Sydänterveys ja tutkimukset

Maidon ja maitotuotteiden yhteyttä sydänterveyteen on tutkittu paljon. Aiheesta on tehty kohorttitutkimuksia, tapaus-verrokkitutkimuksia, interventioita sekä näistä tehtyjä systemaattisia katsauksia ja meta-analyysejä. Useissa viimeaikaisissa tutkimuksissa maitotuotteiden käytöllä ei ole havaittu yhteyttä sydän- ja verisuonisairauksien riskiin ja joissain tapauksissa riski on jopa ollut pienempi runsaasti maitotuotteita käyttävillä.

Tutkimuksia maitotuotteista ja sydän- ja verisuonitaudeista

Systemaattisessa katsauksessa arvioitiin tutkimusnäytön vahvuutta maitotuotteiden käytön ja sydän- ja verisuonisairauksien riskin välillä (Drouin-Chartier ym. 2016). Korkealaatuista näyttöä on maitotuotteiden edullisista vaikutuksista kohonneen verenpaineen riskiin. Kohtalaista näyttöä löytyy maitotuotteiden käytön, vähärasvaisten maitotuotteiden, hapanmaitotuotteiden ja juuston edullisista vaikutuksista aivohalvauksen riskiin. Kaiken kaikkiaan näyttö maitotuotteiden käytön neutraalista yhteydestä sydän- ja verisuonitautiriskiin on kohtalaista tai korkealaatuista.

Myös tuoreessa meta-analyysissä todetaan tämänhetkisen näytön viittaavan siihen, että maitotuotteiden käytön ja sydän- ja verisuonitautiriskin välillä ei ole yhteyttä tai se on heikosti käänteinen (Yu & Hu 2018). Samaan johtopäätökseen päädyttiin 22 etenevää kohorttitutkimusta sisältäneessä meta-analyysissä. Käänteinen yhteys maitotuotteiden käytön ja sydän- ja verisuonitautiriskin välillä todettiin 9 tutkimuksessa ja maitotuotteiden käytön ja aivohalvauksen välillä 12 tutkimuksessa. Maitotuotteiden käytön ja sepelvaltimotaudin riskin välillä ei todettu yhteyttä. Erityisesti vähärasvaisten maitotuotteiden ja juuston käyttöön liittyi pienempi aivohalvausriski (Qin ym. 2016).

Meta-analyysissä, jossa selvitettiin ravinnon tyydyttyneen rasvan lähteiden saannin yhteyttä kuolleisuuteen todettiin, että runsas maidon, juuston, jogurtin ja voin saanti ei ollut yhteydessä suurempaan kokonaiskuolleisuuteen tai sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen. Runsas lihan käyttö sen sijaan lisäsi kuoleman riskiä 17% ja eniten prosessoituja lihatuotteita käyttävillä oli 21% suurempi riski kuolla (O’Sullivan ym. 2013).

Kun maitotuotteiden rasvapitoisuus on huomioitu, vähärasvaisten tuotteiden käyttöön on eräissä tutkimuksissa liittynyt pienempi sydän- ja verisuonitautiriski (Drouin-Chartier ym. 2016, Farvid ym. 2017). Toisaalta runsasrasvaisten maitotuotteiden käyttö ei ollut yhteydessä suurempaan sydän- ja verisuonitautiriskiin 16 tutkimusta sisältäneessä systemaattisessa katsauksessa (Kratz ym. 2013).

Maitotuotteet ja kohonnut verenpaine

Maitotuotteiden käytön yhteyttä kohonneeseen verenpaineeseen selvitettiin meta-analyysissa (Ralston ym. 2012). Kohonnut verenpaine on sydän- ja verisuonitautien merkittävä riskitekijä. Analyysissa keskityttiin erityisesti rasvaisten ja vähärasvaisten tuotteiden sekä juuston ja nestemäisten maitovalmisteiden vertailuun. Meta-analyysissa huomioitiin viiden kohorttitutkimuksen tulokset, joissa tutkittavia oli yhteensä lähes 45 000. Maitotuotteiden kokonaiskulutus oli yhteydessä alhaisempaan verenpainetaudin kehittymisen riskiin (RR=0,87), samoin kuin vähärasvaisten maitotuotteiden kulutus (RR=0,84) sekä nestemäisten maitotuotteiden kulutus (RR=0,92). Rasvaisten maitotuotteiden ja juuston kulutuksen ja verenpainetaudin riskin välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä.

