D-vitamiini lasten ravitsemuksessa

Pienten vauvojen vanhemmille D-vitamiinitipat ovat tuttu näky, kun taas useille leikki-ikäisille maistuvat pureskeltavat D-vitamiinitabletit. Kuinka paljon D-vitamiinilisää tarvitaan ja kuinka pitkään sitä tulisi antaa?

Paljonko D-vitamiinia lapsille?

Vastasyntynyt vauva saa äidinmaidosta kaikkia tarvitsemiaan ravintoaineita D-vitamiinia lukuunottamatta. Vauvalle suositeltava päivittäinen D-vitamiinilisä aloitetaan kahden viikon iästä alkaen riippumatta siitä, mitä maitoa lapsi saa.

Imeväisikäisten D-vitamiinivalmisteiden annostelussa on otettava huomioon lapsen nauttimien äidinmaidonkorvikkeiden/ vieroitusvalmisteiden määrä. Tällä turvataan lapsille suosituksen mukainen D-vitamiinin saanti ja estetään turvallisen saannin ylärajan ylittyminen. Suositukset on koottu taulukkoon.

Ikä/kohderyhmä

D-vitamiinilisä valmisteena, µg/vrk/ympärivuorokauden

Imeväisikäiset

 

täysimetetty lapsi ja lapsi, joka saa vähemmän kuin 500 ml/vrk äidinmaidonkorviketta/vieroitusvalmistetta*               

10

lapsi joka saa päivittäin 500-800 ml äidinmaidonkorviketta/         vieroitusvalmistetta*               

6

lapsi, joka saa päivittäin enemmän kuin 800 ml äidinmaidonkorviketta/vieroitusvalmistetta*              

2

1-2-vuotiaat

10

2-17-vuotiaat

7,5

Tarkista aina D-vitamiinivalmisteen pakkauksesta, kuinka monesta tipasta suositus täyttyy. Huom! D3-vitamiini toimii elimistössä tehokkaammin kuin D2-vitamiini.

Alkuun D-vitamiinitipat saattavat ärsyttää herkkävatsaisia vauvoja. Vitamiinilisän antamisen voi tällöin aloittaa yhdellä tipalla ja lisätä määrää vähitellen kunnes vauva saa päivittäin suositellun D-vitamiiniannoksen. 

Mistä ruoka-aineista D-vitamiinia saa?

D-vitamiinia on luonnostaan vain harvoissa ruoissa (kala ja metsäsienet). Järvi- ja merikaloista valmistetut kalaruoat (lukuun ottamatta seitä ja tonnikalaa) sekä D-vitamiinilla täydennetyt maitovalmisteet ja mehut sekä rasvalevitteet ovatkin parhaita ruoasta saatavan D-vitamiinin lähteitä. Esimerkkejä Valion D-vitaminoitujen tuotteiden D-vitamiinipitoisuuksista: 

Valio Onni® vellit ja maitopohjaiset puurot 1,9 µg /100 g
Valio rasvaton maito 1 µg/100 g
Valio Plus™ rasvaton maito 2 µg/100 g
Valiojogurtti® 1 µg/100 g
Valio Gefilus® mehu 1 µg/100 g

Nestemäisten maitotuotteiden D-vitaminoinnin myötä maidon merkitys D-vitamiinin lähteenä on korostunut. Mitä nuoremmasta ikäryhmästä on kyse, siitä merkittävämpi osuus D-vitamiinista saadaan maitotuotteista. Nykyisin myös osaan mehuja lisätään D-vitamiinia. Ne sopivat hyvin täydentämään myös maitoallergisen lapsen D-vitamiinin saantia.

Mikä tekee D-vitamiinista niin tärkeän?

D-vitamiini edistää kalsiumin imeytymistä ja vahvistaa siten luustoa ja hampaita. Lievä D-vitamiinin puute haurastuttaa luukudosta ja vaikea puute aiheuttaa luuston pehmenemisen eli riisitaudin. D-vitamiinin esiastetta syntyy auringon ultravioletti B -säteilyn vaikutuksesta iholla, mutta se ei riitä elimistön tarpeisiin pimeänä vuodenaikana (lokakuusta maaliskuuhun). Tumma iho ja peittävä vaatetus heikentävät entisestään D-vitamiinin muodostusta. Ravinnon D-vitamiinilla onkin kaikille Suomessa asuville suuri merkitys.

Voiko D-vitamiinia saada liikaa?

Auringonvalosta tulevaa D-vitamiinin yliannostusta ei tarvitse pelätä, sillä ihon D-vitamiinin tuotanto loppuu, kun sitä on riittävästi. Riski haitallisen suuriin saantimääriin on tavanomaisesta ruokavaliostakin erittäin pieni. Runsaasti D-vitaminoituja elintarvikkeita käytettäessä on toki syytä arvioida, onko D-vitamiinilisä enää aikuiselle tarpeen, mikäli on perinteisesti tottunut popsimaan vitamiinit purkista.

Koska D-vitamiini on rasvaliukoinen yhdiste, sen liikasaanti on haitallista. Lapset ovat huomattavasti herkempiä D-vitamiinin liikasaannille kuin aikuiset. Euroopan turvallisuusviranomainen EFSA on vuonna 2012 antanut suositukset turvallisen saannin ylärajasta: 1-10 -vuotiaat lapset 50 µg/vrk ja aikuiset 100 µg/vrk. Nämä määrät eivät siis ole päivittäisiä saantisuosituksia, vaan turvallisen saannin ylärajoja, joita D-vitamiinin kokonaissaannin ei tulisi ylittää (ruoasta saatava D-vitamiini + mahdollinen D-vitamiinivalmiste). Päivittäiset saantisuositukset, joihin tulee tähdätä, löytyvät ylempänä tässä artikkelissa olevasta taulukosta.

D-vitamiini ja tumma iho

Tummaihoisilla D-vitamiinin esiasteen muodostuminen iholla on heikompaa kuin vaaleaihoisilla, koska ihossa oleva melaniinipigmentti vähentää D-vitamiinin esiasteen tuotantoa. Toisaalta peittävä pukeutuminen estää myös D-vitamiinin muodostumisen. Suomessa  asuvien tummaihoisten tulisikin kiinnittää erityistä huomiota D-vitamiinin riittävään saantiin ympäri vuoden. 


Energiatarpeesi