Kotimaisen ruoan arvostus vahvistuu: vastuullisuus ja huoltovarmuus kiinnostavat
Kotimaisen ruoan ja huoltovarmuuden arvostus ovat nousseet viimeaikaisten kriisien myötä aivan uudelle tasolle. Suomalaista alkutuotantoa halutaan kehittää entistä vastuullisemmaksi.
Suomalainen ruoantuotanto ja huoltovarmuus nousevat esiin yhä useammissa keskusteluissa. Kotimaista ruokaa arvostetaan, mutta ennen koronapandemiaa ja Ukrainan sotaa moni oli tuudittautunut pitämään sitä myös itsestäänselvyytenä.
”On surullista, että ihmiset havahtuvat puhtaan ruoan tärkeyteen oikeastaan vasta kriisin kautta. Tiloilla ja elintarviketeollisuudessa on kuitenkin tehty ja tehdään edelleen tosi paljon töitä sen eteen, että pystymme tarjoamaan ihmisille turvallista ruokaa”, Valion yhteiskuntasuhdejohtaja Anna-Kaisa Auvinen sanoo.
Kotimaisen ruoan arvostuksen nousun on huomannut myös Kalavapriikin toimitusjohtaja Jari Korhonen.
”Suomessa kulutetun kalan kotimaista osuutta halutaan nostaa jopa valtiovallan päätöksellä ja tukemisella. Tällä hetkellä Suomessa kulutetusta kalasta noin 80 prose
Suomalaisten tietoisuus on lisääntynyt
Viime aikoina on keskusteltu paljon avoimesti siitä, mistä ruoan hinta Suomessa muodostuu.
”Suomalaisen ruoan alkutuotannossa on ollut kannattavuuskriisiä jo pitkään, koska ruoan hinta ei ole noussut kulujen kanssa samassa tahdissa. Nyt kuluttajat kuitenkin ymmärtävät paremmin, että jos polttoöljyn ja lannoitteiden hinnat nousevat Ukrainan sodan takia, kulut nousevat myös alkutuotannossa, mikä näkyy väistämättä lopputuotteen hinnassa asti”, Auvinen sanoo.
Myllärin-tuotteita valmistavan Helsingin Myllyn kaupallinen johtaja Jarkko Tuomola uskoo, että kuluttajat tarttuvat mahdollisesta hinnannoususta huolimatta edelleen kotimaiseen tuotteeseen, jos se vain taloudellisesti on mahdollista.
”Myös huoltovarmuus on suomalaisille tärkeä asia. Meille on tullut paljon kyselyitä asiakkailta, että ovathan tuotteissa käyttämämme raaka-aineet varmasti kotimaisia. Viljan raaka-aineet ovat meillä sataprosenttisesti kotimaisia, mutta mysleissä käytämme muun muassa banaaneja, pähkinöitä ja eksoottisia hedelmiä. Niiden saamisessa on viime aikoina ollut viivästyksiä koronan takia.”
Yhteistyötä vastuullisuuden eteen
Kun ruokaa tuotetaan lähellä, turhat välikädet jäävät pois ja tuotannon kehittäminen helpottuu.
”Tuotannon kehittäminen vastuullisemmaksi on sitä helpompaa, mitä tiiviimpää työ yhteistyökumppaneidemme kanssa on. Voimme tarjota esimerkiksi maitotiloille ihan hands on -koulutusta, kuten hiiliviljelykoulutusta”, Auvinen sanoo.
Myös Helsingin Mylly tekee tiivistä yhteistyötä viljelijöidensä kanssa ja etsii uusia ratkaisuja maaperän parantamiseksi.
”Yritämme selvittää maaperää tutkivien antureiden avulla, miten voimme saada isompia satoja pienemmällä lannoituksella esimerkiksi kiertoviljelyn avulla”, Tuomola kertoo.
Kalavapriikki poisti Itämerestä viime vuonna 810 kiloa fosforia käyttämällä kalankasvatuksessaan Itämerirehua, jonka raaka-aineena on Itämeren silakasta ja kilohailista tehty kalajauho. Määrä vastaa noin 10 000 suomalaisen vuotuista fosforikuormitusta. Kalavapriikin kalastajat ovat 200 kilometrin säteellä yrityksen Kuopion tehtaalta.
”Olemme järjestäneet kalastajillemme tilaisuuksia, näyttäneet esimerkiksi, miten heidän kalansa jalostuvat tehtaalla tuotteeksi. On tärkeää, että alkutuottajat näkevät, että heidän työtään arvostetaan”, Korhonen sanoo.
Yritykset tähtäävät hiilineutraaliuteen
-
Helsingin Mylly, Kalavapriikki ja Valio ovat mukana elintarvikealan edelläkävijöiden Biocode Collectivessa, jonka tavoitteena on tunnistaa käytännön toimenpiteitä hiilineutraalin ruoantuotannon aikaansaamiseksi ja ilmastokriisin hallintaan.
-
Kalavapriikin tavoitteena on olla yrityksenä hiilineutraali vuonna 2030, toimitusketjunsa suhteen vuonna 2035.
-
Helsingin Mylly on ensimmäinen hiilineutraali mylly Suomessa. Toimitusketjun pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2034 mennessä.
-
Valion tavoitteena on hiili¬neutraali maito vuonna 2035.
-
Ruoantuotanto on vastuussa neljäsosasta koko maailman kasvihuonepäästöistä.
-
Jopa 80 % ruoantuotannon ¬kasvihuonepäästöistä on peräisin alkutuotannosta.
Teksti: Elisa Ojala, Kuvat: Kirsi-Marja Savola, iStock
Artikkeli on julkaistu Lautaselle-lehdessä nro. 2/2022.
