Maahanmuuttajien ravitsemus

Maahanmuuttajilla esiintyy toisinaan ravitsemusongelmia, joista osa liittyy sopeutumiseen, sekä ympäristön ja ruokavalion muutoksiin. Tyypillisimmät maahanmuuttajien ravitsemukselliset haasteet liittyvät D-vitamiinin riittämättömään saantiin, laktoosi-intoleranssin aiheuttamiin oireisiin ja uskonnon ruokasääntöihin.

Uskonnot ja ruokavalio

Uskonnot ja vakaumukset vaikuttavat elintarvikevalintoihin, jotka on tärkeä huomioida valmistaessa ruokaa. Monilla uskonnoilla on omia tapoja jakaa ruokaa sallittujen ja kiellettyjen suhteen.

Islam ja ruokasäännöt

Koraani kieltää syömästä sianlihaa, verta sekä lihaa, jota ei ole teurastettu islamilaisen sääntöjen mukaisesti. Tärkeää on huomioida myös sianliha ainesosana elintarvikkeissa tai esim. porsasperäisen liivatteen käyttö tuotteissa. Alkoholin nauttiminen on islamin uskossa kielletty.

Porsasperäistä liivatetta sisältävät Valion tuotteet >>

Sianlihaa sisältävät Valion tuotteet >>

Eläinperäistä lisäainetta (kaikki eläinperäiset lisäaineet) sisältävät Valion tuotteet >>

Juutalaisuus ja ruokavalio

Juutalaisten sallituista eli puhtaaksi katsotuista ruoista käytetään nimitystä "kosher". Juutalaisten ruokia koskevia säädöksiä on eniten eläinkunnan tuotteista, erityisesti lihasta. Kosher-lihassa ei saa olla verta ja yleensäkin veriruoat ovat kiellettyjä.

 Ruokalajit, joissa on yhdistettynä sekä liha- että maitotuotteita, ovat kiellettyjä. Myös liha- ja maitoruokien syöntijärjestys on määrätty. Liharuoan syömisen jälkeen tulee odottaa periaatteessa 3-6 tuntia, ennen kuin saa syödä maitoruokia. Sen sijaan maitoruokien jälkeen voi pienen tauon jälkeen syödä liharuokia, jos ennen sitä syö jotain neutraalia, kuten kasviksia, hedelmiä, tiettyjä kaloja, leipää tai kananmunaa.

Laktoosi-intoleranssi

Maailman väestöstä noin 70 % on laktoosi-intolerantteja. Maidon laktoosia pilkkovan laktaasientsyymin puute on noin 17 prosentilla Suomen väestöstä. Amerikassa valkoihoisista 15 % on laktoosi-intolerantteja, mutta tummaihoisista 80 %. Afrikassa laktaasientsyymin puutetta esiintyy noin 70-90 prosentilla väestöstä, ja tietyissä osissa Aasiaa jopa yli 90 prosentilla. Näin ollen suurella osalla maahanmuuttajista on todennäköisesti ongelmia laktoosinsiedon kanssa.

Tuoreen maidon juominen ei Pohjoismaiden ulkopuolella ole kovin yleistä. Suomessa maitotuotteilla on suuri ravitsemuksellinen merkitys. Täällä laktoosittomien tuotteiden valikoima onkin erityisen runsas, jolloin maitotuotteiden käyttöä voi lisätä huoletta ilman vatsavaivoja. Laktoosiongelmista kärsivien kannattaa tutustua Valion vähälaktoosisiin HYLA® tuotteisiin, Valio Eila™ Laktoositon tuotteisiin sekä Valion muihin laktoosittomiin tuotteisiin.

D-vitamiini

D-vitamiinia muodostuu iholla auringon UV-säteilyn myötä. Tummaihoisilla D-vitamiinin muodostuminen iholla on heikompaa kuin vaaleaihoisilla, koska ihossa oleva melaniinipigmentti vähentää D-vitamiinin tuotantoa. Myös peittävä pukeutuminen estää D-vitamiinin muodostumista iholla. Lisäksi maahanmuuttajataustaisilla D-vitamiinia sisältävien elintarvikkeiden, kuten kalan, ja D-vitamiinilla täydennettyjen maitotuotteiden ja margariinien käyttö saattaa olla vähäistä. Tummaihoisten tulisikin kiinnittää huomiota D-vitamiinin riittävään saantiin Suomessa ympäri vuoden.

Matalan D-vitamiinipitoisuuden (< 50 nmol/l) yleisyys sukupuolittain (%)

Suomessa auringonvalo ei välttämättä kesäkuukausinakaan riitä turvaamaan D-vitamiinin riittävää saantia. Tummaihoisilla ihon oma D-vitamiinintuotanto on Suomen leveysasteilla vielä vähäisempää. D-vitamiinin saannin turvaamiseksi kalaa kannattaa nauttia pari kertaa viikossa, D-vitaminoituja maitotuotteita ja ravintorasvoja päivittäin. Suomessa maitotuotteet ovat tärkein D-vitamiinin lähde.

D-vitamiinin saantisuositus lapsille, nuorille ja aikuisille on 10 µg/vrk. Lapsille ja nuorille, hunnutetuille naisille, raskaana oleville sekä imettäville äideille suositellaan saannin varmistamiseksi D-vitamiinilisää (7,5-10 ug/vrk) ympäri vuoden.

Maahanmuuttajien ravitsemuksen erityistilanteita

Stressaavan elämäntilanteen ja ruokavaliomuutosten takia maahanmuuttajilla saattaa esiintyä erilaisia vatsavaivoja (Partanen 2007). Esimerkiksi vähäkuituiseksi muuttuva ruokavalio saattaa aiheuttaa ummetusta, jota helpottavat kuidun saannin sekä veden juomisen lisääminen.

Lapsilla uuteen maahan totutteluun saattaa liittyä ruokahaluttomuutta muun muassa oudon ympäristön ja tuntemattomien ruokien takia. Nopea kotoutuminen, säännöllinen ateriarytmi, ulkoilu, sekä makeiden naposteltavien välttäminen auttavat ruokahalun palauttamisessa.

Hiljattain maahan muuttaneilla saattaa myös esiintyä raudanpuuteanemiaa, jos raudan saanti ruokavaliosta on ollut vähäistä tai suolistoloiset ovat vaivanneet. Lihan ja kalan, täysjyväviljan ja palkokasvien käyttö parantavat raudan saantia.

Lähteet:

Partanen R. Maahanmuuttajien ruokavaliot ja ravitsemus. Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry. Dieettimedia Oy 2007.

Castaneda ym. Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi - Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. THL 2012 (http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-739-4)


Vastaa kyselyyn!

Auta meitä kehittämään Valio Ammattilaiset -verkkopalvelua vastaamalla lyhyeen (max 3 minuuttia) kyselyyn. Vastauksesi on tärkeä. Kiitos ajastasi jo etukäteen!

Osallistu Ei kiitos