Vauvat ja taaperot

Vauvan hampaiden puhkeaminen ja hoito

Päivi Pitkänen

ETM, ravitsemusasiantuntija

Ulkoilusta ja retkeilystä innostuva herkuttelija, jonka parhaat hetket vietetään yhdessä pöydässä.

14. toukokuuta 2020

Hyvien hammashoitotapojen opettelu kannattaa ottaa mukaan arkeen jo silloin, kun lapsi on pieni ja ensimmäiset hampaat ovat puhkeamaisillaan. Vanhemmilta opitut tavat kantavat läpi elämän ja ohjaavat toimimaan oikein niin hampaiden hoidossa kuin ruokailussakin.Vauvan hampaiden puhkeaminen saattaa aiheuttaa vauvalle erilaisia oireita.

Milloin ensimmäiset hampaat puhkeavat vauvalle?

Vauvan ensimmäiset hampaat puhkeavat tyypillisesti 4-7 kuukauden iässä. Ensimmäisenä ilmaantuvat etualahampaat, seuraavaksi ylähampaat, ja noin vuoden iässä poskihampaat. Viimeisenä puhkeavat taaimmaiset poskihapaat noin kahteen ikävuoteen mennessä.

Hampaiden puhkeamisesta aiheutuvat oireet

Hampaiden puhkeaminen voi aiheuttaa vauvalle erilaisia oireita. Hampaiden puhkeamiseen voi liittyä lievää lämmönnousua, mutta ei kuitenkaan korkeaa kuumetta, tai voimakkaita kipuja. Muita tyypillisiä hampaiden puhkeamiseen liitettyjä oireita ovat kuolaaminen, ärtyneisyys, ajoittainen huono ruokahalu, heikommat yöunet, vetinen nuha ja tavallista löysemmät ulosteet. Toisaalta osalle lapsista hampaiden puhkeaminen ei aiheuta lainkaan oireilua.

Kuinka helpottaa hampaiden puhkeamisesta johtuvia oireita?

Hampaiden puhkeamiseen liittyvä kuolaaminen saattaa ärsyttää vauvan poskia ja leukaa. Leuka ja posket kannattaa pyyhkiä puhtaaksi kostealla rievulla. Kostean rievun, tai jääkaapissa viilennetyn purulelun pureskelu voi helpottaa hampaiden puhkeamisesta johtuvaa ärtymystä. Ruokapöydässä ”pureleluna” voi toimia myös jääkaappi viileää kurkun, porkkanaa tai kesäkurpitsan pala. Tarkistathan ruokavaliosuosituksista, mikä on kullekin ikäkaudelle sopivaa ravintoa.

Säännölliset ruoka-ajat ja hampaiden hoito

Napostelu on hampaille raskasta, sillä jokaisella syömiskerralla suussa alkaa ns. happohyökkäys. Tämä tarkoittaa sitä, että syömisen jälkeen suussa olevat bakteerit muodostavat ruoan sokerista ja tärkkelyksestä hampaiden pintaa liuottavia happoja ja tätä kestää noin puoli tuntia. Normaalisti suun sylki korjaa happohyökkäyksen aiheuttamat vauriot ja palauttaa hampaisiin niistä liuenneet mineraalit. Jos aterioiden väliin ei ole jäänyt riittävän pitkää aikaa, sylki ei ehdi tehdä tehtäväänsä ja uusi happohyökkäys syntyy ennen kuin vanha on edes päättynyt. Tällöin hampaiden reikiintyminen pääsee helpommin alkamaan.

Vältä sokeria ja harjaa hampaat säännöllisesti

Sokerin tiedetään olevan haitallista hampaille, ja sen vuoksi sokeristen herkkujen nauttiminen kannattaa aina liittää muihin ateriahetkiin tai jättää yksinkertaisesti juhlahetkien kruunuksi. On hyvä muistaa, että mehut ja virvoitusjuomat sisältävät sokerin lisäksi myös happoja, jotka ovat haitallisia hampaille.

”Happohyökkäyksen ehkäisemisessä ksylitoli on oiva apukeino: aterian jälkeen nautittuna se katkaisee happohyökkäyksen, vähentää suun bakteerien määrää sekä tekee bakteeriplakista harjatessa helpommin irtoavaa.”

Rasvaton maito tai piimä on hyvä ruokajuoma. Aterioiden välissä janojuomaksi sopii parhaiten raikas vesi. Hampaat kestävät päivittäin noin 5 happohyökkäystä, joten parille terveelliselle välipalalle on aina sijaa. Vältä kuitenkin jatkuvaa napostelua, mikä pitää yllä happohyökkäystä.

Hampaat tulisi harjata huolellisesti kaksi kertaa päivässä: aamuin ennen aamupalaa ja illalla ennen nukkumaan menoa. Näin hampaiden pinnalta poistetaan siihen kertynyt bakteeripeite. Harjaamisen oikea tekniikka on tärkeää: liikutetaan harjaa hammasrivin suuntaisesti lyhyin liikkein. Huomiota kannattaa kiinnittää erityisesti ienrajaan. Plakki irtoaa pehmeälläkin harjalla, jos tekniikka on kunnossa. Lapsen voi antaa harjoitella harjausta itse, mutta vanhemman tehtävä on tarkistaa harjauksen tehokkuus ja huolellisuus jokaisella pesukerralla. Pysyvien hampaiden puhjettua hampaiden hoitaminen on erityisen tärkeää.

Ksylitoli ja fluori

Happohyökkäyksen ehkäisemisessä ksylitoli on oiva apukeino: aterian jälkeen nautittuna se katkaisee happohyökkäyksen, vähentää suun bakteerien määrää sekä tekee bakteeriplakista harjatessa helpommin irtoavaa. Suositeltavaa olisi käyttää ksylitolipurukumia tai -pastilleja 1–2 palaa 3–5 kertaa päivässä. Säännöllisellä ksylitolin käytöllä voi ehkäistä hampaiden reikiintymistä.

Hammastahnasta hampaat saavat tarvittavan määrän fluoria. Parhaan tehon fluorista saa, jos jättää suun huuhtelematta pesun jälkeen tai huuhtelee vain kevyesti. Jos kaipaat lisätietoa fluoritablettien käytöstä tai lisäfluorin tarpeesta, kannattaa kääntyä hammashoitolan puoleen.

Lapselle ja vanhemmalle eri lusikka!

Hampaiden reikiintymisen aiheuttaa Streptococcus Mutans -bakteeri. Aivan kuten muutkin bakteeritaudit, myös hampaiden reikiintyminen on tarttuvaa. Älä siis käytä tai puhdista suussasi lapsen ruokailuvälineitä tai tuttia – näin vältät itse tartuttamasta lapselle kariesta aiheuttavan bakteerin ja lapsen hampaiden reikiintymisriski pienenee. Lapsen lusikka tai tutti kuuluu vain lapsen omaan suuhun.