Päivi Pitkänen
ETM, ravitsemusasiantuntija
Ulkoilusta ja retkeilystä innostuva herkuttelija, jonka parhaat hetket vietetään yhdessä pöydässä.
Äidinmaito riittää useimmille lapsille ainoaksi ravinnoksi kuuden kuukauden ikään saakka. Noin 4–6 kuukauden iässä lapsi alkaa olla kehitykseltään ja motorisilta taidoiltaan valmis maistelemaan myös kiinteää ruokaa.
Äidinmaito on parasta ravintoa vastasyntyneelle. Imetyksen avulla vauvalle on aina tarjolla helposti sulava, tuore, edullinen ja sopivan lämpöinen ateria. Äidinmaidosta vauva saa ensimmäisen puolen vuoden ajan kaikki tarvitsemansa ravintoaineet D-vitamiinia lukuun ottamatta. Äidinmaidon merkitys vauvalle ei ole pelkästään toimia ravintona, vaan imetyksen ansiosta vauva saa äidiltään myös läheisyyttä, lämpöä ja yhteistä aikaa. Lue lisää äidinmaidosta ja imetyksen hyödyistä, sekä imetyksen aikaisesta ravitsemuksesta.
Noin 4–6 kuukauden iässä vauva alkaa olla kehitykseltään ja motorisilta taidoiltaan valmis maistelemaan myös kiinteää ruokaa. ”Lusikkaharjoitukset” ja soseisiin totuttelun voi aloittaa pienillä makuannoksilla yksilöllisesti 4–6 kuukauden iässä, ja viimeistään puolivuotiaana vauvan tulisi saada maidon lisäksi muutakin ravintoa. Jos lapsi ei saa lainkaan äidinmaitoa, kiinteä ruoka aloitetaan 4-6 kuukauden iässä. Maisteluannokset annetaan vasta imetyksen jälkeen, jolloin ne eivät syrjäytä lapsentahtista imetystä.
Aloita maisteluharjoitukset teelusikan kärjellisellä ja suurenna annosta vähitellen. Kiinteiden aloitus aloitetaan kasviksista (esimerkiksi peruna, porkkana, kukkakaali, bataatti), hedelmistä tai marjoista, jotka tarjotaan hienojakoisina soseina ja jatketaan iän ja taitojen karttuessa vähitellen karkeampaan ruokaan. Kiinteisiin ruokiin tutustumisen voi aloittaa myös sormiruoalla. Lue lisää simppelistä sormiruoasta.
Ruokavaliota laajennetaan lisäämällä siihen noin 5kk iässä puuroja, muita viljavalmisteita sekä kalaa, kanaa ja lihaa. Myös pähkinää ja manteleita saa ryhtyä tarjoamaan hienonnettuna, sokeroimattomana ja suolaamattomana esimerkiksi kasvissoseen joukossa.
Noin puolen vuoden iässä pieni määrä (1 tl) lihaa, kanaa, kalaa tai kananmunaa (proteiinin lähde) on sopivasti yhdellä aterialla, noin yksivuotiaaksi saakka riittää 1–1,5 rkl lihaa ateriaa kohti. Runsas proteiininsaanti kahden ensimmäisen ikävuoden aikana on yhdistetty suurempaan painoindeksiin myöhemmällä iällä.
Muista myös päivittäinen D-vitamiinivalmisteen käyttö.
Alle vuoden ikäisille suunnatuissa käyttövalmiissa viljapohjaisissa lastenruoissa (puurot ja vellit) maitopohja vastaa koostumukseltaan äidinmaidonkorviketta. Valio Onni® valikoimasta löytyy helppokäyttöisiä valmiita puuroja erilaisilla marjoilla ja hedelmillä maustettuna. Tutustu Valio® Onni valikoimaan.
Täysimetetty lapsi ei yleensä tarvitse vettä, koska hän tyydyttää nesteentarpeensa rintamaidolla, myös kuumalla ilmalla, imetyskertoja tihentämällä.
Jatka imetystä, sillä äidinmaito on vielä lisäruokien aloittamisen jälkeenkin vauvan tärkein ravinnonlähde.
