Lasten ruoka-allergiat

Allergiaruokavalioita ja muita erityisruokavalioita noudatetaan nykyisin entistä enemmän.  Tutkimusten mukaan ruoka-allergioiden määrä ei ole lisääntynyt. Jos erityisruokavalio katsotaan tarpeelliseksi, tulee sitä noudattavan lapsen ruokavalion monipuolisuus ja ravitsemuksellinen riittävyys arvioida yhdessä lapsen vanhempien kanssa neuvolassa tai lääkärin vastaanotolla. Lapsen ruokavaliota ei tulisi koskaan turhaan rajoittaa.

Yleistä ruoka-allergioista

Ruoka-aineallergialla tarkoitetaan elimistön puolustusjärjestelmän ei-toivottua reaktiota yhtä tai useampaa ruoka-ainetta kohtaan. Allergisessa reaktiossa elimistö alkaa tuottaa vasta-aineita kyseistä ruoka-ainetta kohtaan.  Silloin, kun tietty ruoka aiheuttaa toistuvasti oireita, mutta elimistö ei tuota vasta-aineita kuten allergiassa, puhutaan yliherkkyydestä. Vaikka ruoka-allergiaepäilyjä esiintyy runsaasti, on ruoka-allergioiden tutkimuksin varmistettu esiintyvyys lapsilla noin 3–9 %, vaihdellen iän mukaan (Lähde: Ruoka-allergia (Lapset): Käypä hoito -suositus, 2015).

Ruoka-allergioiden ehkäisy

Ruoka-allergioiden ennaltaehkäisemiseksi lapsen ruokavaliota ei tule turhaan rajoittaa. Nykytiedon mukaan lapsen tutustuessa lisäruokiin voidaan uusia ruoka-aineita maistella alusta alkaen monipuolisesti. Lihaa, kalaa, kanaa, kananmunaa ja viljoja voi maistattaa lapselle 5 kuukauden iästä alkaen. Uusiin ruoka-aineisiin totuttelu saattaa joskus aiheuttaa yliherkkyys- tai allergiaoireita. Minkään ruoka-aineen, edes niin sanotusti yleisesti allergisoivien ruoka-aineiden kuten kananmunan, maistelun lykkäämisen ei katsota vähentävän allergian ilmaantumista edes riskiryhmään kuuluvilla. Jos rintamaito ei riitä imeväisikäisille käytetään tavanomaisesti tavallista lehmänmaitopohjaista korviketta. Osittain tai pitkälle pilkottujen korvikkeiden käyttö ei ennaltaehkäise ruoka-allergiaa.

Äidin raskauden tai imetyksen aikaisilla ruokavaliorajoituksilla ei ole osoitettu olevan hyötyä ruoka-allergioiden ehkäisyssä. Vaikka perheessä olisi todettu ruoka-allergiaa, ei muiden perheenjäsenten tule varatoimenpiteenä rajoittaa ruokavaliotaan allergiariskin pelossa.

THL: Terveen lapsen allergian ehkäisy 

Oireet

Ruoka-allergiaoireet alkavat useimmiten muutamien päivien tai viikkojen kuluessa uuden ruoka-aineen lisäämisestä ruokavalioon. Harvoissa tapauksissa oireita voi ilmaantua myös jo ensimmäisellä syöttökerralla.

Tavallisimpia allergisoivia ruoka-aineita ovat maito ja muna. Maitoallergian esiintyvyys alle kolmivuotiailla lapsilla on noin 2–3 % ja muna-allergian noin 1–2 %.

Lue tarkemmin maitoallergiasta ›

Lapsilla tavallisia allergiaoireita ovat ihottuma, nuha, yskä, astma, oksentelu ja ripuli. Pieni punoitus ja näppylät suun ympärillä tietyn ruoka-aineen nauttimisen jälkeen viittaavat yleensä yliherkkyyteen, joka usein häviää lapsen kasvaessa. Useimmilla lapsille myös ruoka-aineisiin liittyvät allergiaoireet vähentyvät tai voivat loppua kokonaan iän myötä. Ruoka-aineen aiheuttamiin allergiaoireisiin vaikuttavat myös muun muassa ruoka-aineen kasvu- ja säilytysolosuhteet. Esimerkiksi omena ja porkkana saattavat aiheuttaa allergiaoireita raakana syötäessä, mutta kypsennettyinä saattavat sopia ruokavalioon.

Ruokavaliohoito

Lasten ruoka-allergioita käsittelevä Käypä hoito -suositus korostaa lievien ja vaikeiden allergioiden erottamisen tärkeyttä. Vaikeissa tapauksissa hoitona on ruoka-aineen välttäminen. Lievissä allergioissa ruoka-ainetta voi kuitenkin käyttää oireiden sallimissa määrissä tai tarvittaessa ruoka-ainetta voi välttää määräaikaisesti. Tutkimuksissa on todettu lievien allergioiden menevän nopeammin ohi, kun lasta altistetaan allergeeneille. Yleisesti allergiat väistyvät pikkulapsilla 3-4 vuoden iässä. Jos lapsen tuntemukset allergeenistä ovat hyvin voimakkaat, voi kuitenkin paikallaan olla määräaikainen välttäminen.

