Ikääntyneiden vajaaravitsemus

Ikääntyneiden ruokavaliossa on tärkeää huolehtia riittävästä energian, proteiinin ja muiden ravintoaineiden saannista, vaikka ruokahalu heikkenisikin. Jo muutaman kilon tahattomaan painonputoamiseen tulee suhtautua vakavuudella. Ikääntyneen aliravitsemustila vaikuttaa yleiseen hyvinvointiin, tulehdusalttiuteen, lihaskuntoon ja sairauksista toipumiseen. 

Painon putoamiseen reagoitava

Ikääntyminen, sairaudet ja lääkitykset voivat heikentää ruokahalua. Myös haju- ja makuaistissa tapahtuu muutoksia, eikä ruoka välttämättä maistukaan enää yhtä hyvin. Ikääntyneen sopiva painoindeksi (BMI) on 25-30 kg/m2, joka on suositeltua normaalipainoa hiukan korkeampi. Tahaton painonputoaminen on aina hälyttävä merkki, johon tulee reagoida heti. Jos ruoka ei maistu ja paino vain putoaa, on omaisten tai hoitohenkilökunnan tehtävä tarvittavia muutoksia ruokavalioon.

Tunnista vajaaravitsemus ja aliravitsemustila

Ikääntyneen vajaaravitsemuksen ja aliravitsemustilan tunnistaminen on tärkeää, jotta ravitsemustilan heikkenemiseen pystytään puuttumaan riittävän aikaisessa vaiheessa. On tärkeää muistaa, että vajaaravitsemus ei näy aina päällepäin. Ylipainoinenkin voi kärsiä proteiinialiravitsemuksesta ja sen aiheuttamasta lihaskadosta.

Ravitsemustilan arviointiin on nopeita työkaluja, joita omaiset ja hoitohenkilökunta voivat käyttää ikääntyneen ravitsemustilan arviointiin ja seurantaan. Tutustu tarkemmin ikääntyneen ravitsemustilan arviointiin

Tutkimuksessa havaittu todellinen riski aliravitsemukseen

Helsingin alueen palvelutaloasukkaiden (n=375, keski-ikä 83 v.) keskuudessa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että suuri osa ikääntyneistä oli aliravitsemustilassa tai riskissä joutua siihen. Tutkimuksessa ravitsemustila arvioitiin MNA-testillä (Mini Nutritional Assessment) ja ravintoaineiden saanti ruokapäiväkirjasta. 

Tutkimuksessa havaittiin, että:

- Vain 14 %:lla ravitsemustila oli hyvä. Riski aliravitsemustilaan oli 65 prosentilla ja 21 prosentilla oli jo aliravitsemustila.

- Lähes puolet tutkituista sai energiaa alle suosituksen (1570 kcal/pvä) ja 13 %:lla energiansaanti oli alle 1200 kcal/pvä.

- 47 % tutkituista sai proteiinia alle 60 g päivässä ja 11 %:lla proteiininsaanti oli alle 40 g päivässä.

- 45 % sai D-vitamiinia alle suositellun 10 µg/pvä, vaikka saannissa huomioitiin ruoka sekä D-vitamiinivalmisteet.

- 98 %:lla kuidun saanti oli alle suositellun.

Lähde:

Vikstedt T, Suominen MH, Joki A, Muurinen S, Soini H, Pitkälä KH. Nutritional status, energy, protein, and micronutrient intake of older service house residents. Journal of the American Medical Directors Asscociation. 2011 May;12(4):302-7.

Apua ravinnonsaantiin

Kun ruoka ei maistu, tärkeintä on turvata riittävä energian ja proteiinin saanti. Ateriat kannattaa nauttia säännöllisin väliajoin eli noin 3 tunnin välein. Näin annoskoko ei ole liian suuri, vaikka ruokahalu olisikin heikentynyt. Jos koko ateria ei maistu, kannattaa siitä syödä ainakin proteiinia sisältävä osa eli liha, kana, kala tai juusto ja nauttia ruokajuomana lasillinen maitoa tai piimää. Ruokailun onnistumiseksi on tärkeää kiinnittää huomioita suun kuntoon ja nielemiskykyyn, ja tarvittaessa tarjota ruoka rakennemuunnellussa muodossa.

Lue lisää proteiinin tärkeydestä ikääntyneen ruokavaliossa >>  

Lue lisää ikääntyneiden erityisruokavalioista >> 

Ravinnonsaanti todennäköisesti kasvaa:

- Kun tarjotaan useita pieniä aterioita vuorokauden aikana.

- Yöpaasto ei veny liian pitkäksi (ei yli 11 tuntia).

- Saatavilla on välipaloja ja yöpalaa.

Akuutissa tilanteessa energiansaantia voidaan parantaa valitsemalla ruoanvalmistukseen ja välipaloille täyteläisemmät tuotevaihtoehdot. Ruokiin voidaan lisätä makua ja energiaa esimerkiksi kerman ja sokerin muodossa. Tällöin kannattaa välttää kevyttuotteita ja suosia paljon proteiinia sisältäviä tuotteita niin pääaterioilla kuin välipaloillakin. Valmisruoat, puolivalmisteet ja kotihoidon tarjoamat palvelut tuovat helpotusta ruoanvalmistukseen, jos ikääntyneen oma jaksaminen ei riitä. Mikäli tällaista ruokavaliota joudutaan noudattamaan pidemmän aikaa, on hyvä huolehtia suositusten mukaisista valinnoista.

 

Ikääntyneiden nestetasapaino

Janontunne heikkenee ikääntyessä, joten riittävästä nesteensaannista on pidettävä erityistä huolta. Sopiva nesteen määrä on 5–8 lasillista päivässä. Ikääntyneellä on kehossaan vähemmän nestettä, joten nestevajaus on vakavampi tila kuin nuorilla ja voi johtaa jopa verenpaineen laskuun sekä kaatumiseen.

Ruokajuomana kannattaa suosia maitoa tai piimää, jolloin ruokavalioon saadaan nesteen lisäksi hyvälaatuista proteiinia. Maitoa ja maitotuotteita on hyvä nauttia 5-6 dl päivittäin. Kahvia ja teetä voi nauttia kohtuudella, kunhan niillä ei korvata aterioita tai välipaloja.

Erilaiset juomat toimivat myös hyvinä ravintoaineiden ja energian lähteinä. Janojuomaksi voi veden lisäksi valita erilaisia energiaa ja ravintoaineita sisältäviä juomia, kuten maitoa, piimää ja täysmehuja. Kokeilla kannattaa myös sokeroituja mehukeittoja, pirtelöitä ja pikkulasten vellejä.

MUISTILISTA:

Kun ruoka ei maistu ja paino putoaa

- Tärkeintä on turvata riittävä energian ja proteiinin saanti.

- Pieneen tilavuuteen mahdollisimman paljon ravintoaineita.

- Ruokailu mieluiten noin 3 tunnin välein ja pieni annoskoko.

- Tärkeää miettiä, mitä valitaan lautaselle, jos tiedetään, ettei ikääntynyt syö kaikkea

- Ruoka kannattaa maustaa mieleiseksi: lisätään ruokaan mausteita, kermaa, suolaa tai sokeria maun mukaan.

- Vältä kevyttuotteita ja suosi paljon proteiinia sisältäviä raaka-aineita kaikilla pääaterioilla ja välipaloilla.