Ravintokuitu ruokavaliossa

Suomalaisten ravitsemussuositusten mukainen suositeltava kuidun saanti aikuiselle on 25–35 grammaa vuorokaudessa. Suomalaisten keskimääräinen saanti on kuitenkin suositusta pienempi, miehillä keskimäärin 22 g/vrk ja naisilla 21 g/vrk (Lähde: Finravinto 2012).

 

Mitä ravintokuitu on?

Ravintokuidulle on erilaisia määritelmiä.  AACCI:n eli American Association of Cereal Chemists Internationalin määritelmän mukaan ravintokuidulla tarkoitetaan kasvien tai vastaavien hiilihydraattilähteiden syötäviä osia, jotka eivät pilkkoudu ja imeydy ohutsuolessa ja jotka voidaan fermentoida paksusuolessa osittain tai kokonaan. Määritelmässä mainitaan kuidun edistävän hyödyllisiä fysiologisia toimintoja, kuten veren kolesterolitason alenemista.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n nimittämä paneeli on määritellyt ravintokuitujen päätyypeiksi seuraavat:

  1.  Ei-tärkkelysperäiset polysakkaridit: selluloosa, hemiselluloosa, pektiini ja muut hydrokolloidit
     
  2. Resistentit oligosakkaridit: frukto-oligosakkaridi, galakto-oligosakkaridi (GOS), muut resistentit oligosakkaridit
     
  3. Resistentti tärkkelys
     
  4. Ligniini


Liukoinen ja liukenematon kuitu

Ravintokuidut voidaan jakaa fysiologisten ominaisuuksiensa perusteella ns. liukoisiin (viskoosit, geeliytyvät kuidut) ja liukenemattomiin (ei-viskoosit) kuituihin. Liukoista kuitua on runsaasti marjoissa, hedelmissä ja palkokasveissa (pektiinit, β-glukaani, kumit, musiini) ja liukenematonta kuitua taas on enemmän viljassa (selluloosa ja hemiselluloosa).  Liukoisilla ja liukenemattomilla kuidulla on erilaisia fysiologisia vaikutuksia  elimistössä ja niillä on havaittu myös toisistaan poikkeavia terveysvaikutuksia. 

Mitä ravintokuidulle tapahtuu elimistössä?

Ravintokuitu kulkee olennaisesti muuttumattomana ylemmän ruoansulatuskanavan läpi paksusuoleen. Paksusuolessa mikrobit fermentoivat sinne saapuvaa ravintokuitua. Se, kuinka paljon ravintokuitua fermentoidaan, riippuu kuidun tyypistä. Esimerkiksi viljakuitua mikrobit fermentoivat vähemmän, jolloin viljakuidun päävaikutus on tuottaa enemmän ulostemassaa. Fermentoituvilla ravintokuiduilla on myös ulostemassaa lisäävää vaikutusta lisääntyneen mikrobimassan kautta.

Miksi riittävä kuidunsaanti on suositeltavaa?

Ravintokuidun vaikutuksia on tutkittu paljon ja runsaalla kuidun saannilla (suositus: 25-35 g/ pv) on todettu olevan monia positiivisia terveysvaikutuksia. Tutkimusta tarvitaan kuitenkin vielä paljon lisää, sillä tulokset eivät ole yksiselitteisiä. Vaikutukset vaihtelevat paljon eri henkilöillä, eri tilanteissa sekä eri kuitutyyppien välillä.

Ravintokuiduilla on havaittu positiivisia yhteyksiä mm:

  • suoliston toimintaan ja vatsan hyvinvointiin
  • sydän- ja verisuonisairauksien sekä tyypin 2 diabeteksen riskin pienentämiseen
  • veren kolesterolitasoon sekä verensokerintason säätelyyn
  • suoliston hyödyllisen bakteeriston kasvuun
  • painonhallintaan
  • mahdollisesti paksusuolen syövän ehkäisyyn    

Valion runsaskuituiset tuotteet

Valion valikoimissa on joitakin runsaasti kuitua sisältäviä tuotteita, joihin on lisätty ravintokuitua:

  • Polydekstroosi on gluteeniton maissiperäinen liukoinen kuitu. Sitä lisätään Valio OLO™ jogurtteihin ja Valio A+ vilja jogurttiin.
     
  • Oligofuktoosi on kasviperäistä luontaisesti gluteenitonta kuitua, joka valmistetaan sikurin (Cichorium intybus) juuren sisältämästä inuliinista. Oligofruktoosia lisätään joihinkin sokeroimattomiin Valio marjakeittoihin  sekä mm. Valio Gefilus®  appelsiini-persikka+kuitu mehuun.

Tutustu tarkemmin Valio OLO™ jogurtteihin

Tutustu tarkemmin Valio marjakeittoihin