Saatko riittävästi jodia?

Mistä jodia ruokavalioon?

Maitotuotteet sisältävät luontaisesti jodia. Suositellusta viidestä desilitrasta nestemäisiä maitotuotteita ja 2-3 viipaleesta juustoa tulee jodia noin 80-100 µg, mikä on aikuisilla reilu puolet päivittäisestä saantisuosituksesta. Nestemäiset maitotuotteet ovatkin suomalaisten ruokavaliossa tärkein jodin saantilähde.

Valion maito- ja piimäpakkauksien ravintoarvotietoihin on merkitty maidon luontaisesti sisältämän jodin määrä. Myös kananmuna ja kala sisältävät luontaisesti jodia ja ovat hyviä jodin lähteitä. Kasvipohjaiset Valio Oddlygood® kaurajuoma ja kaurapohjaiset gurtit on puolestaan jodilla täydennetty maitoa vastaavalle tasolle.

Valio ValSa® tuotteet ovat erinomaisia jodin lähteitä

Tuotteet, joiden valmistuksessa on käytetty Valio ValSa® maitosuolaa, sisältävät vastaavia tavanomaisia tuotteita runsaammin jodia. Valio ValSa® maitosuola koostuu nimittäin maidon luontaisista mineraaleista: kaliumista, jodista, magnesiumista ja kalsiumista. Natriumia maitosuolassa on kuitenkin lähes 80 % vähemmän kuin tavallisessa ruokasuolassa. Maidon luontaisesti sisältämän jodin vuoksi tuotteet, joissa on käytetty Valio ValSa® maitosuolaa, sisältävät myös tärkeää jodia.

Valio Oivariini® vähemmän suolaa ValSa® rasvaseos sisältää jodia 36 µg / 100 g. Valio Oivariini® pehmeästi levittyvä ja vähärasvaisempi sisältävät jodia 24 µg / 100 g, kun tavanomaiset leivän päällä käytettävät levitteet eivät tällä hetkellä sisällä jodia käytännössä lainkaan.

Valio Oltermanni® ValSa® ja Valio Polar® 15 ValSa® juustoissa on runsaasti jodia eli jopa 60 µg / 100 g. Valio Salaneuvos® ValSa® sisältää jodia 44 µg / 100 g ja Valio Oltermanni® kevyempi Cheddar ValSa® 40 µg / 100 g. Tavanomaisissa juustoissa jodia on keskimäärin noin 22 µg / 100 g (lähde: Fineli).

Jodioitu suola perinteinen saantilähde

Suomessa esiintyi 1940-luvulla yleisesti struumaa eli kilpirauhasen liikakasvua, joka johtui jodin puutteesta. Jodin saanti korjaantui, kun ruokasuolaa ja eläinten rehuja alettiin jodioida. Suomalaisten suolan käyttö kotikeittiössä on kuitenkin vähentynyt toivotulla tavalla vuosikymmenien aikana ja samalla on myös vähentynyt jodin saanti jodioidusta ruokasuolasta. Myös jodioimattomat erikoissuolat ovat yleistyneet kotikäytössä. Suolan käytön lisäämistä ei kuitenkaan suositella jodin saannin parantamiseksi, sillä suomalaiset saavat ruokavaliostaan edelleen liikaa suolaa suositukseen nähden.

Elintarviketeollisuus on tavallisesti käyttänyt tuotteissaan jodioimatonta suolaa. Valtion ravitsemusneuvottelukunta antoikin syksyllä 2014 suosituksen käyttää jodioitua suolaa suurkeittiöissä. Keväällä 2015 suositusta laajennettiin koskemaan myös elintarviketeollisuutta.

Riittävä jodin saanti on tärkeää

Jodin puutos on maailmanlaajuisesti yleisimpiä ravintoainepuutoksia. Suomessa havahduttiin suolan joditäydennyksestä huolimatta riittämättömään jodin saantiin 2010-luvun alkupuolella. Saanti on kuitenkin parantunut FinRavinto 2012 ja 2017 -tutkimuksien välissä. Suositus elintarvikkeiden joditäydennyksestä on tehonnut, ja se näkyy suomalaisten parempina jodiarvoina.

Jodia tarvitaan kilpirauhashormonien valmistuksessa. Jos jodia ei ole elimistössä riittävästi, kilpirauhashormonien, tyroksiinin (T4) ja trijodityroniinin (T3), tuotanto vähenee. Kilpirauhashormonit ovat keskeisiä perusaineenvaihdunnan säätelyssä, ja normaali määrä kilpirauhashormoneja vaaditaan sikiöaikana sekä varhaislapsuudessa normaaliin kasvuun ja henkiseen kehittymiseen. Struuma on klassinen oire jodin puutteesta ja aiheutuu kilpirauhaskudoksen yliaktiivisuudessa kilpirauhasen yrittäessä sopeutua liian vähäiseen jodin saantiin. Aikuisiällä jodia tarvitaan mm. hermoston normaaliin toimintaan ja energia-aineenvaihduntaan.

Jodi raskauden aikana

Erityistä huolta tulee kantaa odottavien ja imettävien äitien sekä lasten ja nuorten riittävästä jodin saannista. Kriittisin aika jodin saannin kannalta on raskauden toisesta kolmanneksesta kolmivuotiaaksi.

Voiko jodia saada liikaa?

Elimistö sietää yleensä suuriakin jodimääriä. Tavallisesta ruuasta ei yleensä voi saada liikaa jodia, vaan ongelman muodostavat suosituksiin nähden moninkertaiset ravintolisät ja erilaiset levävalmisteet, joissa jodin määrät voivat olla jopa 2100-68 0000 µg/100 g. Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa jodin turvallisen saannin ylärajaksi on asetettu aikuisille 600 µg/vrk. Lapsilla jodin turvallisen saannin yläraja vaihtelee iän mukaan.

Jodin turvallisen saannin ylärajat:

Elimiston joditilan määrittäminen

Tutkimuksissa jodin saantia kartoitetaan ravintohaastatteluiden perusteella. Riittävää jodinsaantia voidaan myös arvioida mittaamalla virtsan jodipitoisuutta, koska noin 90 % jodista eritetään virtsaan. Näin saadaan selville henkilön ns. joditila, mikä kertoo tarkemmin jodin saannista kuin ravintohaastattelutietoihin pohjautuva tieto. Maailman terveysjärjestö WHO suosittaakin väestötasolla seuraamaan virtsan jodipitoisuutta ja on asettanut kriteerit väestötason virtsan jodipitoisuudelle.