Mihin lisäruokien aloitusikäsuositukset perustuvat

Milloin maisteluannokset imetyksen ohessa tulisi aloittaa?

Suomalaiset ”Syödään yhdessä” -ruokasuositukset lapsiperheille perustuvat laajaan tutkimusnäyttöön. Kansainvälisen lastenlääkäreiden ja ravitsemusasiantuntijoiden työryhmä ESPGHAN julkaisema kannanotto lisäruokien aloittamisesta vuodelta 2017 on linjassa suomalaisten suositusten kanssa. Allergian ehkäisyn Käypä hoito – suosituksesta löytyy puolestaan vankka tutkimusnäyttö aloitusikäsuositukseen allergian ehkäisyn kannalta. Alla on tiivistelmä kyseisistä julkaisuista.

Maisteluannokset 4–6 kuukauden iässä, ei alle 4 kuukauden iässä

Äidinmaito riittää useimmille lapsille ainoaksi ravinnoksi kuuden kuukauden ikään saakka. Lue lisää äidinmaidosta ja imetyksen hyödyistä, sekä imetyksen aikaisesta ravitsemuksesta. Noin 4–6 kuukauden iässä lapsi alkaa olla kehitykseltään ja motorisilta taidoiltaan valmis syömään kiinteää ruokaa. Viimeistään puolivuotiaana, aikaisintaan 4 kuukauden iässä, vauvan tulisi saada maidon lisäksi muutakin ravintoa. Mm. raudan tarpeen vuoksi pelkkä rintamaito ei enää riitä puolivuotiaasta eteenpäin. Maisteluannoksilla ei ole tarkoitus korvata rintamaitoa 4–6 kuukauden iässä, vaan maisteluannokset tarjotaan imetyksen tai korvikemaidon antamisen jälkeen. Osittaista imetystä jatketaan 12 kk saakka, ja pidempäänkin, perheen niin halutessa.

Vauva alkaa olla kehitykseltään ja motorisilta taidoiltaan valmis maistelemaan uusia ruokia noin 4–6 kk iässä. Maistelu aloitetaan yleensä sosemaisella ruoalla, ja jatketaan vähitellen karkeampaan ruokaan. Maistelun viivästyttäminen, tai ruokavalion rajoittaminen, voivat vaikeuttaa uusien ruokien maistelua ja erilaisiin makuihin ja ruoan rakenteisiin tottumista, sekä mahdollisesti lisätä allergiariskiä. Jos rakenteeltaan karkeamman ruoan tarjoamista viivästytetään yli 9 kuukauteen voi karkeamman ruoan hyväksyminen olla haastavampaa, ja johtaa mahdollisesti rajoittuneeseen ruokavalioon, sekä esimerkiksi vähäisempään kasvisten ja hedelmien käyttöön.

Lapsen allergian ehkäisy ja lisäruokien aloittaminen

Allergisoivina ruokina (Maidon (lastenruokien sisältämä maitoproteiini), kananmunan, vehnän, soijan, kalan, maapähkinän, pähkinöiden ja äyriäisten) pidettävien ruoka-aineiden maistelua ei tule viivästyttää. Yksinomaisella yli 4 kuukautta kestävällä rintaruokinnalla ei voida pienentää riskiä allergisiin sairauksiin. Maistelun voi aloittaa 4–6 kuukauden iässä, viimeistään 6 kuukauden iässä. Imetystä suositellaan jatkettaviksi maistelun ja lisäruokien ohella vähintään 1-vuoteen saakka. Myös allergiaperheissä kiinteiden ruokien maistelun aloittaminen imetyksen ohessa 4–6 kuukauden iässä yksilöllisesti saattaa pienentää allergian kehittymisen riskiä. Jos maistelun aloittaa alle 4 kuukauden iässä allergiariski saattaa kasvaa.

• Tutkimuksessa on havaittu, että mitä useampia ruoka-aineita ruokavalioon kuuluu ennen 1-vuoden ikää, sitä pienempi on atooppisen astman riski.
• Lapsen ruokavalion monipuolistaminen suositusten mukaan näyttää vähentävän herkistymistä ruoka-allergeeneille.
• Tutkimuksissa on havaittu, että allergisoivina pidettävien ruokien (vilja, kananmuna, kala, maapähkinä) maistelu on yhteydessä pienempään astman / allergisen nuhan / ruoka-allergian riskiin, kun maistelu aloitellaan noin 6–12 kk vaiheilla.
• Uusien ruokien maistelu on välttämätöntä lapsen normaalin puolustusvasteen kehittymiseksi.
• Välttämisruokavaliota tarvitsevat vain ne, joilla on diagnosoitu ruoka-allergia. Välttämisruokavaliolla ei ole voitu ehkäistä allergioita, pikemminkin päinvastoin.
• Imeväisikäisten suosituksessa kiinteiden ruokien aloitusiäksi on kirjattu 4–6 kk iässä maisteluannoksien aloittaminen (luonnollinen sietokyvyn kehittyminen, puolustusjärjestelmän kypsyminen – imetys ja makuannokset yhdessä turvaamassa tervettä kehitystä).
• Äidin välttämisruokavalio ei ehkäise lapsen ruoka-allergiaa ja voi suurentaa lapsen ruoka-allergian riskiä.
• Jos rintamaito ei riitä imeväisikäisille käytetään tavallista lehmänmaitopohjaista korviketta. Osittain tai pitkälle pilkottujen korvikkeiden käyttö ei ehkäise ruoka-allergiaa.

