Tutkittua tietoa lasten ravitsemuksesta

Tammikuu 2018

Tavallinen lehmänmaitopohjainen korvike ei aiheuta tyypin 1 diabetesta

Tavallinen lehmänmaitopohjainen korvike ei aiheuta tyypin 1 diabetesta. Laajassa tutkimuksessa verrattiin tavallista lehmänmaitopohjaista korviketta erityiskorvikkeeseen, jossa maidon proteiinit ovat pilkottuina. Ensimmäisen 6-8 kk aikana saatu erityiskorvike ei vähentänyt diabetesvaaraa verrattuna tavalliseen lehmänmaitopohjaiseen korvikkeeseen. Tutkimus aloitettiin vuonna 2002 ja seuranta päättyi vuonna 2017. Tutkimuksessa oli mukana 2159 vauvaa, joista 400 vauvaa oli suomesta (Effect of Hydrolyzed Infant Formula vs Conventional Formula on Risk of Type 1 Diabetes. The TRIGR Randomized Clinical Trial . JAMA. 2018;319(1):38-48. doi:10.1001/jama.2017.19826).

https://jamanetwork.com/journals/jama/article-abstract/2667723?redirect=true

Elokuu 2017

Painonkehitys, tyypin 1 diabetes keliakia ja lisäruokien aloittaminen

Painonkehityksen kannalta ei ole syytä viivästyttää lisäruokien aloittamista 4-6 kuukauden iästä yli 6 kuukauteen. Sen sijaan lisäruokien aloittaminen ennen 4 kuukauden ikään voi ennustaa suurempaa riskiä ylipainoon myöhemmin.

Riski sairastua keliakiaan tai tyypin 1 diabetekseen ei lisäänny, vaikka gluteiinipitoiset tuotteet otetaan ruokavalioon 4-6 kuukauden iässä. Riski sairastua tyypin 1 diabetekseen sen sijaan nousee, jos gluteiinipitoisia tuotteita tarjotaan alle 4 kuukauden iässä.

Lähde: Complementary Feeding: A Position Paper by the ESPGHAN Nutrition Committee. J Pediatr Gastroenterol Nutr. 2017; 64(1):119–132.

Tutustu artikkeliin

 

Toukokuu 2017

Vauvaiän ravinto voi pienentää perinnöllisesti alttiiden riskiä sairastua tyypin 1 diabetekseen

Vauvan ruokavalion sisältämien kalaperäisten rasvojen saanti voivat pienentää perinnölliseen riskiryhmään kuuluvien vaaraa sairastua tyypin 1 diabetekseen myöhemmin lapsuudessa. 15 % suomalaislapsista on kohonnut riski sairastua tyypin 1 diabetekseen, mutta vain osa heistä sairastuu. Kalaperäisiä rasvahappoja vauva saa elimistöönsä äidin ravinnosta raskausaikana ja äidin rintamaidon kautta.

Lue lisää:

https://www.thl.fi/fi/-/vauvaian-ravinto-voi-pienentaa-perinnollisesti-alttiiden-riskia-sairastua-tyypin-1-diabetekseen

Ravintotutkimus on osa pitkäaikaista, tyypin 1 diabeteksen ennustamista ja ehkäisyä käsittelevää DIPP-tutkimusta. Osatutkimukseen osallistui  720 lasta, jotka olivat syntyneet vuosina 1996-2004 ja joilla oli kohonnut perinnöllinen riski tyypin 1 diabetekseen.

Päiväkodissa tytöt liikkuvat poikia vähemmän

Tyttöjen ja poikien liikkumisen ero näkyy  Dagis-tutkimuksen alustavissa tuloksissa. Tutkimuksessa mitattiin 3–6-vuotiaiden päiväkotilasten liikkumista. Tyttöjen mittareihin kertyi 8 tunnin päiväkotipäivän aikana noin 15 minuuttia vähemmän liikettä kuin poikien. Kotioloissa eroja poikien ja tyttöjen liikunnassa oli vain pari minuuttia. Tutkimuksen mukaan liikettä oli päivisin suositusten mukaisesti, mutta lasten liikuntamäärissä on vaihteluja ja osa lapsista liikkuu liian vähän. Myös reipasta ja raskasta liikuntaa olisi hyvä lisätä kevyen liikkumisen sijasta.

