Ikääntyneen aliravitsemus ja sen hoito

Ikääntyneen ruokavaliossa on erityisen tärkeää huolehtia riittävästä energian ja proteiinin saannista ruokahalun heikkenemisestä huolimatta. Vaikka ikäännyttäessä lähes aina menetetään lihasmassaa, niin selkeä painon putoaminen on kuitenkin hälyttävää. Tahaton painon putoaminen on usein merkki vajaaravitsemuksesta.

Huonosta ruokahalusta huolimatta on tärkeää, että  ikääntynyt saa syömästään ruoasta saa riittävästi energiaa, proteiinia ja muita tärkeitä ravintoaineita. Tahaton painon putoaminen on usein seurausta vajaaravitsemuksesta, mikä vaikuttaa kokonaisvaltaisesti yleiseen hyvinvointiin, tulehdusalttiuteen, lihaskuntoon ja sairauksista toipumiseen. Painon muutoksista tulisi aina mainita läheisille, kotihoidon henkilökunnalle tai esimerkiksi lääkärille.

Painon putoamiseen on reagoitava

Ikääntyminen, sairaudet ja lääkitykset voivat heikentää ruokahalua. Myös haju- ja makuaistissa tapahtuu muutoksia, eikä ruoka välttämättä maistu enää yhtä hyvin. Ikääntyneen sopiva painoindeksi (BMI) on 25-30 kg/m2, mikä on suositeltua normaalipainoa hiukan korkeampi. Tahaton painon putoaminen on aina hälyttävä merkki, johon tulee reagoida heti. Jos ruoka ei maistu ja paino vain putoaa, on omaisten tai hoitohenkilökunnan tehtävä tarvittavia muutoksia ruokavalioon. Päivittäistä energiansaantia voi onneksi turvata monin eri tavoin.

Tunnista vajaaravitsemus ja aliravitsemustila

Ikääntyneen vajaaravitsemuksen ja aliravitsemustilan tunnistaminen on tärkeää, jotta ravitsemustilan heikkenemiseen pystytään puuttumaan riittävän aikaisessa vaiheessa. On tärkeää muistaa, että vajaaravitsemus ei aina näy päällepäin. Ylipainoinenkin voi kärsiä proteiinialiravitsemuksesta ja sen aiheuttamasta lihaskadosta.

Ravitsemustilan arviointiin on nopeita työkaluja, joita omaiset ja hoitohenkilökunta voivat käyttää ikääntyneen ravitsemustilan arviointiin ja seurantaan.

Apua ravinnonsaantiin

Kun ruoka ei maistu, tärkeintä on turvata riittävä energian ja proteiinin saanti. Tällöin kannattaa välttää kevyttuotteita ja suosia paljon proteiinia sisältäviä ruokia niin pääaterioilla kuin välipaloillakin. Akuutissa tilanteessa energiansaantia voidaan parantaa valitsemalla ruoanvalmistukseen ja välipaloille täyteläisemmät tuotevaihtoehdot. Ruokiin voidaan lisätä makua ja energiaa kermalla, suolalla tai sokerilla omien mieltymyksien mukaan. Mikäli tällaista ruokavaliota jouduttaisiin noudattamaan pidemmän aikaa, on hyvä huolehtia suositusten mukaisista valinnoista.

Ruokaa on hyvä olla tarjolla säännöllisesti, mielellään noin kolmen tunnin välein. Jos ruokahalu on huono, on helpompaa syödä useita pieniä aterioita päivän aikana kuin muutama suuri. Jos koko ateria ei maistu, kannattaa aterialta syödä ainakin proteiinia sisältävä osa eli liha, kana, kala tai maito-/kasviproteiinista koostuva pääraaka-aine. Ruoan kanssa on hyvä tarjota lasillinen maitoa, piimää tai kasvipohjaista juomaa.

Valmisruoat, puolivalmisteet ja kotihoidon tarjoamat palvelut tuovat helpotusta ruoanvalmistukseen, jos ikääntyneen tai omaisen oma jaksaminen ei riitä. Ruokailun onnistumiseksi on myös tärkeää kiinnittää huomioita suun kuntoon ja nielemiskykyyn, ja tarvittaessa tarjota ruoka rakennemuunnellussa muodossa.

Useat juomat toimivat hyvinä ravintoaineiden ja energian lähteinä. Janojuomaksi voi veden lisäksi valita erilaisia energiaa ja ravintoaineita sisältäviä juomia, kuten maitoa, piimää, juotavia jogurtteja ja täysmehuja. Kannattaa kokeilla myös sokeroituja mehukeittoja, pirtelöitä ja pikkulasten vellejä.

Välipalat osaksi päivän aterioita

Päivän mittaan on hyvä olla tarjolla erityisesti erilaisia proteiinipitoisia välipaloja. Hyviä välipaloja ovat esimerkiksi juustovoileivät, jogurtit, viilit, rahkat ja vanukkaat. Sellaisenaan syötävät välipalat eivät vaadi valmistusta, ja niitä on helppo varata jääkaappiin reilumpikin satsi - tarvittaessa vaikka yölläkin syötäväksi.

Proteiinia päivän joka aterialle

Tutustu maistuviin vaihtoehtoihin:

Ravinnonsaanti todennäköisesti kasvaa:

  • Kun tarjotaan useita pieniä aterioita vuorokauden aikana.
  • Yöpaasto ei veny liian pitkäksi (ei yli 11 tuntia).
  • Saatavilla on välipaloja ja yöpalaa.

Muista nämä, jos ruoka ei maistu ja paino putoaa:

  • Tärkeintä on turvata riittävä energian ja proteiinin saanti.
  • Tarjotun ruoan ravintoainetiheys mahdollisimman suureksi.
  • Tarjotaan ruokaa noin 3 tunnin välein pieninä annoskokoina.
  • Tärkeää miettiä, mitä valitaan lautaselle, jos tiedetään, ettei ikääntynyt syö kaikkea.
  • Ruoka kannattaa maustaa mieleiseksi: lisätään ruokaan mausteita, kermaa, suolaa tai sokeria maun mukaan.
  • Vältä kevyttuotteita ja suosi paljon proteiinia sisältäviä raaka-aineita kaikilla pääaterioilla ja välipaloilla.