Lapsen hampaiden hoito

Hyvien hammashoitotapojen opettelu kannattaa ottaa mukaan arkeen jo silloin, kun lapsi on pieni ja ensimmäiset hampaat ovat puhkeamaisillaan. Vanhemmilta opitut tavat kantavat läpi elämän ja ohjaavat toimimaan oikein niin hampaiden hoidossa kuin ruokailussakin.

Säännölliset ruoka-ajat

Napostelu on hampaille raskasta, sillä jokaisella syömiskerralla suussa alkaa ns. happohyökkäys. Tämä tarkoittaa sitä, että syömisen jälkeen suussa olevat bakteerit muodostavat ruoan sokerista ja tärkkelyksestä hampaiden pintaa liuottavia happoja ja tätä kestää noin puoli tuntia. Normaalisti suun sylki korjaa happohyökkäyksen aiheuttamat vauriot ja palauttaa hampaisiin niistä liuenneet mineraalit. Jos aterioiden väliin ei ole jäänyt riittävän pitkää aikaa, sylki ei ehdi tehdä tehtäväänsä ja uusi happohyökkäys syntyy ennen kuin vanha on edes päättynyt. Tällöin hampaiden reikiintyminen pääsee helpommin alkamaan.

Vältä sokeria ja harjaa hampaat säännöllisesti

Sokerin tiedetään olevan haitallista hampaille, ja sen vuoksi sokeristen herkkujen nauttiminen kannattaa aina liittää muihin ateriahetkiin tai jättää yksinkertaisesti juhlahetkien kruunuksi. On hyvä muistaa, että mehut ja virvoitusjuomat sisältävät sokerin lisäksi myös happoja, jotka ovat haitallisia hampaille.

"Happohyökkäyksen ehkäisemisessä ksylitoli on oiva apukeino: aterian jälkeen nautittuna se katkaisee happohyökkäyksen, vähentää suun bakteerien määrää sekä tekee bakteeriplakista harjatessa helpommin irtoavaa."

Rasvaton maito tai piimä on hyvä ruokajuoma. Aterioiden välissä janojuomaksi sopii parhaiten raikas vesi. Hampaat kestävät päivittäin noin 5 happohyökkäystä, joten parille terveelliselle välipalalle on aina sijaa. Vältä kuitenkin jatkuvaa napostelua, mikä pitää yllä happohyökkäystä.

Hampaat tulisi harjata huolellisesti kaksi kertaa päivässä: aamuin ennen aamupalaa ja illalla ennen nukkumaan menoa.  Näin hampaiden pinnalta poistetaan siihen kertynyt bakteeripeite. Harjaamisen oikea tekniikka on tärkeää: liikutetaan  harjaa hammasrivin suuntaisesti lyhyin liikkein.  Huomiota kannattaa kiinnittää erityisesti ienrajaan. Plakki irtoaa pehmeälläkin harjalla, jos tekniikka on kunnossa. Lapsen voi antaa harjoitella harjausta itse, mutta vanhemman tehtävä on tarkistaa harjauksen tehokkuus ja huolellisuus jokaisella pesukerralla. Pysyvien hampaiden puhjettua hampaiden hoitaminen on erityisen tärkeää.

Ksylitoli ja fluori

Happohyökkäyksen ehkäisemisessä ksylitoli on oiva apukeino: aterian jälkeen nautittuna se katkaisee happohyökkäyksen, vähentää suun bakteerien määrää sekä tekee bakteeriplakista harjatessa helpommin irtoavaa. Suositeltavaa olisi käyttää ksylitolipurukumia tai -pastilleja 1–2 palaa 3–5 kertaa päivässä. Säännöllisellä ksylitolin käytöllä voi ehkäistä hampaiden reikiintymistä.

Hammastahnasta hampaat saavat tarvittavan määrän fluoria. Parhaan tehon fluorista saa, jos jättää suun huuhtelematta pesun jälkeen tai huuhtelee vain kevyesti. Jos kaipaat lisätietoa fluoritablettien käytöstä tai lisäfluorin tarpeesta, kannattaa kääntyä hammashoitolan puoleen.

Lapselle ja vanhemmalle eri lusikka!

Hampaiden reikiintymisen aiheuttaa Streptococcus Mutans -bakteeri. Aivan kuten muutkin bakteeritaudit, myös hampaiden reikiintyminen on tarttuvaa. Älä siis käytä tai puhdista suussasi lapsen ruokailuvälineitä tai tuttia – näin vältät itse tartuttamasta lapselle kariesta aiheuttavan bakteerin ja lapsen hampaiden reikiintymisriski pienenee. Lapsen lusikka tai tutti kuuluu vain lapsen omaan suuhun.

 


Vastaa kyselyyn!

Auta meitä kehittämään Valio.fi-verkkopalvelua vastaamalla lyhyeen kyselyyn.

Osallistu Ei kiitos

Energiatarpeesi