Lähde 2017: http://www.helsinki.fi/elintarvike-ja-ymparisto/tutkimus/tutkimusryhmat/dagis.html

DAGIS – Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen päiväkodeissa -konsortiohankkeessa tutkitaan päiväkotilasten elintapoja (mm. ruoankäyttö, fyysinen aktiivisuus) ja stressin säätelyä sekä päiväkotihenkilöstön työhyvinvointia. Tutkimus on käynnissä.

Huhtikuu 2017

Matalaproteiininen äidinmaidonkorvike tukee vauvan kasvua kasvukäyrien mukaisesti

Matalaproteiinipitoinen (1,8 g / 100 kcal) äidinmaidonkorvike, johon on täydennetty heraproteiinia (> 50 % kokonaisproteiineista), tukee lasten tervettä kasvua ja painonkehitystä WHO:n kasvukäyrien mukaisesti. Kasvu on samansuuntainen kuin rintaruokituilla lapsilla.

Lähde: Alexander ym. Am J Clin Nutr 2016;104:1083–92

Ravintoaineiden saanti ja kasvu moniallergisilla lapsilla

Ruoka-aineallergisilla lapsilla on suurempi riski pienempään pituuskasvuun ja saattaa olla suurentunut riski tiettyjen ravintoaineiden puutokseen verrattuna ei-allergisiin lapsiin. Katsauksen kirjoittajat suosittelevat moniallergisille lapsille ruokavalion ja kasvun seurantaa.

Katsausartikkelissa käydään läpi tutkimuksia, joissa seurattiin tiukkojen allergiaruokavalion yhteyksiä lasten ravintoaineiden saantiin ja lasten kasvuun. Katsauksessa analysoitiin kuusi tutkimusta. 

Lähde: Sova C1, Feuling MB, Baumler M, Gleason L, Tam JS, Zafra H, Goday PS. Systematic review of nutrient intake and growth in children with multiple IgE-mediated food allergies. Nutr Clin Pract. 2013 Dec;28(6):669-75.

Lue artikkeli: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24166727

Päiväkotilasten ravinto ja terveys

Päiväkotilasten ruoankäyttöä ja terveyttä koskeva tutkimus toteutettiin Oulussa (n=1006). Tutkimuksessa havaittiin yhteys hammaskarieksen ja runsaammin makeita ja suolaisia välipaloja ja pikaruokaa käyttävien sekä hammaskarieksen ja runsaammin makeita muroja ja maitovalmisteiden käyttävien välillä. Korvatulehdukset olivat puolestaan harvinaisempia runsaasti hedelmiä, marjoja ja kasviksia käyttävillä.

Lähde: Tapiainen ym. PLOSOne 2014

Ravitsemus päivähoidossa lähempänä ravitsemussuosituksia

Suomessa päivähoidossa kodin ulkopuolella olevien lasten ruokavalio on lähempänä ravitsemussuosituksia kuin kotihoidossa olevien. Kodin ulkopuolella hoidettujen ruokavaliossa on runsaammin kalaa ja kasviksia ja vähemmän sokeria.

Lähde: DIPP-tutkimus. Lehtisalo ym. 2010 PHN.

DIPP on tyypin 1 diabeteksen ennustamista ja ehkäisyä tutkiva projekti, joka on ollut toiminnassa vuodesta 1994 lähtien. Tutkimuksessa vastasyntyneiltä etsitään tyypin I diabetekselle altistavia perintötekijöitä.

Tuoreiden kasvisten keskimääräinen käyttö lisääntynyt lapsilla

DIPP-tutkimuksessa (2003-2005) ja DAGIS- tutkimuksessa (2015-2016) on tutkittu lasten ruoankäyttöä Suomessa. Tuoreiden kasvisten käyttömäärä on kasvanut kaikissa ikäryhmissä, sekä tytöillä että pojilla, vuosilta 2003-2005 vuoteen 2015-2016.

Lähde 2016: http://www.helsinki.fi/elintarvike-ja-ymparisto/tutkimus/tutkimusryhmat/dagis.html

DAGIS – Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen päiväkodeissa -konsortiohankkeessa tutkitaan päiväkotilasten elintapoja (mm. ruoankäyttö, fyysinen aktiivisuus) ja stressin säätelyä sekä päiväkotihenkilöstön työhyvinvointia. Tutkimus käynnissä.

