Maitotuotteet, kalsium ja D-vitamiini

Maitotuotteet ovat tärkeitä kalsiumin, jodin ja D-vitamiinin lähteitä. Jakamalla maitotuotteita suositeltavan määrän tasaisesti eri aterioille saa riittävästi kalsiumia ja jodia, joiden lisäksi maitovalmisteet sisältävät hyvälaatuista proteiinia, B-ryhmän vitamiineja sekä sinkkiä.

Kalsium

Maitotuotteet ovat lapsen ruokavaliossa tärkeitä kalsiumin lähteitä. Leikki-ikäisille suositellaan käytettäväksi päivittäin 4 dl nestemäisiä maitovalmisteita sekä 1 viipale juustoa. Kouluiästä lähtien suositus on päivittäin 5–6 dl nestemäisiä maitovalmisteita ja 2–3 viipaletta juustoa. Nestemäisiin maitovalmisteisiin lasketaan kuuluvaksi ruokajuomat (maito, piimä), muut hapanmaitovalmisteet sekä vellit. 

Kalsiumin saantisuositukset lapsille:

• 1–5-vuotiaat 600 mg / vrk

• 6–9-vuotiaat 700 mg / vrk

• 10–17-vuotiaat 900 mg / vrk

Mikäli kalsiumin saanti on liian vähäistä eikä lapsi ei syö säännöllisesti maitovalmisteita tai kalsiumilla täydennettyjä elintarvikkeita, tarvitaan ruokavalion tueksi kalsiumvalmistetta. Ensisijaisesti tulee kuitenkin pyrkiä maitovalmisteiden riittävään ja säännölliseen käyttöön. Muusta ruoasta saa lisäksi kalsiumia noin 100–200 mg päivittäin.

D-vitamiini

D-vitamiinin riittävä saanti lapsilla on tärkeää, sillä D-vitamiini mahdollistaa riittävän kalsiumin imeytymisen suolistossa. Riittävä D-vitamiinin saanti on tärkeää myös vastustuskyvyn ylläpitämisessä. 

Valion nestemäiset maitotuotteet, eli maidot ja maitojuomat sekä piimät, toimivat hyvinä D-vitamiinin lähteinä, kuten myös useat jogurtit ja viilit. Poikkeuksen tästä muodostavat luomutuotteet, joita pääsääntöisesti ei saa D-vitaminoida. Kuitenkin homogenoidun, rasvattoman luomumaidon D-vitaminointi on Suomen omalla, kansallisella lainsäädännöllä mahdollistettu. 

Vitaminoidut maitotuotteet parantavat D-vitamiinin saantia

Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2018 julkaistun väitöstutkimuksen mukaan osa alakouluikäisistä lapsista ei saanut riittävästi D-vitamiinia. 60:llä % lapsista saanti ruoasta ja vitamiinilisästä jäi alle 7,5µg/vrk. Vain 60 % lapsista käytti D-vitamiinilisää. Kaikkein pienimmät veren D-vitamiinipitoisuudet olivat niillä lapsilla, jotka eivät käyttäneet suositusten mukaista määrää maitotuotteita eivätkä liikkuneet paljon.

Vaikka D-vitamiinivalmistetta käytettäisiin suosituksen mukainen 7,5 µg/vrk, pitäisi ruoastakin saada vähintään pari mikrogrammaa. Vitaminoidut maitotuotteet, vitaminoidut levitteet ja kala ovat tärkeimmät lähteet.  

(Lähde: Soininen S. Serum 25-hydroxyvitamin D: determinants and associations with plasma lipids and bone mineral density in children. University of Eastern Finland, 2018. Dissertation.)

D-vitamiinilisän käyttösuositukset lapsille

Lapsille suositellaan D-vitamiinivalmisteen käyttöä ympäri vuoden riittävän D-vitamiinin saannin turvaamiseksi aina kahdeksantoistavuotiaaksi saakka. D-vitamiinia tulee käyttää erillisenä valmisteena kahden viikon iästä lähtien ympäri vuoden riippumatta siitä, mitä maitoa lapsi saa. Valmisteen annostelumäärässä on tosin otettava huomioon lapsen nauttimien äidinmaidonkorvikkeiden/vieroitusvalmisteiden määrä. Tällä turvataan suosituksen mukainen D-vitamiinin saanti ja estetään turvallisen saannin ylärajan ylittyminen. Suositukset on koottu taulukkoon.

Ikä/kohderyhmä

D-vitamiinilisä valmisteena, µg/vrk/ympärivuorokauden

Imeväisikäiset

 

täysimetetty lapsi ja lapsi, joka saa vähemmän kuin 500 ml/vrk äidinmaidonkorviketta/vieroitusvalmistetta*               

10

lapsi joka saa päivittäin 500-800 ml äidinmaidonkorviketta/         vieroitusvalmistetta*               

6

lapsi, joka saa päivittäin enemmän kuin 800 ml äidinmaidonkorviketta/vieroitusvalmistetta*              

2

1-2-vuotiaat

10

2-17-vuotiaat

7,5

*Äidinmaidonkorvikkeen/vieroitusvalmisteen määrään lasketaan mukaan D-vitaminoidut lastenvellit ja -puurot.  

Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan ylläoleva uusi D-vitamiinivalmisteiden käyttösuositus vauvoille (10/2018) päivittää imeväisikäisten D-vitamiinivalmisteiden käyttösuosituksen, koska uusien EU-säädösten mukaan äidinmaidonkorvikkeiden ja vieroitusvalmisteiden D-vitamiinipitoisuudet muuttuvat Suomessa tuotekohtaisesti lähiaikoina, viimeistään vuoteen 2020 mennessä.

EU-asetus määrää, että äidinmaidonkorvikkeiden ja vieroitusvalmisteiden peruskoostumuksen on täytettävä terveiden imeväisten ravitsemukselliset tarpeet, jotka perustuvat yleisesti hyväksyttyyn tieteelliseen aineistoon. Sen mukaan kaikkiin äidinmaidonkorvikkeisiin ja vieroitusvalmisteisiin lisätään D-vitamiinia siten, että D-vitamiinipitoisuudet nousevat nykyiseltä 1,5–2,5 μg/100 kcal tasolta välille 2,0–2,5 (enintään 3) μg/100 kcal.

Uusi suositus otetaan käyttöön heti. Sitä sovelletaan kaikille lapsille samalla tavalla riippumatta siitä, käyttääkö lapsi nykyisillä vai uusilla D-vitamiinipitoisuuksilla olevia äidinmaidonkorvikkeita tai vieroitusvalmisteita.

Lähde: THL/D-vitamiinilisien käyttösuositukset vauvoille muuttuvat

Vitamiinivalmisteen käyttö vitaminoitujen maitovalmisteiden ja rasvojen ohella on turvallista, eikä liikasaannin riskiä tavanomaisessa ruokavaliossa ole. Runsaasti vitaminoituja elintarvikkeita, kuten tavanomaista enemmän D-vitamiinia sisältäviä maitovalmisteita (D-vitamiinia 2 µg/100 dl), säännöllisesti ja pakkauksen ohjeen mukaan nautittaessa D-vitamiinivalmisteen käyttö ei ole välttämätöntä, ja se saattaa johtaa liian runsaaseen D-vitamiinin saantiin.

D-vitamiinin turvallisen saannin ylärajat

D-vitamiinin saannille on asetettu turvallisen saannin ylärajat, joiden ei tulisi ylittyä ruokavaliossa:

Lähde: Pohjoismaiset ravitsemussuositukset, NNR 2012

D-vitamiinin saanti

Aiemmin julkaistuissa tutkimuksissa D-vitamiinin saanti on ollut riittämätöntä suurella osalla alle kouluikäisistä ja saanti on vähentynyt lapsen kasvaessa 1-6 ikävuoden välillä (1). Tutkimuksen aikaan (2003-2005) D-vitamiinilisää suositeltiin kaikille 3 vuoden ikään asti. Uudemmassa tutkimuksessa 6-8-vuotiailla lapsilla keskimääräinen saanti ruoasta on ollut 5,9 µg / vrk ja noin puolet siitä on tullut vitaminoidusta maidosta (2). Tutkimuksen aikana v. 2007-2009 maidon D-vitamiinipitoisuus oli 0,5 µg / 100 ml eli vain puolet nykyisestä ja D-vitamiinilisää suositeltiin käytettäväksi vain talviaikaan. 41 % 6-8-vuotiaista lapsista ei käyttänyt D-vitamiinilisää ja S-25(OH)D taso oli alle suosituksen viidenneksellä lapsista (< 50 nmol / l). Moniin nestemäisiin maitotuotteisiin on lisätty D-vitamiinia 1 ug / 100 g vuodesta 2010 lähtien ja seuraavana vuonna alettiin lapsille suositella D-vitamiinilisän käyttöä ympäri vuoden, mikä on parantanut saantia. Nykyisestä lasten D-vitamiinitilanteesta ei kuitenkaan ole vielä laajaa väestötason tietoa. Aikuisväestöllä saanti on nykyään keskimäärin riittävää (3).

Lähteet:

1) Lapsen ruokavalio ennen kouluikää. KTL 32/2008.

2) Soininen ym. Br J Nutr 2016;3:1-12.

3) Raulio ym. Eur J Public Health 2017:27:268-73.

 

Lue lisää aiheesta D-vitamiini ›

Jodi

Suomalaiset saavat ruoasta liian vähän elintärkeää jodia. Lähes 80 prosentilla suomalaisista on lievä jodinpuutos. Suositellusta 5 desilitrasta nestemäisiä maitotuotteita ja 2-3 viipaleesta juustoa saa jodia noin 80-100 µg, joka on aikuisilla reilut puolet päivittäisestä saantisuosituksesta.

Miksi riittävä jodin saanti on tärkeää? >>