Tutkittua tietoa raskaus- ja imetysajan ravitsemuksesta

Kesäkuu 2017

Suomalaisäideillä D-vitamiinin puutosta raskausaikana

Noin 70 % äideistä oli raskaudenaikainen D-vitamiininpuutos. Tämä ilmenee äidin raskaudenaikaisen D-vitamiinistatuksen yhteyttä lapsen riskiin sairastua tyypin 1 diabetekseen selvittävästä väitöstutkimuksesta.

Tutkimuksessamme ei löydetty suoraa yhteyttä äidin raskaudenaikaisen D-vitamiinitason ja lapsen diabetesriskin välillä.

Lue lisää

Toukokuu 2017

Tupakointi raskausaikana vahingoittaa jopa sukupolvien yli

Bristolin yliopiston tutkimuksen mukaan naisilla, joiden isoäiti on tupakoinut raskaana ollessaan, esiintyy autismikirjoon luettavia häiriöitä, 67 prosenttia tavallista todennäköisemmin. Autismidiagnoosin lapsenlapsi saa 53 prosenttia todennäköisemmin. Tupakoinnin vaikutus näyttää hyppäävän sukupolven yli ja ilmenevän naispuolisilla. Tutkimus on väestökohortti Britanniassa ja tutkimuksessa on seurattu 14 500 henkilöä.

Lähde: Jean Golding, Genette Ellis, Steven Gregory, Karen Birmingham, Yasmin Iles-Caven, Dheeraj Rai & Marcus Pembrey: Grand-maternal smoking in pregnancy and grandchild’s autistic traits and diagnosed autism. Scientific Reports 7, Article number: 46179.

Tutustu tutkimukseen: http://www.nature.com/articles/srep46179

Huhtikuu 2017

Lakritsin syöntiä vältettävä raskauden aikana

Suomalaistutkimuksen mukaan odottavan äidin tulee välttää runsasta lakritsin syöntiä raskauden aikana. Lakritsin sisältämän luontaisen makeutusaineen glykyrritsiinin syönnillä voi olla pitkälle ulottuvia haittoja sikiön kehitykselle. Turvallisen käytön rajaa ei tunneta.

Tutkimuksessa suurille lakritsiannoksille sikiönä altistuneet nuoret mm. suoriutuivat psykologin tekemistä kognitiivisista päättelytesteistä sekä muistia mittaavista tehtävistä muita heikommin.

Glaku on Helsingin yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tutkimus, jossa verrattiin 378 keskimäärin 13-vuotiasta nuorta, joiden äidit olivat syöneet ”runsaasti” tai ”vähän/ei lainkaan” lakritsia.

Lähde: Katri Räikkönen et al. Maternal licorice consumption during pregnancy and pubertal, cognitive and psychiatric outcomes in children. American Journal of Epidemiology.

THL julkaisi tammikuussa 2016 uudet lapsiperheiden ruokasuositukset, joissa lakritsi ja salmiakki oli siirretty ryhmään ”ei suositella” raskaana oleville. Satunnaiset pienet määrät, kuten annos lakritsijäätelöä tai muutama makeinen, eivät ole suosituksen mukaan haitallista.

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille: http://www.thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/ravitsemus/syodaan-yhdessa-ruokasuositukset-lapsiperheille

Korkeasti koulutettu äiti imettää pidempään

Sosioekonomiset erot näkyvät imetyksessä. Mitä korkeampi on äidin koulutus, sitä pidempään hän imettää lastaan. Lyhyempään imetyksen kestoon on yhteydessä yksinhuoltajuus, nuori ikä ja tupakointi.

Lähde: Imeväisikäisten ruokinta Suomessa vuonna 2010 –raportti.

https://www.julkari.fi/handle/10024/90855

Folaatin riittävästä saannista huolehdittava jo raskautta suunniteltaessa

Runsaasti folaattia sisältävä ruokavalio (mm. vihreät kasvikset, leipä ja viljavalmisteet, hedelmät ja kasvikset) on tärkeä raskautta suunniteltaessa ja koko raskauden ajan. Foolihappolisää (400 ug/vrk) suositellaan kaikille raskautta suunnitteleville jo noin kaksi kuukautta ennen ehkäisyn poisjättämistä raskausviikon 12. loppuun saakka.

Folaatin ja foolihapon riittävä saanti on tärkeää, koska se vähentää riskiä sikiön hermostoputken sulkeutumishäiriölle, joka on vaikea epämuodostuma.

Lähde: Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille: https://www.thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/ravitsemus/syodaan-yhdessa-ruokasuositukset-lapsiperheille/foolihappo-ja-raskaus

Kesäkuu 2016

Raskaudenaikaisella probioottien käytöllä vaikutusta geenien säätelyyn

FM Sanna Vähämikon väitöstutkimus osoittaa, että raskaudenaikaisella ruokavalion laadulla ja probioottien käytöllä voidaan tukea lapsen myöhemmän iän terveyden ohjelmoitumista.
 
Lue lisää Turun yliopiston internet-sivuilta ›
 

Runsas maitotuotteiden käyttö raskauden aikana voi suojata lasta maitoallergialta

Toukokuu 2016

Uuden suomalaisen tutkimuksen mukaan (Tuokkola ym. 2016) runsas maitotuotteiden käyttö raskauden aikana saattaa suojaa lasta maitoallergialta. Maitotuotteiden käyttöä selvitettiin ruoankäyttökyselyllä vuosina 1997−2004 (n=6288). Suojaava vaikutus havaittiin etenkin lapsilla, joiden äideillä ei ole allergiataipumusta. 
 