Perheen ruoankäytössä on eroja koulutustaustan mukaan

DAGIS – tutkimuksessa Suomessa on havaittu alustavissa tutkimustuloksissa että perheen ruoankäytössä saattaa olla eroja perheen koulutustaustan mukaan. Korkeammin koulutettujen vanhempien perheissä käytettiin matalasti koulutettujen vanhempien perheitä useammin mm. rasvatonta maitoa, maustamatonta jogurttia ja makeita leivonnaisia. Vähemmän käytettiin mm. täysmaitoa tai kermaa, maustettuja jogurtteja ja sokeroituja mehuja.

Lähde 2016: http://www.helsinki.fi/elintarvike-ja-ymparisto/tutkimus/tutkimusryhmat/dagis.html

DAGIS – Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen päiväkodeissa -konsortiohankkeessa tutkitaan päiväkotilasten elintapoja (mm. ruoankäyttö, fyysinen aktiivisuus) ja stressin säätelyä sekä päiväkotihenkilöstön työhyvinvointia. Tutkimus käynnissä.

Lisäruokien aloitus 4 - 6 kuukauden iässä ei lisää lihavuutta lapsuudessa

Lisäruokien maistelun aloittaminen 4 tai 6 kuukauden iässä ei ole todettu lisäävän kasvua tai lihavuutta lapsuudessa. Alle 4 kuukauden iässä aloitetut lisäruoat voivat olla yhteydessä myöhemmän iän ylipainoon.Täysimetystä suositellaan 4-6 kuukauden ikään saakka.

Lähde: Mary Fewtrell ym. Complementary Feeding: A Position Paper by the European Society for Paediatric Gastroenterology, Hepatology, and Nutrition (ESPGHAN) Committee on Nutrition. JPGN Volume 64, Number 1, January 2017.

Altistusta pähkinäallergiariskissä oleville 4-11 kuukauden iässä

Vauvoilla, joilla on korkea pähkinäallergian riski, ei ole syytä välttää pähkinää, vaan pähkinäaltistusta tulisi tarjota 4-11 kuukauden iässä, valvotuissa oloissa ammattihenkilökunnan valvonnassa.Täysimetystä suositellaan 4-6 kuukauden ikään saakka.

Lähde: Mary Fewtrell ym. Complementary Feeding: A Position Paper by the European Society for Paediatric Gastroenterology, Hepatology, and Nutrition (ESPGHAN) Committee on Nutrition. JPGN Volume 64, Number 1, January 2017.

Maaliskuu 2017

EFSAn D-vitamiinisuositus

Seerumin 25 (OH)D pitoisuus 50 nmol/L on soveltuva koko väestölle.

Lapsille 1–17 vuotta D-vitamiinin keskimääräinen saanti tulisi olla 15 µg /vrk.

Imeväisikäisille lapsille riittää 10 µg /vrk.

Raskaana oleville ja imettäville äideille saantisuositus on sama kuin muulle aikuisväestölle, 15 µg /vrk.

Lue lisää: https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/4547

Tutkimuksia lisäruokien aloittamisesta

Reipastahtinen uusien ruokien maistelu imeväisiässä tukee lapsen sietokykyä uusille ruoka-aineille. Tutkimuksissa on havaittu, että allergisoivina pidettävien ruokien maistelu on yhteydessä pienempään astman / allergisen nuhan / ruoka-allergian riskiin (Vilja, kananmuna, kala, maapähkinä), kun aloitellaan noin 6-12 kk vaiheilla.

Lähde: Nwaru ym. JACI 2014;133:1084-91

Tutkimuksessa on havaittu, että mitä useampia ruoka-aineita ruokavalioon kuuluu ennen 1-vuoden ikää, sitä pienempi on atooppisen astman riski.

Lähde: Roduit ym. JACI 2014;133:1056-64

Toukokuu 2016

Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset

Uudet Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset julkaistaan syyskuussa 2016. Työryhmän ehdotuksen mukaan alle 8-vuotiaiden pitäisi liikkua vähintään kolme tuntia päivittäin. Tämä määrä koostuu monipuolisesta, eri tavoin kuormittavasta liikunnasta.

Tutustu kommentoitavaan käsikirjoitukseen "Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset" ››

Helmikuu 2016

Syödään yhdessä - lapsiperheiden ruokasuositukset

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut uudet lapsiperheiden ruokasuositukset. Uudet suositukset korvaavat aiemman, vuonna 2004 julkaistun Lapsi, perhe ja ruoka -suosituksen. Uudet suositukset ovat tiivis tietopaketti, joka sopii myös lapsiperheen vanhemmille luettavaksi. Suosituksissa korostetaan syömisen iloa ja koko perheen osallistumista ruoanlaittoon. 

