Aiheuttaako maito erilaisia oireita?

Maito ja maitotuotteet muodostavat olennaisen osan suomalaisten päivittäistä ruokavaliota. Monipuolisesti eri ravintoaineita sisältävä maito osallistuu kehon hyvinvoinnin ylläpitoon monin eri tavoin.
Keräsimme yhteen maitoon liittyviä erilaisia kysymyksiä, joita on esitetty maidon terveellisyyteen liittyen.

Aiheuttaako maidon käyttö limaisuutta?

Maidon on esitetty lisäävän liman eritystä hengitysteissä, mutta tutkimuksissa tätä väitettä ei ole pystytty todistamaan. Maidon käytön ei ole havaittu lisäävän soijajuomaan nähden liman eritystä henkilöillä, jotka omasta mielestään saavat liman eritysoireita maidosta (Pinnock et al. 1993). Myöskään maidon käyttöä portaittain lisäämällä maito ei aiheuttanut liman eritystä (Pinnock et al. 1990). Tutkijoiden mukaan liman erityksen tunne voisi johtua maidon osasten reagoinnista limakalvon kanssa niin että limakalvon liman rakenne muuttuu sakeammaksi ilman että sen määrä kasvaa.

Aiheuttaako maito elimistössä tulehdustilan?

Maitotuotteiden ei ole todettu tutkimuksissa lisäävän elimistön tulehdustilaa. Maito juomana tai muina maitotaloustuotteina on neutraali tai sillä ei näyttäisi olevan tulehdusvasteisiin oleellista vaikutusta. Runsaasti rasvaa sisältävien maitotaloustuotteiden aiheuttamat tulehdusvasteet saattavat tulla ehkäistyksi, jos samalla aterialla nautitaan tummaa leipää ja hedelmämehua. Elimistön tulehdusvasteeseen vaikuttaa siis ateriakokonaisuus, ei yksittäinen ruoka-aine.  Heraproteiini saattaa vähentää tulehdusta pienentämällä aterian aiheuttamaa sokerivastetta.

Nykytutkimus tunnistaa matala-asteisen tulehduksen. Se tarkoittaa, että elimistössä on jatkuvasti lievä tulehdustila. Se on eri asia kuin bakteerin tai viruksen aiheuttama tartunta tai tulehdus. Elimistössä on menossa ikään kuin tulehdusta välittävien ja estävien välittäjäaineiden kamppailu. Erityisesti rasvakudoksesta erittyy tulehdusta lisääviä välittäjäaineita. Matala-asteinen tulehdus on itsessään oireeton, mutta se on selvästi yhteydessä ainakin ylipainoon ja vaikuttaa tyypin 2 diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja metabolisen oireyhtymän taustalla. Matala-asteinen tulehdus voi nykytietämyksen perusteella aiheutua huonosta ja liiallisesta ravinnosta, tupakoinnista tai stressistä. Suuret ateriat, runsas tyydyttyneen rasvan käyttö, suuri annos punaista tai prosessoitua lihaa, runsas huonolaatuisen hiilihydraatin ja sokerin käyttö sekä vähäinen kasvisten, marjojen, hedelmien käyttö näyttäisi liittyvän matala-asteiseen tulehdukseen.

Aiheuttaako maito aknea?

Tutkimuksien mukaan vakuuttavaa näyttöä aknen yhteydestä maitovalmisteiden säännölliseen käyttöön ei ole (Burris et al. 2013). Lisätutkimuksia tarvitaan, ennen kuin voidaan arvioida, olisiko maitotuotteiden välttämisestä apua aknen hoidossa. Joissakin tutkimuksissa erityisesti rasvattoman maidon käytöllä oli positiivinen yhteys aknen esiintymiseen nuorilla (esim. Di Landro ym. 2012), mutta tutkimuksissa, joissa on havaittu yhteys maidon käytön ja aknen välillä, aknealttius liittyi ylipäätään maidon käyttöön rasvapitoisuudesta riippumatta.

Ravinnon ja aknen välistä yhteyttä selvittävissä tutkimuksissa on osoitettu, että suuri glykeeminen kuorma eli runsaasti nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio altistaa aknelle. Myös runsas tyydyttyneen rasvan ja ”roskaruoan” nauttiminen lisäsivät aknea, kun taas hedelmien sekä kasvisten käyttö vähensi sitä. Tutkimuksissa haasteena lienee paitsi ruoankäyttömenetelmien epätarkkuus, myös aknen vaikeusasteen määrittely. 

