Mielessä kesäkahvilan perustaminen? Näin menestyt

Kahvilan perustaminen vaatii uuden elämäntavan omaksumista, tietävät Pia ja Tommi Leppälä. Yrittäjäpariskunnalla on Helsingissä kolme kahvilaa: Kasinonranta Lauttasaaressa, Birgitta Hernesaaressa ja Café Compass Kaivopuistossa.

”Olemme toisen polven pullanpaistajia Stadista”, määrittelee Tommi Leppälä. Hänen vanhempansa Tuula ja Pertti ryhtyivät kahvilabisnekseen vuonna 1994 ja perustivat kesäkahvila Kompassitorin Kaivopuistoon.

”Kun mutsi ja faija lopettivat, me aloitimme 1998 Pian kanssa ensimmäisen kahvilamme Cafe Meren pursiseura Sindbadin yhteyteen Lauttasaareen.”

Suvun kahvilabisnes pyörii jo kolmannessa sukupolvessa, sillä myös pariskunnan aikuiset pojat ovat mukana yritystoiminnassa. Vanhempi pojista vastaa henkilökunnan koulutustarpeista ja nuorempi toimii keittiömestarina Birgitassa.

Nyt konkariyrittäjät kertovat, miten menestyvä kesäkahvila tai pop-up-kahvila perustetaan.

1. Mistä aloitan?

Aluksi tarvitaan inspiraatiota, jota voi etsiä vaikkapa muista kahviloista.

”Tutustu kahviloihin ja mieti, mikä siellä on se juttu. Näin hyviä yksityiskohtia alkaa huomioida eri tavoin. Vaikutus tehdään yksityiskohdilla. Käy vaikuttavassa paikassa uudestaan ja analysoi, mistä fiilis koostuu”, Tommi Leppälä vinkkaa.

2. Paljonko kesäkahvilan perustaminen maksaa?

Alku vaatii investointeja. Tommi Leppälän mukaan kesäkahvilan perustaminen maksaa vähintään 50 000 euroa. Tästä kelvollinen kassajärjestelmä vie 10 000 euroa, laitteistot ja muut tarpeet 20 000 euroa ja kalusteet noin 20 000 euroa. Lisäksi kuluja tulee muun muassa viranomaismaksuista, musiikkiluvista, vedestä, sähköstä ja jätehuollosta. Halvemmalla saattaa päästä, jos onnistuu vuokraamaan valmiin kahvilan.

3. Miten valikoin kahvilan sijainnin?

Olennainen menestystekijä on kahvilan sijainti, joten kulkuyhteyksien on oltava kunnossa. Yhtä tärkeää on tuntea alueen asukkaat mieltymyksineen. Esimerkiksi Kasinonrannassa käy lapsiperheitä, kun taas Compass on aikuisten ja koira-asiakkaiden kohtaamispaikka.

”Asumme lähellä työpaikkojamme, joten tunnemme ihmiset ja tiedämme, mistä he pitävät. Etelä-Helsinki on erilainen alue kuin Pohjois-Helsinki tai vaikka Kuopio”, Pia Leppälä sanoo.

Kun naapurusto kiintyy kahvilaan, yrittäjä on onnistunut.

”Ota alue haltuun ja mieti, miksi ihmiset tulisivat kahvilaan. Ihmisten on otettava paikkasi omakseen. Hyvästä kahvilasta ollaan ylpeitä”, Tommi Leppälä sanoo.

4. Millaista koulutusta henkilökunta tarvitsee?

Leppälöiden kahvilat työllistävät kesäisin 60 henkilöä, joista pitää kouluttaa ammattilaisia pikavauhtia. Kokemusta löytyy, sillä vajaan 30 yrittäjävuoden aikana pariskunta laskeskelee työllistäneensä noin tuhat nuorta. He opettavat työntekijät kohtaamaan asiakkaat, minkä lisäksi henkilökunta saa barista-, viini- ja olutkoulutusta.

”Vaikka he ovat sesonkityössä, koulutukseen pitää silti panostaa. Koulutus tuo itseluottamusta työhön, ja ujoistakin tulee itsevarmoja kunnollisen koulutuksen ansiosta. Kesätyö on suuri tekijä tulevan työelämän kannalta”, sanoo Tommi Leppälä.

