Siirry sisältöön
Ruokavaliot

Maitoallergia

Maitoallergia
Janita Bergström
ETM, ravitsemusasiantuntija

Kaurapuurosta ja ihmisistä energiaa ammentava ruokafiilistelijä, jonka tavoitteena on juosta aina vain pidemmälle.

Maitoallergia on tärkeää osata erottaa laktoosi-intoleranssista. Maitoallergiassa elimistö reagoi maidon proteiiniin aiheuttaen allergisen reaktion, kun taas laktoosi-intoleranssissa elimistöstä puuttuu kyky pilkkoa laktoosia. Maitoallergian tavallisimmat oireet ovat ihottuma, oksentelu ja ripuli. Se voi ilmetä myös iho- tai hengitystieoireina.

Maitoallergian esiintyvyys Suomessa alle 3-vuotiailla on noin 2–3 %, ja se onkin useimmiten pienten, alle 2-vuotiaiden vaiva. Voimakkaasti lehmänmaidon proteiineihin reagoiva vauva voi saada allergiaoireita äidin ruokavalion kautta äidinmaidosta. Maitoallergisen lapsen ja tarvittaessa myös imettävän äidin ruokavaliosta karsitaan pois kaikki maitovalmisteet vasta sen jälkeen, kun allergia on todettu lääkärissä. Tällaisessa tilanteessa tulee huolehtia sekä lapsen että imettävän äidin riittävästä proteiinin, kalsiumin, jodin ja D-vitamiinin saannista tarvittaessa ravintolisien avulla, terveydenhoitohenkilökunnan ohjeiden mukaisesti.

Yleensä allergia häviää kouluikään mennessä. Helsingin yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen (1) mukaan lehmänmaitoallergian osuutta lasten vatsavaivoissa liioitellaan vahvasti, sillä vanhemmat raportoivat lehmänmaitoallergian oireita 20-25 prosentilla lapsista. Väitöstutkimuksessa tarkkailtiin 0-4-vuotiaita lapsia, jotka oli lähetetty Hyksin lastenklinikalle ja allergiaklinikalle suolioireisen maitoallergian epäilyn vuoksi.

Maitoaltistuksessa lapsista kuitenkin vain 32 prosenttia sai oireita lehmänmaidosta ja lähes saman verran (31 %) sai vanhempien mukaan merkittäviä oireita lumealtistuksen aikana. Tutkimus totesi lehmänmaitovapaan ruokavalion johtavan yleisesti mataliin lehmänmaito-vasta-ainetasoihin. Tiettyjen matalien vasta-ainetasojen on todettu lisäävän allergisoitumisriskiä pikkulapsilla. Ruokavaliota, jossa vältetään lehmänmaidon proteiinia, ei siis pitäisi jatkaa pitkään ilman kaksoissokkovarmennusta epäiltäessä suolisto-oireista lehmänmaitoallergiaa.

Lievä maitoallergikko voi käyttää maitotuotteita oireiden sallimissa rajoissa. Nykytiedon mukaan altistuminen allergisoivalle ruoka-aineelle voi edesauttaa allergian väistymistä. Vakavissa oireissa maitoproteiini on syytä poistaa kokonaan ruokavaliosta. Tällöin on vältettävä kaikkia maitovalmisteita, kuten maitoa, piimää, jogurttia, viiliä, kermaviiliä, juustoja ja voita. Vakavasti maitoallerginen henkilö ei voi myöskään syödä elintarvikkeita, joiden valmistusaineluettelossa mainitaan esimerkiksi maito, maitojauhe, hera, heraproteiini, maitoproteiini, kaseiini tai kaseinaatti.

Lisätietoa lasten ruoka-allergioista voit lukea Käypä hoito –suosituksesta (Ruoka-allergia: Lapset 2015)

  1. Merras-Salmio L 2014. Clinical characteristics of cow’s milk allergy with gastrointestinal symptoms. Suolisto-oireisen lehmänmaitoallergian kliininen kuva.

Search