Lapsen painonkehitys, tyypin 1 diabetes ja keliakia

Painonkehityksen kannalta ei ole syytä viivästyttää lisäruokien aloittamista 4–6 kuukauden iästä yli 6 kuukauteen. Sen sijaan lisäruokien aloittaminen ennen 4 kuukauden ikään voi ennustaa suurempaa riskiä ylipainoon myöhemmin.

Riski sairastua keliakiaan tai tyypin 1 diabetekseen eivät lisäänny, vaikka gluteiinipitoiset tuotteet otetaan ruokavalioon 5–6 kuukauden iässä. Riski sairastua tyypin 1 diabetekseen sen sijaan nousee, jos gluteiinipitoisia tuotteita tarjotaan alle 4 kuukauden iässä.

Jos rintamaito ei riitä imeväisikäisille käytetään tavallista lehmänmaitopohjaista korviketta. Tavallisen lehmänmaitopohjaisen korvikkeen käyttö ei lisää riskiä sairastua tyypin 1 diabetekseen (Effect of Hydrolyzed Infant Formula vs Conventional Formula on Risk of Type 1 Diabetes. The TRIGR Randomized Clinical Trial . JAMA. 2018;319(1):38-48. doi:10.1001/jama.2017.19826).

Runsas proteiininsaanti kahden ensimmäisen ikävuoden aikana on yhdistetty suurempaan painoindeksiin myöhemmällä iällä (Lähde: Hörnell ym. Food Nutr Res 2013;57). Etenkin lisäruokien aloittamisen yhteydessä sekä yli 1-vuotiaan lapsen ruokavaliossa runsas proteiininsaanti on lihavuusriskin kannalta merkittävää (Lähde: Scaglioni ym. Int J Ober Relat Metab Disord 2000;24:777-81).

Korkeaproteiiniset äidinmaidonkorvikkeet altistavat lapset herkemmin tavanomaista suuremmalle painonkehitykselle.

Meta-analyysit todistavat, että rintaruokinta on yhteydessä 7–33 % pienempään lapsuusiän lihavuus- tai ylipainoriskiin korvikeruokittuihin lapsiin verrattuna (Arenz ym. Int J Obes 2004;28:1247-56.Owen ym. Pediatrics 2005;115:1367-77. Weng ym. Arch Dis Child 2012;97:1019-26).

Matalaproteiinipitoinen äidinmaidonkorvike, johon on täydennetty heraproteiinia, tukee lasten tervettä kasvua ja painonkehitystä WHO:n kasvukäyrien mukaisesti. Kasvu samansuuntainen kuin rintaruokituilla lapsilla.   (Alexander ym. Am J Clin Nutr 2016;104:1083–92. Weber et al 2014_).

Tutkimuksessa, jossa verrattiin korkea proteiinista korviketta, matala proteiinista korviketta ja äidinmaitoa saavien lapsien painonkehitystä 6 vuoden ikään, todettiin, että korkeaproteiinista korviketta saavien lapsien ryhmässä lihavuutta esiintyi 6 vuoden iässä 10 % lapsista verrattuna matalaproteiinista korviketta saavien ryhmään, jossa lihavuutta esiintyi 6 vuoden iässä 4,4 %. Vähiten lihavuutta esiintyi rintaruokituilla lapsilla (Weber M, Grote V, Closa-Monasterolo R, Escribano J, Langhendries JP, Dain E, Giovannini M, Verduci E, Gruszfeld D, Socha P, Koletzko B; European Childhood Obesity Trial Study Group. Lower protein content in infant formula reduces BMI and obesity risk at school age: follow-up of a randomized trial. Am J Clin Nutr. 2014;99(5):1041-51. doi: 10.3945/ajcn.113.064071.).

Lapsen ruokavaliotyylit ja terveys

Lapsi pitää luontaisesti suolaisesta ja makeasta, ei kitkerästä mausta, mutta ahkeralla maistattamisella voi saada laajennettua mieltymystä monipuoliseen ruokavalioon. Uusien ruokien maistaminen voi vaatia 10–15 maistamiskertaa, mutta se kannattaa, jotta ruokavalio monipuolistuu.

Yksittäisissä tutkimuksissa on huomattu että ”hyvä” ruokavaliotyyli varhaislapsuudessa (mm. runsaasti kasviksia, kotiruokaa) saattaa olla yhteydessä matalampaan painoindeksiin ja rasvattomaan massaan aikuisena. ”Hyvä” ruokavaliotyyli saattaa olla yhteydessä hieman korkeampaan älykkyysosamäärän verrattuna ”huonoon” ruokavaliotyyliin (mm. keksit, makeiset, virvoitusjuomat). Terveyttä edistävä ruokavalio opitaan jo lapsena.

Runsas proteiininsaanti on yhteydessä korkeampaan painoindeksiin aikuisiässä. Runsasta proteiinin saantia tulisi välttää alle 2-vuotiaalla. Sopiva määrä proteiinia lautasella (esim. lihaa, kalaa, kanaa, kananmunaa) on maistelun alussa noin 1 tl ja alle yksivuotiaalla noin 1,5 rkl.