Miksi riittävä jodin saanti on tärkeää?

Suomalaiset saavat ruoasta liian vähän elintärkeää jodia. Lähes 80 prosentilla suomalaisista on lievä jodinpuutos. Elimistö tarvitsee jodia kilpirauhashormonien tuotantoon, jotka säätelevät elimistön toimintaa ja vaikuttavat sikiöaikana ja lapsuudessa normaaliin kasvuun ja henkisen kehitykseen. Maitotuotteet sisältävät luontaisesti jodia ja niistä saa helposti yli puolet päivän jodintarpeesta. 

Mihin jodia tarvitaan?

Jodi on välttämätön ravintoaine, sillä sitä tarvitaan kilpirauhashormonien valmistuksessa. Riittämätön määrä jodia aiheuttaa liian vähäistä kilpirauhashormonien, tyroksiinin (T4) ja trijodityroniinin (T3) tuotantoa. Kilpirauhashormonit ovat keskeisiä perusaineenvaihdunnan säätelyssä ja normaali määrä kilpirauhashormoneja vaaditaan sikiöaikana sekä varhaislapsuudessa normaaliin kasvuun ja henkiseen kehittymiseen.

Paljonko jodia tarvitaan?

Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa (2014) on annettu ikä ja erityisryhmittäin suositus jodin saantimäärästä vuorokaudessa.

Ikä tai kohderyhmä Jodia µg/vrk
6-11 kk 50
12-23 kk 70
2-5 v. 90
6-9 v. 120
10-74 v. 150
Raskaana olevat 175
Imettävät 200

Suomalaiset saavat ruoasta liian vähän jodia

Jodin puutos on maailmanlaajuisesti yleisimpiä ravintoainepuutoksia. Tutkimusten mukaan jodinsaanti on heikentynyt myös suomalaisilla. Vuoden 2012 Finravinto -tutkimuksen mukaan suomalaisten jodinsaannin keskiluku ruokavaliosta ravintohaastatteluiden perusteella oli enää 117 µg/vrk, kun suositus aikuisille saanniksi on  150 µg/vrk. 

Riittävää jodinsaantia arvioidaan myös mittaamalla virtsan jodipitoisuutta, koska noin 90 % jodista eritetään virtsaan. Maailman terveysjärjestö WHO suosittaa väestötasolla seuraamaan virtsan jodipitoisuutta ja on asettanut kriteerit virtsan jodipitoisuudelle väestötasolla.  Finriski 2012 –tutkimuksen määritysten mukaan suomalaisista aikuisista 79 prosentilla on lievä jodinpuutos ja 35 prosentilla kohtalainen puutos. 

Virtsan jodipitoisuus µg/l Jodin saannin tilanne
Yli 100 Tila hyvä
50-100 Lievä puutos
20-50 Kohtalainen puutos
Alle 20 Vakava puutos

Suola ja jodi

Suomessa esiintyi 40-luvulla yleisesti struumaa eli kilpirauhasen liikakasvua, joka johtui jodin puutteesta. Jodin saanti korjaantui, kun ruokasuolaa ja eläinten rehuja alettiin jodioida. Suomalaiset ovat vähentäneet suositusten mukaisesti suolan käyttöä ja näin myös jodin saanti on vähentynyt suolasta. Erikoisemmat jodioimattomat erikoissuolat ovat myös yleistyneet kotikäytössä. Tavallisimmin elintarviketeollisuus myös käyttää tuotteissaan jodioimatonta suolaa. Suolan käytön lisäämistä ei suositella jodin saannin parantamiseksi.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta antoi syksyllä 2014 suosituksen käyttää jodioitua suolaa suurkeittiössä. Keväällä 2015 suositusta laajennettiin koskemaan myös elintarviketeollisuutta.

Mistä jodia ruokavalioon?

Maitotuotteet, kananmuna ja kala sisältävät luontaisesti jodia ja ovat tärkeitä jodinlähteitä ruokavaliossa. Suositellusta 5 desilitrasta nestemäisiä maitotuotteita ja 2-3 viipaleesta juustoa saa jodia noin 80-100 µg, joka on aikuisilla reilut puolet päivittäisestä saantisuosituksesta. 

Lue tarkemmin jodin määrästä muissa maitotuotteissa ›

Ruoka-aine Määrä Jodia µg
Maito tai piimä 5-6 dl 80-96
Juusto 3 viipaletta 6
Kala 100 g 30
Kananmuna 1 kpl 23
Jodioitu suola 5 g 125

Jodin puute voi vaikuttaa lapsen älylliseen kehitykseen

Erityistä huolta kannetaan odottavien ja imettävien äitien sekä lasten ja nuorten riittävästä jodin saannista. Jodin saanti voi jäädä liian vähäiseksi etenkin, jos ei käytä maitotuotteita tai muita eläinperäisiä tuotteita eikä jodioitua suolaa.

Struuma on klassinen oire jodin puutteesta ja aiheutuu kilpirauhaskudoksen yliaktiivisuudessa kilpirauhasen yrittäessä sopeutua liian vähäiseen jodin saantiin. Kilpirauhashormonin puute kriittiseen aikaan aiheuttaa peruuttamattoman aivovaurion, johon liittyy henkinen jälkeenjääneisyys ja neurologinen poikkeavuus. Kriittisin aika jodin saannin kannalta on raskauden toisesta kolmanneksesta kolmivuotiaaksi. Maailmanlaajuisesti jodin puute on suurin yksittäinen syy henkisen kehityksen viivästymiseen ja aivovaurioihin.

Äidin jodin puute saattaa aiheuttaa pienen aivovaurion, jonka seurauksena älykkyysosamäärä on matalampi ja lapset kärsivät myöhemmin mm. lukemisvaikeuksista koulussa.  Jodin tarpeellisuus sai hiljattain vahvistusta Iso-Britanniassa toteutetussa tutkimuksessa, jossa raskaana olevien naisten alhainen jodipitoisuus oli yhteydessä syntyvien lasten muita alempaan älykkyysosamäärään ja heikompiin lukuvalmiuksiin 8-vuotiaina.

Voiko jodia saada liikaa?

Jodin turvallisen saannin yläraja on aikuisilla 600 µg/vrk ja lapsilla vaihtelee iän mukaan. Tavallisesta ruuasta ei yleensä voi saada liikaa jodia, vaan ongelman muodostavat ravintolisät ja erilaiset levävalmisteet, joissa jodin määrät voivat olla jopa 2100-680000 µg/100 g.

Ikäryhmä Suurin turvallinen saanti µg/vrk
1-3 -vuotiaat 200
4-6 -vuotiaat 250
7-10 -vuotiaat 300
11-14 -vuotiaat 450
15-17 -vuotiaat 500
Aikuiset 600
Raskaana olevat ja imettävät 600