Syödään yhdessä - lapsiperheiden ruokasuositukset. THL 2016. ››

 

Joulukuu 2015

Suomalaislapsi saa ruoasta yhä vähemmän raskasmetalleja

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran julkaiseman monivuotisen riskinarviointitutkimuksen mukaan suomalaislasten raskasmetallialtistus on vähäisempää kuin mitä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen on aiemmin arvioinut. Eviran tutkimuksen mukaan osa 1-, 3- ja 6-vuotiaista suomalaislapsista saa kuitenkin ruoasta ja talousvedestä enemmän raskasmetalleja, kuin mikä nykytiedon mukaan on turvallista. Raskasmetallien saannin saa pidettyä suositellulla tasolla, kun käytössä on monipuolinen ja tasapainoinen ruokavalio. Esimerkiksi eri viljalajikkeita tulee käyttää ruokavaliossa monipuolisesti, samoin kuin kalaa tulee syödä suosituksien mukaan eri kalalajikkeita vaihdellen. 

Elintarvikkeisiin kertyy raskasmetalleja ympäristön luontaisista lähteistä sekä ihmisen aiheuttamista päästöistä. Eviran riskinarvioinnissa selvitettiin 1-, 3- ja 6-vuotiaiden suomalaislasten ruoasta ja talousvedestä saamaa kadmium-, lyijy-, arseeni- ja elohopea-altistumista. Lisäksi tutkittiin raskasmetalleille altistumisen yhteisvaikutusta.

Talousvedestä saatava raskasmetallialtistus on pieni suhteessa elintarvikkeista tulevaan altistukseen. Kuitenkin kaivovesissä voi esiintyä korkeita raskasmetallipitoisuuksia, jolloin juomavesi voi nousta merkittäväksi raskasmetallien lähteeksi.

Teollisesti valmistettuja lastenruokia koskeva vierasainelainsäädäntö asettaa tuotteille sekä niissä käytetyille raaka-aineille tiukat rajat raskasmetallien enimmäismäärille. Rajat ovat tiukemmat kuin tavanomaisille elintarvikkeille. Teollisesti valmistettujen lastenruokien vaihtaminen itse tehtyihin vastaaviin ruokiin todennäköisesti nostaisi lasten raskasmetallialtistusta.

Tutustu Eviran marraskuussa 2015 julkaisemaan riskinarviointitutkimukseen:

Riskinarviointi suomalaisten lasten altistumisesta elintarvikkeiden ja talousveden raskasmetalleille. Eviran tutkimuksia 2/2015.

 

Syyskuu 2015

Pitkään jatkuva imetys suojaa lasta liialliselta lihomiselta

Johanna Mäkelän tuore lastentautiopin väitöskirja on osa Hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimusta, jossa seurataan monitieteisesti 1797:ää perhettä.

Tutkimuksen mukaan pitkään jatkuva imetys suojaa lasta liialliselta lihomiselta. Äidin ylipaino, sokeriaineenvaihdunnan häiriöt ja liiallinen painonnousu raskausaikana puolestaan lisäävät lapsen riskiä ylipainoon.

Tutkimuksessa ylipainoisten äitien lapset olivat suurikokoisia jo syntyessään. Syntymän jälkeenkin sama kehitys jatkui kahden ensimmäisen elinvuoden aikana. 2-vuotiaana tutkittaessa lapset olivat useammin ylipainoisia kuin normaalipainoisten äitien lapset.

Tutkimuksessaan Mäkelä havaitsi, että 26 % pojista ja 17 % tytöistä oli ylipainoisia kahden vuoden iässä. Lihavien poikien osuus kaksivuotiaista oli 5 % ja tytöistä 4 %.

Mäkelän tutkimuksen mukaan lasten ylipainoriskiä voi vähentää pitkään jatkuva imetys. Ylipainoisten ja normaalipainoisten äitien äidinmaidonkoostumuksessa oli havaittavissa eroja. Ylipainoisilla äideillä rintamaidossa oli enemmän tyydyttyneitä rasvahappoja ja vähemmän omega 3 -rasvahappoja kuin normaalipainoisilla äideillä.