Maitotuotteiden edulliset vaikutukset verenpaineeseen todettiin myös meta-analyysissä, jossa selvitettiin maitotuotteiden käytön yhteyttä metabolisen oireyhtymän riskitekijöihin. Yhden päivittäisen maitotuoteannoksen lisääminen ruokavalioon pienensi metabolisen oireyhtymän riskiä 9%. Jogurtin käyttäjillä (100 g /pv) oli 18% pienempi sairastumisriski. Maitotuotteiden käytöllä oli edullinen vaikutus metabolisen oireyhtymän komponentteihin, kohonneeseen verenpaineeseen ja verensokeriin sekä veren rasva-arvoihin. Myös keskivartalolihavuuden riski pieneni 12% jokaista päivittäistä maitoannosta kohti (Lee ym. 2018).

Maitotuotteiden edulliset vaikutukset verenpaineeseen on todettu myös lapsilla ja ikääntyneillä henkilöillä. Painonhallintaohjelmaan osallistuneilla 4-17 -vuotiailla lapsilla ja nuorilla todettiin maitotuotteiden käytön ja systolisen verenpaineen välillä käänteinen yhteys. Jokainen annos maitotuotteita laski systolista verenpainetta 11.2 mmHg. Yllättävää oli, että merkitsevä vaikutus näkyi vain valkoihoisilla lapsilla, mutta ei tummaihoisilla (DellaValle ym. 2017)

Ikääntyneillä, yli 60-vuotiailla hypertensiivisillä henkilöillä, jotka nauttivat vähintään 7 annosta vähärasvaista maitoa tai jogurttia viikossa oli vuorokausiverenpainemittauksessa 1.7 mmHg alhaisempi diastolinen verenpaine kuin niillä, jotka eivät käyttäneet maitotuotteita (<1 annos viikossa) (Lana ym. 2018)

Onko eri maitotuotteilla erilaiset vaikutukset sydän- ja verisuonitautiriskiin?

Maitotuotteista jogurtin käytöllä on useissa tutkimuksissa todettu edullisia vaikutuksia sydän- ja verisuonisairauksien riskiin ja riskitekijöihin (mm. Marette & Picard-Deland 2014, Moreno ym. 2015, Feeney ym. 2017). Jogurtin käyttö on liittynyt parempaan painonhallintaan, sokeriaineenvaihduntaan ja verenpaineen hallintaan. Meta-analyysissä ≥200 g/pv jogurtin käytön todettiin olevan yhteydessä pienempään sydän- ja verisuonitautiriskiin (Wu & Sun 2017).

Vaikutuksia on todettu aikuisten lisäksi myös lapsilla. Mm. eurooppalaisessa kahdeksan maan tutkimuksessa 12,5-17,5 -vuotiailla nuorilla maitotuotteet olivat ruoka-aineryhmä, jonka käyttöön yhdistyi pienempi sydän- ja verisuonitautiriski. Yksittäisistä maitotuotteista maidon ja jogurtin käyttö oli yhteydessä pienempään kehon rasvaprosenttiin, pienempään sydäntautiriskiin ja parempaan hengitys- ja verenkiertoelimistöön kuntoon (Moreno ym. 2015). Jogurtin vaikutukset on yhdistetty mm. maitohappobakteereihin, proteiineista pilkkoutuviin bioaktiivisiin peptideihin ja kalsiumiin (Marette & Picard-Deland 2014).

Juuston vaikutukset seerumin kolesteroliin eivät ole niin suuria kuin sen sisältämän tyydyttyneen rasvan määrän perusteella voisi päätellä. Tanskalaisessa interventiotutkimuksessa verrattiin juuston ja voin vaikutuksia sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin. Terveet, 22-69 vuotiaat koehenkilöt korvasivat tavanomaisessa ruokavaliossaan 13% energiansaannistaan juustolla (143 g/pv, rasvaa 27%) tai voilla (47 g/pv). Rasvaa saatiin tuotteista yhtä paljon. Kuuden viikon jälkeen juustoa käyttäneillä oli matalammat kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuudet kuin voita käyttäneillä. Juuston nauttiminen ei myöskään nostanut kolesterolitasoja tutkimuksen alussa noudatettuun vähän tyydyttynyttä rasvaa sisältäneeseen ruokavalioon verrattuna (Hjerpsted ym. 2011). Pääosassa epidemiologisista tutkimuksista juuston käytöllä ei ole todettu yhteyttä sydän- ja verisuonisairauksiin. Katsauksessa, joka sisälsi tapaus-verrokkitutkimuksia, poikkileikkaustutkimuksia sekä interventioita todettiin, että näyttö ei viittaa siihen, että juustolla olisi epäedullisia vaikutuksia sydän- ja verisuonitautiriskiin (Hjerpstedt & Tholstrup 2016).

