Ikääntyneen ravitsemustilan arviointi

Huono ravitsemustila heikentää yleistä hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä. Ikääntyneen ravitsemustilan arvioinnin ja seurannan tulisi kuulua automaattisena osana yleisen terveydentilan arviointiin.

Myös ikääntyneen ruokavalion tulisi olla monipuolinen ja tarjota riittävästi energiaa, proteiinia ja muita tärkeitä ravintoaineita. Vajaaravitsemus heikentää yleistä hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä. Tahatonta painonlaskua on tärkeää ehkäistä, sillä menetetty massa ikääntyneillä on usein lihaskudosta.

Yksilöllinen energiantarve

Ikääntyneen energiantarve on aina yksilöllinen, ja se riippuu esimerkiksi fyysisestä aktiivisuudesta ja kehon lihasmassan määrästä. Jos ikääntyneen paino pysyy entisellään, on energiansaanti kulutusta vastaavaa. Ikääntyneen energiantarvetta voidaan arvioida karkeasti seuraavilla laskukaavoilla.

kcal / painokilo
Perusaineenvaihdunta (PAV) 20
Vuodepotilas (PAV + 30 %) 26
Liikkeellä oleva tai itse ruokaileva (PAV + 50 %) 30
Sairaudesta toipuva, levoton tai paljon liikkuva 36

Esimerkiksi hiukan liikkeellä oleva 65 kg painava ikääntynyt tarvitsee energiaa 30 kcal/kg x 65 kg = 1950 kcal/vrk

Ikääntyneen proteiinintarve

Yli 65-vuotias tarvitsee normaalitilanteessa proteiinia 1,2-1,4 grammaa painokiloa kohti päivässä. Akuutissa sairaudessa, infektion aikana tai leikkauksen jälkeen proteiinintarve voi nousta jopa 2,0 grammaan painokiloa kohti päivässä.

Painonseuranta

Säännöllinen painonseuranta on yksinkertaisin tapa seurata ikääntyneen ravitsemustilaa kotona sekä esimerkiksi palvelutalossa. Painoa tulisi seurata kuukausittain, jotta mahdollinen painonputoaminen havaittaisiin mahdollisimman pian ja painonlaskun syitä pystyttäisiin selvittämään nopeasti. Ikääntyneille suositeltava painoindeksi on 25–30 kg/m2. Jos paino putoaa kolmen kuukauden aikana 3 kiloa tai enemmän, tulee tilanteeseen puuttua nopeasti, koska menetetty massa on tavallisesti lihasta.

Pelkkä painonseuranta ei kuitenkaan riitä koko ravitsemustilan arviointiin. Pelkkä silmämääräinen tai vaa’an kertoma tulos ei paljasta esimerkiksi normaalipainoisen tai ylipainoisen ikääntyneen proteiinialiravitsemustilaa, jos energiansaanti on runsasta ja painossa ei tapahdu muutoksia.

Riskitilanteita virhe- ja aliravitsemukselle:

  • Painoindeksi alle 23 kg/m2
  • Painon putoaminen yli 3 kg kolmen kuukauden aikana
  • Akuutti sairaus, infektio tai painehaavoja
  • Leikkaus tai sairaudesta toipuminen
  • Ongelmat suunterveyden tai hampaiden/proteesien kanssa
  • Nielemisongelmat
  • Pehmeä, sosemainen tai nestemäinen ruokavalio
  • Lääkkeiden aiheuttamat sivuvaikutukset (makuhäiriöt, kuiva suu, pahoinvointi, ripuli, ummetus)
  • Muutokset tavallisissa arkirutiineissa, kuten hoitojakso sairaalassa, kotiuttaminen sairaalasta.

Ravitsemustilan arviointi MNA-testillä

MNA-testi (Mini Nutritional Assessment) on ravitsemustilan arviointiin tarkoitettu testi, jota voidaan käyttää yli 65-vuotta täyttäneiden virhe- ja aliravitsemusriskin arvioinnissa. Testin voi tehdä omaiset tai hoitohenkilökunta hoitolaitoksessa tai kotona.

Testissä on kaksi osaa: seulonta ja arviointi. Jos seulonta osasta saa 12-14 pistettä, ei tarvitse jatkaa arviointi osaan. Jos seulonta osasta saa alle 12 pistettä, tehdään testi loppuun asti.

Testi jakaa ikääntyneet pisteiden perusteella kolmeen ravitsemustilaan:

Pisteet Ravitsemustila
24-30 normaali
17-23,5 riski virheravitsemukselle kasvanut
alle 17 aliravittu

Syödyn ruoan arviointi

Ruokailun seurantalomakkeen eli ruokapäiväkirjan avulla seurataan ikäihmisen energian ja proteiinin saantia. Lomakkeeseen täytetään syödyn ruoan määrä aterioittain. Syödyn ruoan perusteella lasketaan energian ja proteiinin saanti. Jos energian ja/tai proteiinin saanti on alle suositusten tai paino laskee, on asiakkaan ruokavalio tarkistettava. Apuna ruokavalion koostamisessa voidaan käyttää ravitsemusterapeuttia.

Tämä verkkopalvelu käyttää evästeitä käyttökokemuksen parantamiseen, tilastoimiseen sekä mainosten näyttämiseen. Lisätietoja ›