Mikäli ruokavaliota täytyy rajoittaa vaikeiden diagnosoitujen allergioiden takia, tulee vältettyjen ruokien tilalle pyrkiä löytämään korvaavat vaihtoehdot. Jos lapsella aloitetaan pitkäkestoinen ja monia ruoka-aineita rajoittava välttämisruokavalio, tulee hänen päästä ravitsemusterapeutin vastaanotolle. Lapsen ruoka-allergian hoidossa on erityisen tärkeää huolehtia riittävästä ravinnon saannista. 6 kk-1 vuoden välein tehtävä välttämis-altistuskoe varmistaa ettei ruoka-aineita rajoiteta turhan takia. Maito-, vilja- ja kananmuna-allergiat häviävät suurella osalla lapsista ennen kouluikää.

Lasten päivähoitoon on laadittu allergisen lapsen hoito-ohjeet, jotka pohjautuvat Kansalliseen allergiaohjelmaan 2008-2018. Ohjeisiin voi tutustua Kunnat.net-sivulla >>

Käypä hoito -suositus lasten ruoka-allergioista päivitetty: Välttämisruokavalio sopii erityisesti vaikeisiin allergioihin, lievissä tapauksissa ruoka-ainetta voi kokeilla pieniä määriä >

Lisätietoa lasten ruoka-allergioista voit lukea Käypä hoito -suosituksesta Ruoka-allergia (lapset) 2015 ›

Vilja-allergia

Vilja-allergiassa oireita aiheuttaa viljan proteiini. Tavallisimmat allergisoivat viljat ovat vehnä, ruis ja ohra. Kaura aiheuttaa oireita harvemmin. Vilja-allergia todetaan yleensä imeväisiässä ja se useimmiten paranee leikki-iässä.

Allergia todetaan lääkärin antamien ohjeiden mukaan kokeilemalla ruokavaliossa uudelleen allergiaa aiheuttanutta viljaa. Kokeiluissa sopimattomiksi havaitut viljat korvataan sellaisilla vaihtoehdoilla, jotka eivät aiheuta oireita. Tällaisia ovat useimmiten riisi, maissi, tattari ja hirssi.

Ruokavaliossa tulee käyttää lapselle sopivia viljoja monipuolisesti pääaterioilla ja välipaloilla riittävän ravintoaineiden saannin turvaamiseksi. Täysjyvävalmisteita suositaan mahdollisuuksien mukaan. Alle 1-vuotiaille tarjotaan puuroa pari kertaa päivässä. Vanhemmille lapsille sopivat viljatuotteiksi puurojen ohella myös leivät. Välipaloilla voi tarjota toisinaan myös esimerkiksi sopivista viljoista valmistettuja muroja ja myslejä. Riisit ja erityismakaronit käyvät aterioilla lisäkkeiksi ja ruuanvalmistukseen.

Viljat pakkausmerkinnöissä

Vehnän, rukiin, ohran tai kauran käytöstä on ilmoitettava pakkausmerkinnöissä. Pakkausselosteessa ilmoitettu tärkkelys, hydrolysoitu tärkkelys (tärkkelyssiirappi, maltodekstriini) ja muunnettu eli modifioitu tärkkelys voivat olla peräisin viljasta. Hydrolysoitujen ja muunnettujen tärkkelysten viljaproteiinipitoisuus on kuitenkin erittäin pieni eikä niiden ei tiedetä aiheuttavan allergiaa.

Esimerkkejä elintarvikkeista ja ruoista, jotka yleisesti sisältävät vehnää, ruista, ohraa tai kauraa:

• Tavalliset leivät ja leivonnaiset, puurot, vellit, pikkulasten puuro- ja vellijauheet

• Murot, myslit, talkkunajauhot, mämmi

• Makaroni, spagetti, lasagne, kaura- ja ruismakaronit

• Ruoat, jotka sisältävät jauhoja tai hiutaleita, esim. lihapyörykät, murekkeet ja leivitetyt leikkeet, ryynimakkara

• Kastikkeet ja keitot, jotka on suurustettu vehnäjauhoilla tai ohratärkkelyksellä

• Lakritsi sekä sellaiset makeiset, suklaa ja maitotuotteet, jotka sisältävät esim. vohvelia, keksiä tai hiutaleita

• Kotikalja, kaurajuoma, kaurajogurtti sekä vehnäkuitua sisältävät mehut

• Vehnää sisältävät sinapit ja maustekastikkeet, kuten soijakastike

Lue lisää lasten ruoka-allergioista Käypä hoito -suosituksesta 2015 ›


Vastaa kyselyyn!

Auta meitä kehittämään Valio Ammattilaiset -verkkopalvelua vastaamalla lyhyeen (max 3 minuuttia) kyselyyn. Vastauksesi on tärkeä. Kiitos ajastasi jo etukäteen!

Osallistu Ei kiitos