Siirry sisältöön
Sydänterveys

Omega-3 -rasvahapot ja sydänterveys

Omega-3 -rasvahapot ja sydänterveys
Anne-Mari Ottelin
TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti

Aamu-urheilua ja kasvisruokaa rakastava ravitsemusterapeutti, jonka lasten lempiruokaa on lihapullat.

Ammattilaisille

Tällä sivulla esitetty tutkimustieto on tarkoitettu vain ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille, eikä sitä ole tarkoitettu välitettäväksi eteenpäin kuluttajille.

Ammattilainen, haluatko lisätietoa?

Tarvitsetko ravitsemustietoa työssäsi? Tilaa ravitsemusuutiskirje ja saat luotettavaa tietoa ruoasta ja ravitsemuksesta!


Materiaalipankista löydät terveydenhuollon ammattilaisten tilattavissa olevia esitteitä ja muuta materiaalia.

Ruokavaliosta tulee saada riittävästi välttämättömiä rasvahappoja, omega-6 -sarjan linolihappoa ja omega-3 -sarjan alfalinoleenihappoa. Molempien rasvahappojen pääasiallinen lähde ruokavaliossa on kasviöljyt. Rasvahappojen määrät vaihtelevat eri kasviöljyjen välillä. Suomalaisille tuttu rypsiöljy sisältää runsaasti omega-3 -sarjan alfalinoleenihappoa.

Ravitsemussuosituksien mukaan välttämättömien rasvahappojen (linolihappo ja alfalinoleenihappo) osuus koko ruokavaliosta tulisi olla 3 E% eli 3 prosenttia kokonaisenergiansaannista ja alfalinoleenihapon osuus tulisi olla tästä 0,5 E%.

Omega-3 -rasvahappojen vaikutukset terveyteen

Edullisia vaikutuksia sydänterveyteen on todettu niin pitkäketjuisilla kalaöljyistä saatavilla omega-3 -rasvahapoilla (EPA ja DHA) kuin kasviöljyissä esiintyvällä alfa-linoleenihapolla (ALA).

Omega-3 -sarjan rasvahapot vaikuttavat sydänterveyteen usean eri mekanismin kautta:

  • laskevat veren kolesteroli- ja triglyseriditasoja
  • ylläpitävät verisuonien kimmoisuutta
  • laskevat verenpainetta
  • vähentävät vakavien sydämen rytmihäiriöiden riskiä
  • vähentävät verihiutaleiden kasaantumista
  • vähentävät haitallisia tulehdusreaktioita verisuonissa

Alfalinoleenihapon vaikutus veren rasva-arvoihin

Ravintointerventioissa, joissa on verrattu monityydyttymättömien rasvahappojen vaikutuksia veren rasva-arvoihin terveillä henkilöillä, on todettu, että alfa-linoleenihappo (ALA) laskee kokonaiskolesterolia yhtä tehokkaasti kuin linolihappo. Suomalaisessa tutkimuksessa kokonaiskolesterolin lisäksi myös LDL-kolesteroli ja triglyseridit laskivat yhtä paljon kuin linolihappoa sisältäneellä ruokavaliolla.

Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto (EFSA) onkin todennut tutkimusnäytön riittäväksi ja EU:n komissio on hyväksynyt ALA:lle kolesterolin alentamiseen liittyvän terveysväitteen. ALA:n hyödyt korostuvat henkilöillä, joilla on sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Ylipainoisilla ja henkilöillä, joilla veren rasva-arvot ovat koholla, ALA normalisoi verisuonen seinämän heikentynyttä toimintaa ja laskee tulehduksen merkkiaineiden pitoisuuksia.

Väestötutkimuksessa ALA:a sisältävän kasviöljyn käytön todettiin pienentävän sydäninfarktin riskiä. Suojavaikutus oli suurin henkilöillä, joilla muiden omega-3 -rasvahappojen saanti oli vähäistä. Myös sydäninfarktin sairastaneilla runsaasti ALA:a sisältänyt Välimeren ruokavalio esti tehokkaammin uusia sydäntapahtumia ja pienensi kuolemanriskiä. Viisivuotisessa seurantatutkimuksessa Yhdysvalloissa sydäninfarktin sairastaneilla runsaasti ALA:a sisältänyttä ruokavaliota verrattiin American Heart Associationin suosittelemaan, runsaasti linolihappoa sisältäneeseen ruokavalioon. ALA-ruokavalio vähensi sydäninfarkteja, sydänperäisiä ja muita kuolemia merkitsevästi; kontrolliryhmässä kuolemia oli 2,5-kertaisesti. Myöhemmin ALA:n on todettu vähentävän vakavien sydämen rytmihäiriöiden riskiä, mikä on yhteydessä erityisesti sydänperäisen äkkikuoleman riskiin. ALA vaikuttaa näin ollen sydän- ja verisuonitautien riskiin kolesterolivaikutusten lisäksi todennäköisesti vähentämällä vakavien sydämen rytmihäiriöiden riskiä, vähentämällä tulehdusta verisuonen seinämässä ja ylläpitämällä verisuonen seinämän kimmoisuutta ja toimintaa. Runsaasti

ALA:a sisältävällä ruokavaliolla on vaikutusta sekä sydän- ja verisuonitautien primääri- että sekundääripreventiossa.