Vähentääkö homogenoimattoman maidon käyttö astman ja allergian riskiä?

Tilamaidon mahdollisesta suojavaikutuksesta lapsuusiän allergioita ja astmaa vastaan on tehty viidessä Euroopan maassa toteutettu PARSIFAL tutkimus (N= 14,893, tutkittavat 5-13-v lapsia)(Waser ym. 2007). Tutkimuksen mukaan runsaasti raakamaitoa käyttävillä oli vähemmän allergioita kuin tavallista kaupan maitoa juovilla. Lasten raakamaidon käytöstä saattaisi olla hyötyä myös astman ehkäisyn kannalta (Loss ym. 2011). Tutkijat arvelevat maidon heraproteiinin selittävän maidonkäytön hyödyllisiä vaikutuksia astman esiintyvyyteen. 

Tilamaidon käyttö ja maatilalla asuminen yhdessä saattavat selittää suojan astmaa ja allergiaa vastaan, mutta joissakin tutkimuksissa tilamaidon käytöllä oli hyötyvaikutuksia asuinpaikasta riippumatta.

Pastöroimattoman maidon mahdollinen hyöty allergiasairauksien ehkäisyssä voisi perustua ns. hygieniahypoteesiin. Sen mukaan lapsuuden maatalousympäristö ja vahva yhteys karjaan ja sen jalostamattomiin tuotteisiin, kuten käsittelemättömään maitoon, voisi suojata allergialta ja astmalta. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan julkaistu ainuttakaan tutkimusta, jossa olisi selvitetty maidon homogenoinnin vaikutuksia allergioiden ja astman syntyyn ihmisillä.

Käsittelemätöntä maitoa ei kuitenkaan voida suositella allergian ja astman ehkäisyyn ennen kuin on tarkemmin selvitetty sen vaikutusmekanismit ja varmistettu käytön turvallisuus.

Tarvitseeko laktoosi-intolerantti laktoosittomia tuotteita?

Laktoosi-intoleranssin oireet voivat vaihdella paljonkin laktoosi-intoleranttien välillä sekä samalla henkilöllä eri päivinä. Laktoosiannoksen suuruus, mahan tyhjenemisnopeus ja ruoan läpikulkuaika suolistossa määräävät, kuinka hyvin laktaasientsyymi pystyy pilkkomaan ruoassa olevaa laktoosia. Laktoosin imeytymishäiriöiden oireiden kokeminen voi vaihdella myös sen mukaan, kuinka herkästi suolistossa olevaa kaasua ja venytystä aistitaan. Lisäksi laktoosia hajottavien suolistobakteerien toiminta sekä erityisesti paksusuolen kyky käsitellä laktoosin hajoamisessa muodostuneita yhdisteitä vaihtelee. 

Vähälaktoosiset tuotteet sopivat niille, jotka sietävät pieniä määriä laktoosia ja herkemmille laktoosi- intoleranteille sopivat täysin laktoosittomat tuotteet. Kypsytetyt juustot kuten Edam, Oltermanni ja Polar eivät sisällä laktoosia lainkaan. Useimmat laktoosi-intolerantit pystyvät jonkin verran syömään tavallisia maitotuotteita. Maidon nauttiminen aterian yhteydessä helpottaa laktoosin sietoa, sillä muut ruoka-aineet hidastavat laktoosin kulkua ruoansulatuskanavassa, jolloin laktoosille jää enemmän aikaa pilkkoutua. Myös hapanmaitotuotteet kuten piimä ja jogurtti ovat helpommin siedettyjä kuin tavallinen maito, koska osa laktoosista pilkkoutuu hapatuksen aikana.

Lisää tietoa laktoosi-intoleranssista >>

 


Vastaa kyselyyn!

Auta meitä kehittämään Valio Ammattilaiset -verkkopalvelua vastaamalla lyhyeen (max 3 minuuttia) kyselyyn. Vastauksesi on tärkeä. Kiitos ajastasi jo etukäteen!

Osallistu Ei kiitos