisinä läpi vuoden. Heikkotuottoiset pellot olisi hyvä metsittää tai muuttaa takaisin suoalueeksi.”
”Monet muut toimet pienentävät olemassa olevia päästöjä, mutta hiiliviljelyllä poistamme päästöjä kokonaan”
Astaptsev lisää, ettei turvepelloista voida luopua kokonaan, sillä ne ovat tärkeitä viime vuoden kaltaisina kuivina kesinä, jolloin kivennäismaat eivät pysty välttämättä tuottamaan kunnon satoa. Astaptsevin mukaan koko Valion tuotantoketjussa on marssijärjestys: vältä, pienennä, kompensoi. Tämä tarkoittaa sitä, että ensisijaisesti halutaan välttää päästöjä ja ne päästöt, jotka tulevat toiminnan sivutuotteena, pidetään niin pieninä kuin mahdollista.
Näin Valiolla vähennetään päästöjä
-
Tuotetaan lannasta biokaasua ja otetaan se käyttöön liikenteessä.
-
Kehitetään lannan käsittelyä, jolloin siitä saadaan energian lisäksi muun muassa lannoitteita, kasvualustoja ja eläinten kuivikkeita.
-
Satsataan energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan tiloilla ja meijereissä.
-
Minimoidaan turvepeltojen päästöt ja tehostetaan hiiltä sitovaa nurmiviljelyä. Lisäksi tutkitaan uusia päästövähennysteknologioita.
-
Satsataan eläinten hyvinvointiin, ruokintaan ja jalostukseen.
Seuraa etenemistämme kohti hiilineutraalia tuotantoa. Lue lisää: valio.fi/hiilijalanjalki2035
Teksti: Johanna Lätti Kuvat: Kirsi-Marja Savola
Artikkeli on julkaistu Lautaselle-lehdessä nro. 1/2022.