Pienelle vauvalle voit antaa makuannoksia mihin aikaan päivästä tahansa. Lounasaika on yleensä siinä mielessä sopiva, että vauvat ovat tavallisesti tähän aikaan pirteitä ja hyvällä tuulella. Pienikokoinen lusikka auttaa syöttämisessä. Älä työnnä väkisin lusikkaa suljettuun suuhun, mutta voit koskettaa lusikalla hieman alahuulta, jolloin vauva avaa suunsa tai ainakin saa maistaa ruokaa nuolaisemalla huuliaan.
Puolen vuoden iässä ruokia tulee tarjoilla monipuolisesti, mutta ruokavalinnoissa tulee kuitenkin huomioida tietyt rajoitteet, joita liittyy alle 1-vuotiaan lapsen ruokavalioon. Minkään ruoka-aineiden, kuten esimerkiksi kalan tai kananmunan, kokeilemista ei tule viivästyttää mahdollisten allergioiden pelossa. Minkään ruoka-aineen maistelun myöhästyttäminen ei vähennä allergian ilmaantumista edes lapsilla, joiden perheessä on todettu allergioita. Sen sijaan reipastahtisen uusien ruokien maistelun on todettu lisäävän lapsen sietokyvyn kehittymistä uusille ruoka-aineille. Viivästyttäminen, tai ruokavalion rajoittaminen voivat myös vaikeuttaa uusien ruokien maistelua ja erilaisiin makuihin ja ruoan rakenteisiin tottumista. Jos rakenteeltaan karkeamman ruoan tarjoamista viivästytetään yli 9 kuukauteen voi karkeamman ruoan hyväksyminen olla myöhemmin haastavampaa, ja myös mahdollisesti johtaa rajoittuneeseen ruokavalioon, sekä esimerkiksi vähäisempään kasvisten ja hedelmien käyttöön.
Tutustu viimeisimpiin lapsiperheiden ruokasuosituksiin: Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille (THL 2016).
Vaikka lapsi on luontaisesti utelias uusia ruokia kohtaan, hän saattaa suhtautua niihin myös varautuneesti. Paras tapa totutella vauvaa uusiin ruoka-aineisiin on tarjota hänelle pieniä makuannoksia useita kertoja saman viikon aikana. Uuden maun hyväksyminen saattaa vaatia 10–15 maistamiskertaa, toisilla vieläkin enemmän. Jos ruoka ei tunnu pysyvän suussa, se ei kuitenkaan yleensä tarkoita, etteikö vauva pitäisi ruoasta. Hän ei vain vielä osaa käsitellä koostumukseltaan uudenlaista ruokaa. Harjoittelu tekee mestarin! Kannustaminen, ihailu ja mallin näyttäminen auttavat uusiin ruokiin tutustumisessa.
Imettäessä ei voi tarkasti tietää, kuinka paljon vauva syö. Ruokahalu voi vaihdella päivä- ja ateriakohtaisesti tai mielialan ja terveydentilan mukaan. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun vauvalle tarjotaan kiinteitä ruokia – syödyt ruokamäärät voivat vaihdella.
Jatka imetystä, sillä äidinmaito on vielä lisäruokien aloittamisen jälkeenkin vauvan tärkein ravinnonlähde. Runsas varhainen lisäruoan antaminen voi johtaa aikaiseen vieroittumiseen. Osittaista imetystä suositellaan jatkettavaksi ainakin siihen saakka, kunnes lapsi täyttää yhden vuoden. Imetystä voi jatkaa vielä yhden ikävuoden jälkeenkin niin pitkään kuin se perheelle sopii.
Täysimetetyllä vauvalla on harvoin ummetusta, sillä äidinmaidon laktoosi pitää ulosteen pehmeänä. Äidinmaidonkorviketta saavalla vauvalla ulosteet ovat yleensä kiinteämpiä kuin rintaruokituilla. Lisäruoan aloittaminen voi edistää vatsan toimintaa – tai päinvastoin. Tarvittaessa vauvan kovaa vatsaa voi tavanomaista runsaamman kuidunsaannin sijaan helpottaa esimerkiksi luumusoseella tai luumumehulla. Vältä kuitenkin niitä ruoka-aineita, joita lapsi ei ikänsä puolesta saa vielä syödä. Jos ongelma ei poistu, ota yhteyttä neuvolaan.