Rypsiöljy

Pääosa rypsiöljyn rasvahapoista on kertatyydyttymättömiä, mutta se sisältää myös runsaasti välttämättömiä rasvahappoja, n. 20% linolihappoa ja 10-12% ALA:a. Rypsiöljyn rasvan laatu on terveyden kannalta vähintään samanveroinen, ellei jopa parempi, kuin oliiviöljyn. Rypsiöljy on lisäksi merkittävä E- ja K-vitamiinien sekä kasvisterolien lähde.

Suomalaisessa tutkimuksessa rypsiöljyllä todettiin jopa auringonkukkaöljyä parempia vaikutuksia veren rasva-arvoihin. Kokonaiskolesteroli ja LDL-kolesteroli laskivat terveillä koehenkilöillä merkitsevästi enemmän runsaasti rypsiöljyä sisältäneellä, tarkasti kontrolloidulla ruokavaliolla kuin auringonkukkaöljyä sisältäneellä ruokavaliolla (kokonaiskolesteroli -15% vs -12%, LDL-kolesteroli -23% vs -17%). Rypsiöljyn on myös todettu parantavan elimistön antioksidanttistatusta ja suojaavan rasvoja hapettumiselta.

Rypsiöljyllä on edullisia vaikutuksia glukoosiaineenvaihduntaan. Matalampia paastoglukoosi ja -insuliinitasoja sekä sokerirasituksen jälkeisiä glukoositasoja on raportoitu erityisesti korvattaessa tyydyttynyttä rasvaa rypsiöljyllä. Parempi glukoosinsieto ja insuliiniherkkyys vähentävät riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Rypsiöljyn edullinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin johtuu todennäköisesti sekä rasvahappokoostumuksesta että rypsiöljyn sisältämistä antioksidanteista.

Viitteet

Albert CM, Oh K, Whang W, Manson JE, Chae CU, Stampfer MJ, Willett WC, Hu FB. Dietary alpha-linolenic acid intake and risk of sudden cardiac death and coronary heart disease. Circulation. 2005;112(21):3232-8.

Campos H, Baylin A, Willett WC. Alpha-linolenic acid and risk of nonfatal acute myocardial infarction. Circulation 2008;118(4):339-45. doi: 10.1161/CIRCULATIONAHA.107.762419. de Lorgeril M, Renaud S, Mamelle N et al. Mediterranean alpha-linolenic acid-rich diet in secondary prevention of coronary heart disease. Lancet 1994;343(8911):1454-9.

Egert S, Stehle P. Impact of n-3 fatty acids on endothelial function: results from human interventions studies. Curr Opin Clin Nutr Metab Care. 2011;14(2):121-31. doi: 10.1097/MCO.0b013e3283439622.

Hartman IS. Alpha-Linolenic acid: a preventive in secondary coronary events? Nutr Rev. 1995;53(7):194-7.

Lin L, Allemekinders H, Dansby A, Campbell L, Durance-Tod S, Berger A, Jones PJ. Evidence of health benefits of canola oil. Nutr Rev. 2013;71(6):370-85. doi: 10.1111/nure.12033.

Mantzioris E, James MJ, Gibson RA, Cleland LG. Dietary substitution with an alpha-linolenic acid-rich vegetable oil increases eicosapentaenoic acid concentrations in tissues. Am J Clin Nutr 1994;59:1304-1309.

Mori TA. Dietary n-3 PUFA and CVD: a review of the evidence. Proc Nutr Soc. 2014;73(1):57-64. doi: 10.1017/S0029665113003583.

Pand D, Allman-Farinelli MA, Wong T, Barnes R, Kingham KM. Replacement of linoleic acid with alpha-linolenic acid does not alter blood lipids in normolipidaemic men. Br J Nutr 1998;80:163-167.

Valsta LM, Jauhiainen M, Aro A, Salminen I, Mutanen M. The effects on serum lipoprotein levels of two monounsaturated fat rich diets differing in their linoleic and α-linolenic acid contents. Nutr Metab Cardiovasc Dis 1995;5:129-40.

Valsta LM, Jauhiainen M, Aro A, Katan MB, Mutanen M. Effects of a monounsaturated rapeseed oil and a polyunsaturated sunflower oil diet on lipoprotein levels in humans. Arterioscler Thromb 1992;12(1):50-7

Zhao G, Etherton TD, Martin KR, West SG, Gillies PJ, Kris-Etherton PM. Dietary alpha-linolenic acid reduces inflammatory and lipid cardiovascular risk factors in hypercholesterolemic men and women. J Nutr 2004;134(11):2991-7.

Search