Kurkistus kulisseihin – näin syntyvät ruokakuvat
Kun mietitään ruokalistoille uusia reseptejä ja etsitään ideoita sesonkiin, herkullisten ruokakuvien merkitys on suuri. Vaikka resepti olisi kuinka hyvä, sen ulkonäkö on iso päätökseen vaikuttava tekijä niin kokin kuin asiakkaankin kohdalla.
Vanhat reseptit uudella tavalla
Kuvauspäivänä keittiössä pyörii kuvaajan kanssa tiivistä yhteistyötä tekevä ruokastylisti Sanna Kekäläinen. Hänen roolinsa kuvausten rullaamisessa on suuri. ”Ruoka pitää tietysti saada näyttämään hyvältä”, Kekäläinen summaa. ”Reseptit Valiolla kuvattaessa ovat hauskoja, eivät vaikeita. Petteri on esimerkiksi tällä kertaa keksinyt perinteisistä ja jopa itsestään selvistä asioista kivoja versioita. Laskiaispullat on tuunattu ja koristeltu uudella tavalla, samoin lihaperunasoselaatikko on saanut uudenlaisen ulkonäön. Kun tuttu asia tehdään uudella tavalla niin arkinen asia saa uuden ulottuvuuden. Siihen tietysti vaaditaan kiva resepti ja hyvä kuva.”
Ennen kuvaa tarvitaan yhteistyötä
Hyvän kuvan syntyminen vaatii monia vaiheita. ”Kuvaussuunnittelupalaverissa mietitään, miten kuvattavat ruoat näyttäisivät parhaalta. Petteri voi toivoa, että joku resepti olisi päältä päin kuvattu ja sitten näiden toiveiden perusteella syntyy kirjallinen kuvaussuunnitelma”, Kekäläinen kertoo. ”Itse näen helposti ruoan kuvina ja sen vuoksi sitten piirrän sen. Kuvista on helppo hahmottaa, mitä ottaa mukaan varastolta ja mitä käy hakemassa kaupasta. Omasta piirretystä kuvalistauksesta pystyy lisäksi seuraamaan kuvausten aikana, kuinka monta kuvaa on otettu ja ollaanko aikataulussa.”
Kaiken takana on toimiva resepti
Henkilö reseptien takana on Valio Koekeittiön Petteri Kanerva. Reseptiikan työstäminen kuvauksia varten on iso osa keittiömestarin arkea. ”Kuvauspäiviä on noin viisi kuussa. Kaikki uudet ohjeet täytyy kokeilla ainakin kerran ennen kuvauksia, joten kyllähän siinä aikaa kuluu”, Kanerva kertoo. Uusien reseptien ideointia ohjaa tietysti vahvasti uutuustuotteiden lanseeraaminen, mutta yhtälailla merkittäviin ruokasesonkeihin täytyy synnyttää uusia ideoita.
”Pääraaka-aineet tulevat usein annettuina, ja niistä aletaan ideoimaan. Haluan, että kaikissa resepteissä olisi joku juju. Saataisi näytettyä monipuolista käyttöä tuotteille. Aina sen jujun ei tarvitse olla huippukeksintö, uusi ja hauska kulma riittää.” Ideoista reseptit muuttuvat toteutukseksi: hierotaan resepti kuntoon, maistetaan tiimin kanssa ja tilataan raaka-aineet kuvauksiin. ”Tämän päivän kuvausten 18 ruokakuvaa tarkoittaa helposti viittä työpäivää ennen kuin ollaan tässä pisteessä”, Kanerva valottaa.
Väreistä ja tunnelmista toisiin
”Punajuuripesto on tosi punainen, se voitaisi kuvata valkoisella taustalla”, Kanerva huikkaa. Kuvaaja Jorma Marstio ja Kekäläinen pohtivat taustavärin vaihtoa. ”Inasen verran huolestuttaa, mutta ei kuitenkaan huolestuta vielä”, Kekäläinen nauraa ja etsii vahvan väriselle ruoalle sopivaa alustaa. Marstiolle ruokakuvaus on miellyttävää puuhaa. ”Ruokakuvauksissa on yleensä hyvä rauha tehdä asioita; kuvattavat asiat pysyvät paikallaan. Se on terapeuttista, jopa meditatiivista. Ruokaa kuvattaessa asioiden pitää näyttää erityisen hyvältä. Siitä syntyy myös palkkio tekemiseen, kun lopputulos on kaunis.” Kuvattavia ruokia siirtyy toinen toisensa perään kuvaustilan takapöydälle. Kanerva kertookin, että kuvauksia varten valmistetaan koko netissä oleva resepti, vaikka annoksia kuvattaisi yksi: silloin ruoka näyttää juuri siltä, mitä resepti on. ”Laita tää otin jotenkin lyyrisesti tähän lautaselle”, Kekäläinen huikkaa Kanervalle. ”Meni kuitenkin vähän rustiikisti”, on vastaus. Mutta kuvasta tulee kaunis ja herkullinen. Ja siihen pyrittiinkin.