Kahdeksasta prospektiivisesta tutkimuksesta neljässä ei todettu yhteyttä juuston käytön ja sydän- ja verisuonitautiriskin välillä, yhdessä todettiin kohonnut riski, kahdessa alentunut riski ja yhdessä alentunut riski naisilla, mutta ei yhteyttä miehillä. Selitykseksi juuston vaikutuksille on esitetty juuston korkeaa kalsiumpitoisuutta, fermentointia, proteiineja ja niistä pilkkoutuvia peptidejä sekä rasvahappokoostumusta. Rasvahappojen saanti maitorasvasta on ollut yhteydessä suurempikokoisiin LDL-partikkeleihin, jotka eivät ole yhtä aterogeenisiä kuin pienet, tiheät LDL-partikkelit (Sjögren ym. 2004).

Maitotuotteet vain osa ruokavaliota

Tutkimuksia tarkasteltaessa on tärkeää huomata, että tiettyyn ruoka-aineryhmään keskittyminen voi olla harhaanjohtavaa, kun tutkitaan yhteyttä pitkälti elintapoihin liittyviin sairauksiin. Esimerkiksi vähärasvaisten maitotuotteiden kulutus voi indikoida myös muun ruokavalion terveellisyyttä, kuten runsasta kasvisten ja hedelmien tai kalan käyttöä.

Tyydyttyneen rasvan osalta terveysvaikutukset riippuvat myös siitä mitä sillä korvataan ruokavaliossa. Korvattaessa tyydyttyneet rasvahapot hiilihydraateilla tai proteiineilla sydän- ja verisuonitautiriski ei juuri muutu (Hooper ym. 2015). Sen sijaan kun tyydyttynyt rasva korvataan monityydyttymättömillä rasvahapoilla (kasviöljyillä, kalalla), sydäntautiriski pienenee (Hooper ym. 2015).

Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa suositellaan kokonaisenergiansaannista 25–40 % tulevan rasvasta, ja tyydyttyneen rasvan osuus kokonaisenergiasta tulisi olla alle 10 %. Ravitsemussuosituksissa todetaan, että rasvaisten maitovalmisteiden vaihtaminen rasvattomiin ja vähärasvaisiin parantaa ruokavalion rasvan laatua. Maidosta, piimästä ja jogurtista suositellaan valittavan enintään 1 % rasvaa sisältäviä vaihtoehtoja ja juustoista enintään 17 % rasvaa ja vähemmän suolaa sisältäviä tuotteita.

Maitorasva sisältää yli 400 erilaista rasvahappoa ja lukuisia muita rasvayhdisteitä, joista osa todennäköisesti suojaa sydän- ja verisuonitaudeilta (Warensjö ym. 2010). Mm. lähinnä maitorasvassa esiintyvien rasvahappojen 15:0 and 17:0 pitoisuudet ovat olleet käänteisessä yhteydessä kardiometaboliseen riskiin (Jenkins ym. 2015). Maidon proteiineilla ja niistä pilkkoutuvilla peptideillä, kalsiumilla, muilla maidon kivennäisaineilla ja vitamiineillä sekä maitohappobakteereilla hapatetuissa tuotteissa on todettu edullisia vaikutuksia sydän- ja verisuoniterveyteen (Phelan & Kerins 2011). Maidosta löydetään myös yhä edelleen uusia bioaktiivisia yhdisteitä.

Koska emme nauti yksittäisiä ravintoaineita vaan elintarvikkeita ja ruokia, yksittäisten ravintoaineiden (kuten tyydyttynyt rasva) sijaan on syytä tarkastella elintarvikkeiden terveysvaikutuksia kokonaisvaltaisesti. Tämä pätee erityisen hyvin maitoon ja maitotuotteisiin.

Viitteet

DellaValle DM, Carter J, Jones M, Henshaw MH. What Is the Relationship Between Dairy Intake and Blood Pressure in Black and White Children and Adolescents Enrolled in a Weight Management Program? J Am Heart Assoc. 2017 Aug 14;6(8).