Tutustu tarkemmin ›

THL: Ympäristömyrkkyjen pitoisuudet äidinmaidossa pienentyneet

Tammikuu 2016

Ympäristömyrkkyjen pitoisuudet äidinmaidossa ovat pienentyneet viime vuosikymmenien aikana. Viimeisimpien tutkimusten mukaan niiden määrät ovat nykyisin todella pieniä. Äidinmaidon koostumuksessa huolta ovat aiheuttaneet muun muassa teollisuuden aiheuttamat dioksiinit ja PCB-yhdisteet sekä ympäristössä epäorgaanisesta elohopeasta muodostuva metyylielohopea.

Ravinnosta suomalaiset saavat ympäristömyrkkyjä pääasiassa kaloista, joista Itämeren rasvainen kala on merkittävin lähde. Noudattamalla suosituksia syödä kalaa eri kalalajeja vaihdellen ja ottamalla huomioon raskaana oleville ja imettäville äideille annetut ruokasuositukset, voi vähentää altistumista ympäristömyrkyille.

 

Raskaus- ja imetysaikana kofeiinin saannin ei tulisi ylittää 200 mg päivässä

Toukokuu 2015

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on julkaissut toukokuussa 2015
raporttinsa, jossa se on arvioinut kofeiinin turvallista saantia.

EFSAn raportin mukaan raskaana olevat naiset ja imettävät äidit voivat nauttia kofeiinia turvallisesti enintään 200 milligrammaa (mg) päivässä, ilman että siitä on haittaa sikiölle tai imetetylle lapselle.

Tavanomaisessa suodatinkahvissa on kofeiinia noin 45 mg / 100 ml. Yhdessä espressokupillisessa on kofeiinia noin 80 mg.

Tutustu tarkemmin EFSAn raporttiin täältä

Laaja tutkimus selvittää raskauspahoinvointia

Toukokuu 2015

Lopu jo! -tutkimuksessa selvitetään taustoja, jotka aiheuttavat raskauspahoinvointia. Tutkimustulosten avulla kehitetään keinoja auttaa pahoinvoinnista kärsiviä. Käynnissä olevan tutkimuksen tulokset tarjoavat valmistuttuaan tietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat raskauspahoinvointiin ja miten suuri osa odottajista kärsii raskauspahoinvoinnista. ​

Lopu jo! -tutkimukseen liittyen on tehty tähän mennessä laajin raskauspahoinvointia koskeva kysely, sillä siihen on vastannut jo yli 2 200 odottajaa. Vastaajissa on sekä oireettomia että pahoinvoinnista kärsineitä.

Raskauspahoinvoinnin esiintyminen on yksilöllistä. Vaikea pahoinvointi heikentää odottavan äidin jaksamista ja voi myös huolestuttaa tulevaa äitiä. Lisäksi se voi aiheuttaa nestehukkaa ja vitamiinien puutosta sekä jatkuva oksentelu on haitaksi suun ja hampaiden hyvinvoinnille. Raskauspahoinvointiin voivat vaikuttaa monet eri tekijät, esimerkiksi kilpirauhasen tai tasapainoelimen toimintahäiriö, infektiot tai sukutausta.

Tutkimuksessa pyritään tunnistamaan eri raskauspahoinvointiin vaikuttavia tekijöitä, jotta jatkossa hoitokeinoja voidaan kohdentaa entistä yksilöllisemmin. Odottavien äitien hyvinvoinnin kannalta on oleellista, että terveydenhuollon ammattilaisilla on riittävästi tietoa raskauspahoinvoinnista ja sen mahdollisista hoitokeinoista.

Lue lisää tutkimuksesta:

Lopu jo! -tutkimuksen kotisivut http://lopujo.fi/

Tutkimuksesta kerrottu tarkemmin Turun yliopiston sivuilla

Jodin pienentynyt saanti huolestuttaa asiantuntijoita

Suomalaisten jodin saanti on kääntynyt laskuun vuodesta 2002. Jodin pienentynyt saanti huolestuttaa asiantuntijoita, riskiryhmässä ovat lapset ja nuoret, odottavat ja imettävät äidit sekä vegaanit. Lue lisää ›

Energian lisätarve raskauden ja imetyksen aikana

2013

EFSA, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen,  on julkaissut raportin, jossa on arvioitu keskimääräistä energiantarvetta eri ikäisillä henkilöillä. Mukana raportissa on myös selvitys keskimääräisestä lisäenergiantarpeesta raskauden ja imetyksen aikana. EFSAn raportin mukaan raskaana olevien naisten lisäenergiantarve on

  • + 70 kcal / vrk ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana

  • + 260 kcal / vrk toisen raskauskolmanneksen aikana

  • + 500 kcal / vrk kolmannen raskauskolmanneksen aikana

  • Imettävillä äideillä energian lisätarve on + 500 kcal / vrk ensimmäisen 6 kuukauden aikana lapsen syntymästä.

Tutustu tarkemmin raporttiin: EFSA Panel on Dietetic Products, Nutrition and Allergies (NDA). Scientific Opinion on Dietary Reference Values for energy. EFSA Journal 2013;11(1):3005. ›

Liikunta synnytyksen jälkeen

Synnytyksen jälkeen liikunta kannattaa aloittaa vähitellen ja liikunnan määrää voidaan lisätä omia tuntemuksia kuunnellen. Raskaamman liikunnan aloittamisesta on hyvä keskustella terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa synnytyksen jälkitarkastuksen yhteydessä.

Lue lisää:

Liikuntaa synnytyksen jälkeen UKK instituutti