Hiilineutraalia maitoa – Valion tavoitteena nollata hiilijalanjälki vuoteen 2035 mennessä

Maitoautoihin lantabiokaasua

Suurin osa maidon päästöistä muodostuu alkutuotannossa, joten Valio on keskittänyt neutralisointitalkoonsa sinne. Astaptsevin mukaan lehmien hyvinvointiin satsaaminen on yksi ykköskeinoista. Kun lehmien elinikä pitenee, ne myös lypsävät pidempään, ja maitoa saadaan tuotettua enemmän suhteessa käytettyyn rehumäärään.

”Tutkimme myös rehuseoksia, joilla voisimme pienentää lehmien märehtimisestä syntyviä päästöjä, ja testaamme lehmien terveydelle vaaratonta lisäainetta, joka niin ikään pienentäisi metaanipäästöjä.”

Toinen merkittävä virstanpylväs on lehmän lannasta tuotettu biokaasu. ”Lannassa on suuri, toistaiseksi hyödyntämätön energiapotentiaali. Lannasta voidaan tuottaa biokaasulaitoksen kautta metaania, jota voi hyödyntää liikenteessä polttoaineena.”

Valiolla on viisi biokaasulla kulkevaa maitoautoa, joista yksi kulkee jo Vuorenmaan maitotilalta tankatulla lantabiokaasulla.

Hiiliviljelyssä on toivoa

Myös pelloilla tapahtuu. Valio muun muassa kouluttaa yhdessä Baltic Sea Action Groupin kanssa maitotilallisia hiiliviljelyyn. Suomessa lehmät syövät pääasiassa nurmea, eivät siis tuontisoijaa, ja juuri monivuotiset nurmikasvit ovat hyviä hiilensitojia. Käytännössä nurmikasvit poimivat hiilidioksidin ilmakehästä yhteyttämisen avulla kasvin juureen ja varastoivat sen näin maaperään.

”Monet muut toimet pienentävät olemassa olevia päästöjä, mutta hiiliviljelyllä poistamme päästöjä kokonaan”, Astaptsev huomauttaa.

Sen sijaan soista raivattujen peltojen kasvihuonekaasupäästöt ovat isompi haaste. Turvepellot tuottavat noin puolet kaikista suomalaisen maatalouden ilmastopäästöistä. Kun suo raivataan, kuivataan ja muutetaan pelloksi, turve hajoaa ja aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä. ”Voimme vähentää päästöjä nostamalla pohjaveden pinnan korkeutta ja pitämällä pellot kasvipeitteisinä läpi vuoden. Heikkotuottoiset pellot olisi hyvä metsittää tai muuttaa takaisin suoalueeksi.”

Astaptsev lisää, ettei turvepelloista voida luopua kokonaan, sillä ne ovat tärkeitä viime vuoden kaltaisina kuivina kesinä, jolloin kivennäismaat eivät pysty välttämättä tuottamaan kunnon satoa. Astaptsevin mukaan koko Valion tuotantoketjussa on marssijärjestys: vältä, pienennä, kompensoi. Tämä tarkoittaa sitä, että ensisijaisesti halutaan välttää päästöjä ja ne päästöt, jotka tulevat toiminnan sivutuotteena, pidetään niin pieninä kuin mahdollista.

Teksti: Johanna Lätti  Kuvat: Kirsi-Marja Savola

Artikkeli on julkaistu Lautaselle-lehdessä nro. 1/2022.