Hyvä, paha sokeri

Kuluttajien toiveet suhteessa sokeriin ja muihin makeutusaineisiin vaihtelevat. Se mikä sopii yhdelle, ei ole hyvä toiselle. Sokeri hyväksytään paremmin osana herkuttelua, mutta peruselintarvikkeissa sokeria halutaan vähentää.

Miksi sokeri on niin hyvää?

Ihmisellä on synnynnäinen taipumus pitää makeasta. Jo äidinmaito on makeaa, ja vauvojen on huomattu pitävän sokerivedestä. Makean nauttiminen tuottaa mielihyvää. Hyvänmakuisen ruoan ja sokerin syöminen voimistaa aivoissa mielihyvää välittävien aineiden, kuten dopamiinin, toimintaa.

Mieltymys makeaan kasvaa, jos makeaa syö nälissään. Sokeri antaa nopeasti energiaa, ja keho saa uutta potkua – makea alkaa tiedostamatta maistua entistä paremmalta. Mieltymys makeaan on pitkälti myös opittua. Monet palkitsevat itsensä herkuilla esimerkiksi työpäivän päätteeksi. Makea toimii myös usein lohdukkeena, kun on surua tai stressiä.

Kuinka paljon sokeria on sopivasti?

Suomalaiset ravitsemussuositukset ja WHO:n sokerinsaantisuositukset ohjeistavat lisätyn sokerin saanniksi enintään 10 % kokonaisenergiasta. Aikuisella se tarkoittaa 40-50 grammaa sokeria päivässä eli noin 20 sokeripalaa. Sokerinsaantisuositus koskee lisättyä sokeria, eikä siihen lasketa mukaan esimerkiksi maidon luontaista sokeria.

Liiallinen sokerinsyönti voi aiheuttaa hampaiden reikiintymistä ja lihomista. Tutkimusten perusteella runsas sokerin nauttiminen saattaa myös lisätä riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen.

5 vinkkiä makeanhimon hillitsemiseksi:

  1. Syö säännöllisesti ja kulutukseen nähden sopivasti.
  2. Suosi niin sanottua tavallista ja terveellistä ruokaa, joka sisältää esimerkiksi proteiinia ja kuituja.
  3. Herkkuja on monenlaisia ja monen kokoisia. Salli itsellesi herkkuja kohtuudella. Jos makean jälkiruoan nauttii aterian päätteeksi, tulee yleensä syötyä vähemmän makeaa.
  4. Kotiin ei kannata ostaa ylimääräisiä herkkuja. Kun niitä ei ole saatavilla, makeanhimoon ei pääse heti vastaamaan.
  5. Mielihyvää saa muustakin kuin makeasta. Esimerkiksi liikunta vaikuttaa dopamiinin tuotantoon. Lähde siis vaikkapa lenkille, kun herkkuhimo iskee - tai mielellään jo vaikka etukäteen.

Muista, että opittu makeannälkä heikkenee, kun makeaa ei syö. Anna riittävästi aikaa opetteluun.

Suosituksena lisätyn sokerin vähentäminen

Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee kaikille ikäryhmille lisätyn sokerin vähentämistä ruokavaliossa. Sekä lapsilla että aikuisilla lisätyn sokerin osuus tulisi rajoittaa enimmillään 10 %:iin kokonaisenergiasta. Myös suomalaisissa ravitsemussuosituksissa lisätyn sokerin saannin osuudeksi suositellaan enintään 10 % kokonaisenergiansaannista. Tämä tarkoittaa keskimääräisellä naisen energiatasolla 2000 kcal 50 g lisättyä sokeria päivässä.

Suosituksessa lisättyihin sokereihin lasketaan kaikki kotona ja elintarviketeollisuudessa lisätty sokeri (karkit, limsat, leivonnaisten sokeri, tuotteisiin lisätty sokeri, ripottelusokeri, intiaanisokeri, jne.), hunaja, erilaiset siirapit, hedelmämehujen luontaiset sokerit.