Rekrytoinnit ovat nyt haastavia, sillä koronapandemian aikaan ravintola-alalta lähti iso määrä ammattilaisia muihin töihin. Toistaiseksi Leppälät ovat kuitenkin saaneet riittävästi hakemuksia kesätyöpaikkoihin.

5. Voinko pitää itse lainkaan lomaa?

Kesäkahvilan perustaminen on rankkaa, sillä käynnistysvaiheessa työtä tehdään kelloon katsomatta. Lisäksi Suomen kesät ovat oikukkaita ja saattavat alkaa eri vuosina eri aikaan, mikä on syytä huomioida.

”Sesonkiyrittäminen on kova laji. Kesäsesonki kestää kolme kuukautta, ja sinä aikana on tehtävä koko vuoden liikevaihto. Saranoiden pitää käydä niin, että ne pitää vaihtaa syksyllä”, Tommi Leppälä sanoo.

Pariskunta muistuttaa, että kesäkahvilan pyörittäminen on intohimotyö, jossa ei työtunteja lasketa. Harva myöskään rikastuu kahvilabisneksessä. Kahvilayrittäjällä pitääkin olla hyvä stressinsietokyky ja valmiutta työskennellä silloin, kun muut ovat vapaalla. Kyse on pikemminkin elämäntavasta kuin työstä.

”Kesällä kaikki haluavat olla vapaalla ja nauttia lämmöstä. Kahvilayrittäjän täytyy kuitenkin olla valmis tekemään ihan hirveästi töitä myös sunnuntaisin ja silloin, kun muut ihmiset ovat vapaalla”, Pia Leppälä sanoo.

6. Miten hurmaan asiakkaani?

Ensivaikutelma on tärkeä, joten asiakkaan on saatava kahvilasta ja sen asiakaspalvelusta myönteinen mielikuva välittömästi.

Sama koskee tuotevalikoimaa. Tommi Leppälän mukaan etenkään kahvin laadulla ei sovi leikkiä, mutta myös muiden tuotteiden on oltava priimaa.

”Kaikkien myymiesi tuotteiden pitää olla sellaisia, että tykkäät niistä itse. Lisäksi tuotteiden pitää tarjota sellainen elämys, jota kotoa tai kaupasta ei voi saada. Jos kaupan hyllystä saa kolmioleivän, joka on samanlainen kuin kahvilassasi, olet väärällä alalla.”

7. Mikä on paras tapa hankkia kahvilan tuotteet?

Tutut yhteistyökumppanit ovat menestyksen avain. Valio ja Valio Aimo® tukku ovat olleet jo vuosia pariskunnan kahvilabisneksen yhteistyökumppaneita. Yhteistyö sujuu hyvin, ja Tommi Leppälä kehuu etenkin tukun toimitus- ja tuotevarmuutta. Toimitusaikoihin pitää voida luottaa, sillä jos tavarat tulevat väärään aikaan, paikalla ei välttämättä ole henkilökuntaa purkamassa kuormaa.

Tommi Leppälä kiittelee myös Valio Aimo tukun henkilökohtaista asiakaspalvelua.

”Meillä on ollut vuosia Tomi Vepsä yhteistyökontaktina, ja jos on ongelmia, voimme soittaa suoraan hänelle. Jos et tunne tavarantoimittajaa etunimeltä, hän on liian kaukana sinusta.”

Pia Leppälän mukaan aloittelevan kahvilayrittäjän kannattaa aluksi hyödyntää pikatukkuja, joissa voi kätevästi tutustua tuotteisiin. Kun suosikkituotteet ovat selvillä, voi siirtyä toimitustukun asiakkaaksi, jolloin tukussa käymiseen ei kulu aikaa, vaan tilaukset voi hoitaa tietokoneelta. Näin aikaa säästyy yrittämiseen.

”Jos pystyt ostamaan aikaa muilta, tee se!” Tommi Leppälä lisää.

Teksti Teemu Leminen, kuvat Essi Lyytikäinen ja Café Compass