Tutustu tarkemmin Johanna Mäkelän väitöskirjaan Turun yliopiston internetsivuilla.

 

Runsasproteiininen ruokavalio kahden ensimmäisen ikävuoden aikana yhdistetty suurempaan painoindeksiin myöhemmällä iällä

Runsas proteiininsaanti kahden ensimmäisen ikävuoden aikana on yhdistetty suurempaan painoindeksiin myöhemmällä iällä.

Lähde: Hörnell ym. Food Nutr Res 2013;57

Etenkin lisäruokien aloittamisen yhteydessä sekä yli 1-vuotiaan lapsen ruokavaliossa runsas proteiininsaanti on lihavuusriskin kannalta merkittävää

Lähde: Scaglioni ym. Int J Ober Relat Metab Disord 2000;24:777-81

 

Maidon juonti tukee painonhallintaa jo lapsuudessa

Tanskalaisia 2–6-vuotiaita lapsia tutkineen tutkimuksen mukaan maito on hyvä juoma lapsille myös painonhallinnan kannalta. Tutkimuksessa sokeristen juomien kulutus aiheutti tavanomaista suurempaa painonnousua kasvavilla lapsilla. Sokeristen juomien korvaaminen maidolla sen sijaan oli yhteydessä alhaisempaan painoon.

Tutkittavana oli 366 tanskalaista lasta, joilla oli alttius ylipainoon. Lapset osallistuivat 1,5-vuotiseen Healthy Start Study -tutkimukseen.

Lähde: Zheng M ym. Replacing sugary drinks with milk is inversely associated with weight gain among young obesity-predisposed children. Br J Nutr. 2015 Sep 2:1-8.

 

Heinäkuu 2015

Keskosvauvan saama ravinto vaikuttaa hänen kehoonsa ja aineenvaihduntaansa aikuisena

Lue lisää keskosvauvan ravinnon merkityksestä myöhemmän iän kehonkoostumukseen ja aineenvaihduntaan THL:n sivuilta.

 

Kesäkuu 2015

Istu vähemmän – voi paremmin

Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen. Suositusten nimi on Istu vähemmän – voi paremmin.

Lapsille liikkuminen on luontaista, mutta heille on tärkeää näyttää esimerkkiä aktiivisen liikkumisen tukemiseksi. Suosituksissa on mainittu, että runsas istuminen ja liian vähäinen liikunta heikentävät myös lasten ja nuorten hyvinvointia. Lapsille tuleekin luoda elinympäristö, joka tukee lapsen ja nuoren aktiivisuutta.

Suosituksissa on esitetty seuraavia keinoja lasten ja nuorten liikkumisen tukemiseksi:

  •  Kannustetaan monipuoliseen leikkimiseen ja ulkoiluun

  • Harrastus- ja koulumatkat voi taittaa kävellen ja pyöräillen

  • Myös lasten istumista on tärkeää tauottaa

  • Reipasta liikuntaa on hyvä olla ainakin tunti päivässä

  • Lasten on hyvä leikkiä ja liikkua ulkoilmassa päivittäin

Tutustu tarkemmin:

ISTU VÄHEMMÄN – VOI PAREMMIN! Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen. STM 2015. 

Lasten ruoka-allergioiden Käypä hoito -suositus on päivitetty

Tutkimusten mukaan sietokyky eri ruoka-aineille näyttää  kehittyvän parhaiten, kun kiinteiden ruokien tarjoaminen aloitetaan 4–6 kuukauden iässä. Ruoka-aineiden tarjoamisen lykkääminen myöhemmälle iälle ei auta ehkäisemään allergioita. Osittaista imetystä suositellaan jatkamaan lisäruoan tarjoamisen rinnalla yhteen ikävuoteen saakka.

Tutustu Käypä hoito -suositukseen: Ruoka-allergia (lapset) 2015 ››

 

Allergisen lapsen hoito-ohjeet

Kunnat.net-sivuston kautta pääsee tutustumaan lasten päivähoitoon tarkoitettuihin uusiin allergisen lapsen hoito-ohjeisiin. Ne pohjautuvat Kansalliseen allergiaohjelmaan 2008 – 2018. Tutustu ohjeisiin Kunnat.net-sivulla ››

 

Uusia työkaluja lihavuuden ehkäisyyn 

 

THL:n internetsivuilta löytyy uusia työkaluja lihavuuden ehkäisyyn, jotka on tuottanut Kansallinen lihavuusohjelma.

