TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti
Aamu-urheilua ja kasvisruokaa rakastava ravitsemusterapeutti, jonka lasten lempiruokaa on lihapullat.
Maitoon ei lisätä suolaa, vaan maitopakkaukseen merkitty suolapitoisuus johtuu yksinomaan maidon luontaisesta natriumista. Elintarvikepakkauksissa kuluttajille annettavia tietoja säätelevän EU:n elintarviketietoasetuksen mukaan pakkausmerkinnöissä on kerrottava tuotteen suolan määrä, vaikka tuote ei sisältäisikään lisättyä suolaa, natriumkloridia.
Elintarviketietoasetuksen mukaisessa ravintoarvomerkinnässä ilmoitetaan suolan määrä grammoina. Ruokasuolasta (NaCl) 40 % on natriumia. Kun tuotteen sisältämä kokonaisnatriummäärä kerrotaan 2,5:lla saadaan selville mitä suolamäärää natriumluku vastaa. Esimerkiksi 0,4 grammaa (400 mg) natriumia vastaa 1 grammaa suolaa. Tuotteen sisältämään kokonaisnatriumin määrään huomioidaan luontainen natriummäärä, ruokasuolan sisältämä natrium sekä lisäaineiden sisältämä natrium (esim. natriumglutamaatti).
Maidon ravintoarvomerkinnässä ilmoitettu suolapitoisuus johtuu yksinomaan maidon luontaisesti esiintyvästä natriumista.
| Ravintosisältö/100 g | |
|---|---|
| Energia | 139 kJ / 139 kcal |
| Rasva | 0 g |
| josta tyydyttynyttä | 0 g |
| Hiilihydraatit | 4,9 g |
| josta sokereita | 4,9 g |
| Proteiini | 3,3 g |
| Suola | 0,1 g |
Maitoon ei lisätä suolaa, vaan maidon pakkausmerkintöihin merkitty suolapitoisuus johtuu yksinomaan maidon luontaisesta natriumista. Maito on tarkoitettu nisäkkään ensiravinnoksi, joten sen täytyy sisältää kaikki tarvittavat ravintoaineet sekä toimia nestetasapainon ylläpitäjänä. Natrium on elimistölle välttämätön ja tärkeä kivennäisaine nestetasapainon säätelyssä. Myös esimerkiksi liha ja kasvikset sisältävät luontaisesti natriumia, joka merkitään suolana ravintosisältötietoihin.
Maitolasillinen (2 dl) sisältää luontaista maidon natriumia 0,08 grammaa, joka merkitään EU asetuksen mukaisesti suolana 0,2 grammaa. Maito sisältää luontaisesti myös muita mineraaleja kuten kaliumia, magnesiumia, kalsiumia ja jodia.
Elintarvikepakkauksissa voidaan käyttää lainsäädännön mukaisia erilaisia väitteitä suolan määrään liittyen. Euroopan yhtenäinen lainsäädäntö säätelee "vähäsuolainen" ja "vähemmän suolaa" -ravitsemusväitteitä. Suomen kansallinen oma lainsäädäntö taas "voimakassuolainen"-merkintää.
Vähäsuolainen: Tuotetta voi sanoa vähäsuolaiseksi vain, jos siinä on suolaa enintään 0,3 g/100 g.
Vähemmän suolaa: Voidaan sanoa tuotteesta, kun suolaa on vähennetty 25 % vertailutuotteisiin nähden. Vertailutuotteena käytetään markkinoilla olevien vastaavien tuotteiden suolapitoisuuden keskiarvoa.
Voimakassuolainen: Pakollinen merkintä määritellyissä tuoteryhmissä, jos voimakassuolaisuuden raja ylittyy. Esimerkiksi juusto on merkittävä voimakassuolaiseksi, jos suolaa on yli 1,4 g/100 g. Leivissä voimakassuolaisuuden raja on suolaa enintään 1,1 g/100 g.
