Tyypin 1 ja 2 diabetes ja metabolinen oireyhtymä

Tyypin 1 diabetes

Tyypin 1 diabetekseen sairastuneet ovat usein lapsia ja nuoria. Tyypin 1 diabeteksessa haiman insuliinia tuottava solukko vaurioituu ja insuliinin tuotanto loppuu muutamassa vuodessa kokonaan. Taudille altistavat sekä perimä että ulkoiset herkistävät tekijät, jotka vielä toistaiseksi tunnetaan huonosti.

Tyypin 1 diabeetikon on aina korvattava puuttuva insuliinineritys insuliinihoidolla. Hoidon keskeisenä tavoitteena on korvata puuttuva insuliini ja sovittaa insuliinihoito joustavasti ruokailuun ja liikuntaan. Tässä auttaa säännöllinen verensokerin omaseuranta.

Tyypin 2 diabetes

Suurin osa tyypin 2 diabetekseen sairastuneista on työikäisiä ja yli 65-vuotiaita. Siksi sitä kutsutaan myös aikuistyypin diabetekseksi. Ylipainoisuuden yleistyminen kaikissa ikäryhmissä on kuitenkin saanut aikaan sen, että tyypin 2 diabetesta tavataan entistä enemmän myös nuoremmissa ikäryhmissä.

Tyypin 2 diabeteksessa veren sokeritason nousu on seurausta sekä insuliinin heikentyneestä vaikutuksesta kudoksissa eli insuliiniresistenssistä että haiman insuliininerityksen häiriintymisestä.

Tyypin 2 diabetekselle altistavat perinnölliset tekijät sekä ylipaino ja liikunnan puute. Noin 80 prosenttia sairastuneista on ylipainoisia. Terveelliset elintavat ovatkin hoidon perusta. Tavoitteena on ruokavalion ja liikunnan avulla hallita painoa eli tarpeen mukaan joko laihtua pysyvästi tai estää painonnousu. Jos elintapamuutoksilla ei saavuteta toivottuja tuloksia, tarvitaan lisäksi lääkehoitoa.

Metabolinen oireyhtymä

Tyypin 2 diabetesta sairastavilla on usein metabolinen oireyhtymä, joka tarkoittaa sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden kasaumaa. Oireyhtymään liittyvät sokeriaineenvaihdunnan häiriöin lisäksi kohonnut verenpaine, suurentuneet veren kolesteroli- ja triglyseridiarvot, lisääntynyt veren hyytymistaipumus sekä keskivartalolihavuus. Metabolisen oireyhtymälle altistavat elintapatekijät ovat pitkälti samoja kuin tyypin 2 diabeteksen riskitekijät.