Maidon käsittely herättää kysymyksiä

Maitotilalla lypsetty ns. raakamaito kerätään tilalla tankkeihin, jossa se maito jäähdytetään. Maitoauto kerää maidon joka toinen päivä ja kuljettaa sen meijeriin. Meijerissä varmistetaan näyttein että maitoerä täyttää sille asetetut terveys- sekä laatuvaatimukset. Vastaanotettu raakamaito jäähdytetään ja siirretään odottamaan separointia, vakiointia, lämpökäsittelyä ja mahdollista homogenointia.

Miksi maito on valkoista?

Vaikka maito on valkoista, on siitä suurin osa vettä. Maidon läpinäkymättömyys ja valkoisuus johtuu sen sisältämistä aineosista: rasvasta, proteiineista ja kivennäisaineista. Maidon hiukkaset kuten pienenpienet rasvapallot heijastavat maitoon osuvat valonsäteet, mikä saa maidon näyttämään valkoiselta. Kun maidon rasva poistetaan, maito taittaa valoa eri tavalla – maito muuttuu hiukan läpinäkyvämmäksi ja saa sinertävän vivahteen, mutta on edelleen luontaisesti valkoista.

Rasvatonta tai mitään muutakaan maitoa ei värjätä valkoiseksi. Lisäaineasetuksen (EY 1333/2008) mukaan maustamattomiin pastöroituihin tai iskukuumennettuihin maitoihin ei saa lisätä väriaineita eikä mitään muitakaan lisäaineita. 

Mitä maidolle tehdään ennen sen pakkaamista tölkkeihin?

Jäähdytetty raakamaito kerätään maitoautolla tiloilta kahden päivän välein. Maito kuljetetaan jäähdytettynä meijeriin, jossa maito puretaan jäähdytettyyn vastaanottotankkiin, jossa siitä otetaan tarvittavat laatua mittaavat näytteet.

Raakamaito pumpataan seuraavaksi maidon meijerikäsittelyn alkuosaan, jossa rasvaisesta maidosta erotetaan rasva separaattorilla. Separoinnissa noin 50-asteiseksi lämmitetystä raakamaidosta ”lingotaan” erilleen rasvainen kerma sekä kuorittu (rasvaton) maito. Separaattorista siis tulee ulos erillisinä virtoina rasvatonta maitoa ja kermaa. Separoinnin jälkeen vakioinnin avulla maidon rasvapitoisuus säädetään halutulle tasolle sekoittamalla rasvatonta kuorittua maitoa ja kermaa oikeassa suhteessa toisiinsa.

Vakioitu maito johdetaan homogenisaattorin läpi, jossa maito ”puristetaan” nopeasti ja paineella pienten reikien läpi, jolloin rasvapallosten koko pienenee eikä rasva enää nouse kerrokseksi maidon pinnalle. Myös rasvaton maito homogenoidaan, jotta siihen lisätty rypsiöljyyn liuotettu D-vitamiini saadaan jakautumaan tasaisesti koko maitoerään. Seuraavaksi maito pastöroidaan (lämmitetään vähintään 72 °C:een 15 sekunniksi), jäähdytetään pakkauslämpötilaan (noin +2..4 °C) ja pakataan hygieenisesti haluttuun pakkaukseen.

Luomumaidon käsittely on samanlainen, lukuun ottamatta homogenointia. Luomumaito käsitellään meijerissä aina ensimmäisenä linjaston pesujen jälkeen, jotta se ei sekoitu tavalliseen maitoon.

Maitoa ei värjätä eikä sitä laimenneta missään valmistusvaiheessa.

Lue tarkemmin maidon käsittelystä >>

Vaikuttavatko pastörointi tai homogenointi maidon ravintoaineisiin?

Homogenointi on mekaaninen käsittely, joka ei muuta maidon kemiallista koostumusta eikä ravintoarvoa; rasvapallosten pinta-ala kasvaa ja samalla enemmän proteiinia on sitoutuneena rasvan pinnalle. Homogenoinnilla ei ole vaikutusta laktoosiin eikä laktoosi-intoleranssin oireisiin.

Pastörointi on lämpökäsittely, joka ei vaikuta maidon laktoosiin, laktoosi-intoleranssiin, eikä merkittävästi maidon ravintoarvoon. Ruoanvalmistuksessa maitoa kuumennetaan pidemmän aikaa ja korkeammissa lämpötiloissa kuin pastöroinnissa.

Muuttaako käsittely maidon terveysvaikutuksia?

Suositus maitovalmisteiden päivittäisestä käytöstä perustuu uusimpien tutkimusyhteenvetojen osoittamiin terveyshyötyihin. Suositusten mukainen maitovalmisteiden päivittäinen käyttö suojaa monilta sairauksilta tai on terveyden kannalta neutraalia.

Lue lisää maidon hyödyistä terveydelle >>

 Aiheuttaako maidon käsittely vatsaoireita?

Tavallinen pastöroitu ja homogenoitu maito on aiheuttanut tutkimuksissa saman verran oireita kuin luonnonmukaisesti tuotettu käsittelemätön maito. Osa kuluttajista kokee sietävänsä paremmin homogenoimattomia maitovalmisteita. Maitovalikoimista löytyy myös homogenoimattomia luomumaitoja.

Tutustu tarkemmin aiheeseen >>

Miten raakamaito eroaa kaupassa myytävistä perusmaidoista?

Raakamaito on käsittelemätöntä maitoa. Raakamaidossa rasva- ja ravintopitoisuus vaihtelee lehmärodun ja vuodenajan mukaan. Raakamaito sisältää luonnostaan D-vitamiinia alle 0,1 µg/dl eikä sitä D-vitaminoida. Suomalainen raakamaito on erittäin puhdasta, mutta se sisältää silti aina bakteereita, jotka joutuvat maitoon lypsyn ja maidonkäsittelyn yhteydessä erilaisilta pinnoilta ja navettaympäristöstä. Raakamaidossa on myös hyviä bakteereita mm. maitohappobakteereita, joista osa tuhoutuu pastöroinnissa. 

Kaupassa myytävät perusmaidot ovat homogenoituja ja pastöroituja ja ne sisältävät D-vitamiinitäydennyksen 1,0 µg/dl. Pastörointi on erittäin lievä lämpökäsittely, joka tuhoaa maidosta terveydelle haitalliset bakteerit. Hapanmaitotuotteet sisältävät hyviä maitohappobakteereita. Joihinkin maitotuotteisiin on erikseen lisätty terveydelle hyödyllisiä maitohappobakteereja, ns. probiootteja.   

Lue lisää raakamaidosta ja sen turvallisuudesta >>