Drouin-Chartier JP, Brassard D, Tessier-Grenier M ym. Systematic Review of the Association between Dairy Product Consumption and Risk of Cardiovascular-Related Clinical Outcomes. Adv Nutr. 2016;7(6):1026-1040.

Farvid MS, Malekshah AF, Pourshams A ym. Dairy Food Intake and All-Cause, Cardiovascular Disease, and Cancer Mortality: The Golestan Cohort Study. Am J Epidemiol. 2017 Apr 15;185(8):697-711

Feeney EL, O’Sullivan A, Nugent AP ym. Patterns of dairy food intake, body composition and markers of metabolic health in Ireland: results from the National Adult Nutrition Survey. Nutr Diabetes. 2017 Feb 20;7(2):e243.

Hjerpsted J, Leedo E, Tholstrup T. Cheese intake in large amounts lowers LDL-cholesterol concentrations compared with butter intake of equal fat content. Am J Clin Nutr. 2011;94(6):1479-84

Hjerpsted J, Tholstrup T. Cheese and Cardiovascular Disease Risk: A Review of the Evidence and Discussion of Possible Mechanisms. Crit Rev Food Sci Nutr. 2016 Jun 10;56(8):1389-403.

Hooper L, Martin N, Abdelhamid A, Davey Smith G. Reduction in saturated fat intake for cardiovascular disease. Cochrane Database of Systematic Reviews 2015, Issue 6. Art. No.: CD011737.

Jenkins B, West JA, Koulman A. A review of odd-chain fatty acid metabolism and the role of pentadecanoic Acid (c15:0) and heptadecanoic Acid (c17:0) in health and disease. Molecules. 2015 Jan 30;20(2):2425-44.

Kratz M, Baars T, Guyenet S. The relationship between high-fat dairy consumption and obesity, cardiovascular, and metabolic disease. Eur J Nutr. 2013 Feb;52(1):1-24.

Lana A, Banegas JR, Guallar-Castillón P ym. Association of dairy consumption and 24-hour blood pressure in older adults with hypertension. Am J Med. 2018 May 25.

Lee M, Lee H, Kim J. Dairy food consumption is associated with a lower risk of the metabolic syndrome and its components: a systematic review and meta-analysis. Br J Nutr. 2018 Jun 6:1-12.

Marette A, Picard-Deland E. Yogurt consumption and impact on health: focus on children and cardiometabolic risk. Am J Clin Nutr. 2014 May;99(5 Suppl):1243S-7S.

Moreno LA, Bel-Serrat S, Santaliestra-Pasías A ym. Dairy products, yogurt consumption, and cardiometabolic risk in children and adolescents. Nutr Rev. 2015 Aug;73 Suppl 1:8-14.

O’Sullivan TA, Hafekost K, Mitrou F ym. Food sources of saturated fat and the association with mortality: a meta-analysis. Am J Public Health. 2013 Sep;103(9):e31-42.

Phelan M, Kerins D. The potential role of milk-derived peptides in cardiovascular disease. Food Funct. 2011 Apr;2(3-4):153-67.

Qin LQ, Xu JY, Han SF ym. Dairy consumption and risk of cardiovascular disease: an updated meta-analysis of prospective cohort studies. Asia Pac J Clin Nutr. 2015;24(1):90-100.

Ralston RA, Lee JH, Truby H, Palermo CE, Walker KZ. A systematic review and meta-analysis of elevated blood pressure and consumption of dairy foods. J Hum Hypertens. 2012;26(1):3-13.

Sjogren P, Rosell M, Skoglund-Andersson C ym. Milk-derived fatty acids are associated with a more favorable LDL particle size distribution in healthy men. J Nutr 2004;134:1729–1735.

Warensjo E, Jansson JH, Cederholm T ym. Biomarkers of milk fat and the risk of myocardial infarction in men and women: a prospective, matched case-control study. Am J Clin Nutr 2010;92:194-202.

Wu L, Sun D. Consumption of Yogurt and the Incident Risk of Cardiovascular Disease: A Meta-Analysis of Nine Cohort Studies. Nutrients. 2017 Mar 22;9(3).

Yu E, Hu FB. Dairy Products, Dairy Fatty Acids, and the Prevention of Cardiometabolic Disease: a Review of Recent Evidence. Curr Atheroscler Rep. 2018;20(5):24.