Kun lapsi alkaa syödä kiinteitä ruokia, totutellaan vähitellen säännölliseen ateriarytmiin, johon kuuluu 5–6 ateriaa päivässä. Välipaloilla on tärkeä merkitys pikkulapselle, sillä hän tarvitsee energian tankkausta melko usein. Välipala ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lapsi saa koko ajan jotain syötävää tai juotavaa. Jatkuva napostelu vie ruokahalun, eikä se ole hyväksi hampaille. Puurot sekä marjat ja hedelmät pilkottuina sopivan kokoisiksi palasiksi, raasteena tai soseina käyvät hyvin tässä ikävaiheessa välipalaksi.
Rauhalliseen ja kiireettömään yhdessä ruokailuun kannattaa varata aikaa aina, kun se vain on mahdollista. Näin lapselle tulee tutuksi ruokailutilanteen sosiaalinen merkitys. Vanhempien esimerkki houkuttaa lastakin maistamaan uusia makuja. Mitä monipuolisempi ruokavalio lapsella on jo pienenä, sitä helpommin ja ennakkoluulottomammin hän suhtautuu uusiin ruokalajeihin myös myöhemmin. Lapsen lautanen kannattaa täyttää lautasmallin mukaan, mutta annoskoko on pienempi kuin aikuisella.
Tässä vaiheessa ateriat sisältävät jo pieniä paloja, sillä puhkeavat hampaat kaipaavat pureskeltavaa. Heti ensimmäisten hampaiden puhjettua kannattaa huomioida myös lapsen hampaiden hoito.
Maitovalmisteiden maistelu kannattaa aloittaa pieninä annoksina helposti sulavilla hapanmaitovalmisteilla (jogurtti, viili, piimä), joista saa hyviä välipaloja hedelmä- ja marjasoseiden kanssa. Tavallista maitoa voi tässä vaiheessa jo käyttää lapselle tarjottavan ruoan osana, esimerkiksi keitoissa tai perunasoseessa. Raejuustoa voi tarjota pienissä määrin myös alle 1-vuotiaalle sormiruokailun harjoitteluun.
Ruoanlaitto helpottuu, kun koko perheelle voi osittain valmistaa samaa ruokaa. Vältä kuitenkin ruoan suolaamista ja voimakasta maustamista ennen kuin lapsen annos on erotettu muun perheen ruoasta. Rasvainen, pannulla paistettu ruoka ei vielä tässä vaiheessa sovi pienen lapsen ruokavalioon.
Vuoden ikäisenä lapsi alkaa syödä muun perheen kanssa samaa ruokaa, eikä ikään liittyviä ruokarajoituksia tässä vaiheessa enää ole. Runsasta makeiden, rasvaisten ja suolaisten välipalojen antoa kannattaa kuitenkin edelleen välttää. Hyvin usein ruokavalion laatu heikkenee lapsen siirtyessä perheen kanssa yhteisiin ruokailutapoihin.
Lapselle suositellaan päivittäin nautittavaksi 4 dl rasvattomia, tai vähärasvaisia nestemäisiä maitovalmisteita. Tämä määrä sisältää hapanmaitovalmisteet ja vellit. Tavanomainen rasvaton lehmänmaito tai maidon tapaan käytettävä täydennetty ja makeuttamaton kasvipohjainen juoma sopii juomaksi noin yhden vuoden iästä ja hapanmaitovalmisteet 10 kuukauden iästä alkaen. Perheen niin halutessa voi imetystä jatkaa yhden ikävuoden jälkeenkin.Jos korvaat maidon kasvipitoisilla juomilla tarkistathan niiden kalsiumin jodin ja D-vitamiinipitoisuuden.
Lapsen ruokavalioon on hyvä kuulua pehmeälaatuista näkyvää rasvaa päivittäin välttämättömien rasvahappojen saannin turvaamiseksi. Esimerkiksi rypsiöljy sopii hyvin koko perheen ruoanvalmistukseen, sillä se on miedon makuinen öljy, jossa on lisäksi hyvä rasvahappokoostumus. Näkyvän rasvan määräksi leikki-ikäisille suositellaan 20–30 g päivässä, joka vastaa 1,5–2 rkl kasviöljyä tai 4–6 tl kasvimargariinia.