Tutustu uusiin työkaluihin THL:n internetsivuilla ›

 

Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksessa tutkitaan kuopiolaisten lasten terveyttä

Ajankohtaista tietoa suomalaisten lasten terveydestä ja hyvinvoinnista saadaan Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksessa. Tutkimus tehtiin Itä-Suomen yliopistossa osana Biolääketieteen yksikön Lasten liikunta ja ravitsemus (PANIC) -tutkimusta, johon osallistuu 512 iältään 6–8-vuotiasta Kuopiossa vuosina 2007–2009 ensimmäisen luokan aloittanutta lasta perheineen. Tutkimuksessa selvittiin lasten elintapoja, terveyttä ja hyvinvointia. Lasten ruokavaliota selvitettiin neljän päivän ruokapäiväkirjalla ja veren rasvahappokoostumus määritettiin paastoverinäytteestä.

Tutkimustuloksia:

Veren rasvahapot kertovat ruokavalion rasvan ja hiilihydraattien laadusta lapsilla ›

Vähäinen liikunta ja runsas viihdemedian käyttö ovat suuri terveysriski lapsille ›

D-vitamiinin saanti riittämätöntä suurella osalla alle kouluikäisistä

D-vitamiinin saanti riittämätöntä suurella osalla alle kouluikäisistä (1). Saanti vähenee lapsen kasvaessa 1-6 ikävuoden välillä (1). 6-8-vuotiailla lapsilla keskimääräinen saanti ruoasta 5,9 µg / vrk (2) .49 % ruoan D-vitamiinista tulee vitaminoidusta maidosta (4 vrk ruokapäiväkirja) (2). Tutkimuksen aikana v. 2007-2009 maidon D-vitamiinipitoisuus 0,5 µg / 100 ml. 41 % 6-8-vuotiaista lapsista ei käytä D-vitamiinilisää (2). S-25(OH)D taso alle suosituksen 20 % lapsista (< 50 nmol / l) (2)

Lähde 1: Lapsen ruokavalio ennen kouluikää. KTL 32/2008. Otos DIPP-tutkimuksen aineistosta. Ruoankäyttötiedot kerätty 3 pvä ruokapäiväkirjalla. Tutkimuksen aikaan (2003-2005) D-vitamiinilisää suositeltiin kaikille 3-v ikään asti.

Lähde 2: Soininen ym. Br J Nutr 2016;3:1-12. Tytöt n = 184, pojat n = 190. Tutkittavat 6-8-v. Ruoankäyttötiedot kerätty 4 pvä ruokapäiväkirjalla. Osa PANIC-tutkimusta

Runsaasti liikkuvat pojat lukevat ja laskevat paremmin kolmena ensimmäisenä kouluvuotena

Itä-Suomen yliopiston Lasten liikunta ja ravitsemus- ja Jyväskylän yliopiston Alkuportaat-tutkimuksiin liittyvien tulosten mukaan runsas liikunta tukee koulumenestystä kolmena ensimmäisenä kouluvuotena erityisesti pojilla.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 186 kuopiolaisen lapsen ensimmäisellä luokalla mitatun liikunnan ja fyysisesti passiivisen ajan yhteyksiä luku- ja laskutaitoon 1.-3. luokalla. Erityisesti runsaampi välituntiliikunta sekä osallistuminen urheiluseuran harjoituksiin ensimmäisellä luokalla olivat yhteydessä parempaan lukutaitoon ja laskutaitoon kolmena ensimmäisenä kouluvuotena.

 

Probiooteista voi olla hyötyä atopian ehkäisyssä

Amerikkalaisen katsaustutkimuksen mukaan probiooteista on näyttöä atooppisen ihottuman ehkäisyssä ja oireiden lieventämisessä. Erityisesti Lactobacillus rhamnosus GG todettiin tehokkaaksi atopialta suojaavaksi tekijäksi: kun sitä annettiin sekä raskaana oleville äideille että syntyneille vauvoille, atooppista ihottumaa kehittyi puolet vähemmän kuin verrokkilapsille.

Lue lisää ››


Vastaa kyselyyn!

Auta meitä kehittämään Valio Ammattilaiset -verkkopalvelua vastaamalla lyhyeen (max 3 minuuttia) kyselyyn. Vastauksesi on tärkeä. Kiitos ajastasi jo etukäteen!

Osallistu Ei kiitos