WHO ehdotti lisätyn sokerin saannin rajoittamiselle jatkossa tiukempaa kriteeriä, 5 % kokonaisenergiasta. Tiukemman sokerirajoituksen hyödyille ei kuitenkaan ole riittävästi perusteita tieteellisistä tutkimuksista.

Kuinka paljon suomalaiset saavat sokeria?

FinRavinto 2017 -tutkimuksen alustavien tuloksien mukaan Suomessa aikuisten (25-64 v.) sakkaroosin saanti jää hienosti lisättyä sokeria koskevan suosituksen alapuolelle. Sakkaroosin saanti onkin laskenut edelliseen FinRavinto-tutkimukseen verrattuna, mikä antaa kuvan lisätyn sokerin saannin vähentymisestä suomalaisten ruokavaliossa. Ruokavalion hiilihydraattien laatua tulisi kuitenkin entisestään parantaa, sillä suomalaiset saavat edelleen liian vähän kuituja. Hiilihydraattien saannin osuutta ravitsemussuosituksien tasolle kannattaisikin nostaa lisäämällä ruokavalioon ravintokuituja.

Suomalaisten lasten sokerinsaanti on suosituksia suurempaa. Aino-Maija Elorannan väitöstutkimuksen (2014) mukaan kuopiolaislapsilla osuus oli keskimäärin yli 12 prosenttia, mutta osalla jopa kaksinkertainen suositukseen verrattuna. Kaksi kolmasosaa lasten sokerinsaannista tulee välipaloista. Lasten ruoankäyttöä selvittävän Strip-tutkimuksen mukaan lasten sokerinsaannista 16 % tulee maustetuista maitotuotteista.

Valion ravitsemussitoumus sokerin vähentämisestä

Yksi haluaa välipalansa sokerilla makeutettuna. Toinen suosii kevyempiä, keinomakeutettuja vaihtoehtoja. Kolmas välttelee sokeria valitsemalla mieluiten tuotteen, joka on kokonaan maustamaton tai sisältää vähemmän sokeria. Suomalaisten sokerinsaanti on herättänyt keskustelua, ja osa kuluttajista toivoo lisää vähempisokerisia vaihtoehtoja ruokapöytään.

Valio vastaa kuluttajien toiveisiin ja laajentaa maustamattomien, sokeroimattomien ja vähemmän sokeria sisältävien tuotevaihtoehtojen valikoimaa. Parin viime vuoden aikana olemmekin jo vähentäneet sokeria useista välipala-, mehu- ja marjakeittotuotteista, ja työ jatkuu edelleen. Riihimäelle valmistunut uusi välipalatehdas tarjoaa uusia mahdollisuuksia vähentää sokeria. Tavoitteenamme on tuplata maustamattomien, sokeroimattomien sekä 20-50 % vähemmän sokeria sisältävien tuotteiden kokonaismäärä vuodesta 2015 vuoteen 2020 mennessä – mausta tinkimättä.

Tarjolla on jo nyt hyvä valikoima vähempisokerisia välipaloja, joissa olemme kehittäneet tuotteiden reseptiä aloitettuamme sokerin vähennyksen. Täysin sokeroimattomien välipalojen ystäville löytyvät Valio Luonnonjogurtti+ mango & persikka ja Valio Luonnonjogurtti+ päärynä & banaani, joissa makeus tulee vain hedelmistä.

Sokeroimattomien välipalojen valikoimassa on lisäksi tuotteita,  jotka on makeutettu makeutusaineilla. Maustamattomien välipalojen kirjo on myös runsas. Valikoimasta löytyy maustamattomia jogurtteja, rahkoja, viilejä ja kasvipohjaisia tuotteita. Toki valikoimissa on edelleen sokerilla makeutettuja herkuttelutuotteita erityisiin nautiskeluhetkiin.

Tämä verkkopalvelu käyttää evästeitä käyttökokemuksen parantamiseen, tilastoimiseen sekä mainosten näyttämiseen. Lisätietoja ›