Maidon proteiini

Maitoproteiinit ovat ravitsemuksellisesti erittäin korkealaatuisia proteiineja, sillä ne sisältävät runsaasti kaikkia elimistön tarvitsemia välttämättömiä aminohappoja. Maitoproteiini imeytyy hyvin ja se käytetään tehokkaasti hyväksi elimistössä. Maitovalmisteiden monipuolinen käyttö eri aterioilla takaa tasaisen ja riittävän proteiinin saannin päivän aikana. Proteiinin ohella maitovalmisteet ovat ruokavaliossamme tärkeitä useiden vitamiinien ja kivennäisaineiden lähteinä

Maitoproteiini on laadultaan parasta

Perinteisesti eri proteiinilähteiden laatua on vertailtu huomioimalla imeytymistehokkuus sekä aminohappokoostumus suhteessa ihmisen tarpeisiin. Näitä ominaisuuksia mittaavana arvona käytetään ns. PDCAAS-arvoa (protein digestability corrected amino acid score). Tällä luokittelulla maitoproteiini ja kananmunan proteiini ovat laadultaan parhaita proteiininlähteitä (PDCAAS-arvo 1,0).

YK:n elintarvike ja maatalousorganisaatio FAO on kuitenkin korvaamassa PDCAAS-asteikkoa DIAAS-asteikolla (digestible indispensable amino acid score). PDCAAS-arvot usein liioittelevat imeytyneiden aminohappojen määrää, koska se ei ota huomioon aminohappojen erilaista imeytymistehokkuutta ohutsuolessa yhtä hyvin kuin DIAAS-arvo. DIAAS-arvoa käyttämällä voidaan siis paremmin erotella eri proteiinin lähteet sen perusteella, kuinka ne tarjoavat aminohappoja elimistön käytettäväksi. Maitoproteiinin DIAAS-arvo on 1,22, kun taas esimerkiksi soijalla se on 1,0, herneillä 0,64 ja vehnällä 0,40.

Eri proteiininlähteiden arvoja mitattuna DIAAS- ja PDCAAS-menetelmillä

Tutustu maito palautusjuomana artikkeliin tästä

Maidon proteiinit: hera & kaseiini

Maito sisältää luontaisesti proteiinia 3,3 g/100 g. Tuoreiden maitotuotteiden proteiineista noin 80 % on kaseiinia ja noin 20 % heraproteiinia. Juuston ja rahkan proteiiniosa on pääasiallisesti kaseiinia, koska niiden valmistuksessa hera erotetaan joko juoksetteella tai hapatteella.

Heraproteiinit eivät sakkaudu mahan happamissa olosuhteissa ja siksi sen sisältämät aminohapot imeytyvät nopeammin verenkiertoon kuin kaseiinista pilkottavat aminohapot. Hera on siis kaseiinia ”nopeavaikutteisempi” proteiini, kun taas kaseiinin vaikutus on hitaampi ja pitkäaikaisempi.

Herassa välttämättömien aminohappojen osuus kaikista aminohapoista on 56 % ja kaseiinissa 49 %. Vertailun vuoksi elimistön proteiineissa keskimäärin välttämättömien aminohappojen osuus on 42 %. Heraproteiini sisältää lisäksi runsaasti haaraketjuisia aminohappoja kuten leusiinia, isoleusiinia ja valiinia, joiden on todettu liittyvän mm. lihaskasvuun ja lihasvaurioiden korjaamiseen.

 

Euroopan komissio on hyväksynyt proteiinille seuraavat terveysväitteet: proteiini edistää lihasmassan säilymistä ja kasvua sekä proteiini edistää luuston pysymistä normaalina. Komissio ei ole hyväksynyt erikseen heraproteiinille tai kaseiinille terveysväitteitä. 

Lähteet:

1. Dietary protein quality evaluation in human nutrition. Report of an FAO Expert Consultation [Internet]. Foos and Agriculture Organization of the United Nations; 2013. Available from: http://www.fao.org/ag/humannutrition/35978-02317b979a686a57aa4593304ffc17f06.pdf

2. Shimomura Y, Yamamoto Y, Bajotto G, Sato J, Murakami T, Shimomura N, et al. Nutraceutical effects of branched-chain amino acids on skeletal muscle. J Nutr. 2006 Feb;136(2):529S–532S.

3. Kerksick CM, Rasmussen CJ, Lancaster SL, Magu B, Smith P, Melton C, et al. The effects of protein and amino acid supplementation on performance and training adaptations during ten weeks of resistance training. J Strength Cond Res Natl Strength Cond Assoc. 2006 Aug;20(3):643–53. 


Vastaa kyselyyn!

Auta meitä kehittämään Valio Ammattilaiset -verkkopalvelua vastaamalla lyhyeen (max 3 minuuttia) kyselyyn. Vastauksesi on tärkeä. Kiitos ajastasi jo etukäteen!

Osallistu Ei kiitos