Ummetus, närästys ja pahoinvointi raskausaikana

Raskausaika on täynnä iloa ja odotusta, mutta välillä olo saattaa käydä tukalaksi. Raskausajan tyypillisiä vaivoja saattavat olla ummetus ja närästys, joihin apu voi löytyä ruokavaliota tarkastelemalla. Myös raskauspahoinvointi on monelle tuttu ilmiö raskausajalta.

Ummetus raskausaikana

Runsaskuituinen ruokavalio edistää vatsan toimintaa, joka voi raskauden aikana kangerrella. Kuitua saa täysjyväviljatuotteista, leseistä, hiutaleista, kasviksista, hedelmistä ja marjoista. Kuidun saantia voi myös täydentää keliaakikoillekin soveltuvilla runsaskuituisilla jogurteilla ja viileillä. Luumu, luumumehu ja viikunat sopivat myös ummetuksen helpottamiseen. Pellavansiemeniä tai -rouhetta ei suositella raskaana oleville niiden korkean kadmium- ja syaanivetypitoisuuden vuoksi. Kuitupitoisen ruoan kanssa on hyvä nauttia runsaasti nestettä, sillä kuitu sitoo sitä itseensä. Myös säännöllinen liikunta voi edesauttaa vatsan toimintaa.

Närästys raskausaikana

Närästys aiheutuu siitä, kun mahanestettä nousee ruokatorveen. Raskauden aikainen närästys onkin tavanomainen vaiva etenkin raskauden loppupuolella ja se häviää itsestään lapsen synnyttyä. Närästyksen helpottamiseksi kannattaa välttää makuullaan oloa välittömästi syömisen jälkeen. Närästystä voi helpottaa myös ruokavalinnoilla: • pienet ateriat jaettuna useammalle ateriakerralle (5-6 ruokailukertaa päivässä) • vahvasti maustettujen ruokien välttäminen • rasvaisten ja käristettyjen ruokien välttäminen • kahvin ja teen sekä kolajuomien juonnin rajoittaminen Närästyksen hoitoon on myös olemassa lääkkeitä. Raskauden aikana käytettävien närästyslääkkeiden valintaan tulee pyytää terveydenhuollon ammattilaisen apua.

Suositukset
Ravintokuitu ruokavaliossa
Ruokavaliot
FODMAP-ruokavalio

Pahoinvointi raskausaikana

Haasteita ravitsemuksen kannalta voi aiheuttaa myös mahdollinen pahoinvointi, joka on yleistä raskauden alkuvaiheessa. Toisilla pahoinvointi ajoittuu aamuun, kun taas toisilla pahoinvointi voi jatkua pitkin päivää. Äideille helpottava tieto on, ettei sikiö kärsi äidin huonovointisuudesta. Apua pahoinvointiin voi saada aterioiden tasaisella rytmittämisellä ja tunnustelemalla, mitkä ruoat itselle parhaiten maistuvat. Myös riittävä lepo on tärkeää. Pahoinvointia voi ehkäistä nauttimalla pieniä aterioita pitkin päivää, sillä vatsan tyhjeneminen voi laukaista huonon olon. Aamupahoinvointiin voi auttaa se, että ennen sängystä nousemista syö jotain pientä tai juo vaikka mehulasillisen. Ennen sängystä nousemista kannattaa odottaa hetki, jotta kevyt aamupala ehtii tasata verensokeria yön jäljiltä. Sängystä nousemisen jälkeen voi halutessaan syödä vielä tukevamman aamupalan. Kahvi sekä rasvaiset, happamat ja mausteiset ruoat saattavat entisestään huonontaa oloa. Tärkeintä on huolehtia riittävästä nesteen saannista. Jos oksentelu on runsasta eivätkä juomatkaan pysy sisällä, on syytä mennä lääkäriin.